Okuvoko Kwa Siovaa Kutupu Etyi Kwehevili

1. Oityi Mwisesi alingile tyalekesa okuti ankho uyumba onthumbi mu Siovaa pokwayovola ova Isilayeli ko Isitu?

MOMUKANDA ova Hembeleu mwapopiwa ovanthu ovanyingi vayumbile onthumbi mu Siovaa, umwe puvo o Mwisesi. (Hemb. 3:​2-5; 11:​23-25) Mwisesi walekesile okuti una eyumba-nthumbi etyi ahongolela ova Isilayeli, pokutunda ko Isitu. Katilile owoma ohamba yomo Isitu nomafwalali ayo. Wayumbile onthumbi mu Siovaa ahongolela ova Isilayeli Melunga Likuhuka, no moluhandya. (Hemb. 11:​27-29) Etyi pakala, ova Isilayeli ovanyingi pahe avahayumbu-ko vali onthumbi, okuti Siovaa mevetekula, mahi mwene Mwisesi atwalako okuyumba-ko onthumbi. Mwisesi walingile wayumbile onthumbi mu Siovaa, mokonda pahe Siovaa aavela okulia nomeva ovanthu vana ankho veli moluhandya.a — Oku. 15:​22-25; Ovii. 78:​23-25.

2. Oityi Huku apulila Mwisesi ati: ‘Okuti okuvoko kwange kuna etyi kwehevili?’ (Onombalulo 11:​21-23)

² Namphila Mwisesi ankho ayumba umwe onthumbi mu Siovaa, mahi etyi pakala enima okutuka apa ova Isilayeli vayovoka, Siovaa ati malingi omaelema aavela ohitu ovanthu Vae, Mwisesi asimo. Mwisesi ankho kayumbile-ko onthumbi okuti Siovaa maavela ohitu ovanthu aveho moluhandya avatuuka. Pahe Siovaa apopila Mwisesi ati: ‘Okuti okuvoko kwange kuna etyi kwehevili?’ (Tanga Onombalulo 11:​21-23.) Ondaka yapopiwa motesitu ei, yatiwa “okuvoko kwa Siovaa,” ipopia omphepo ikola ya Huku, omphepo aundapa nayo pokulinga ovipuka. Pokwapula, ongatyina Siovaa ankho eli nokuti: ‘Mwisesi ñga usoka okuti hityivili okulinga etyi napopia?’

3. Oityi noonthwe twesukisila okusoka umwe nawa kweetyi tyalingile Mwisesi nova Isilayeli?

³ Okuti noove kumbi wasilemo-ale, ohayumbu-ko onthumbi okuti ove no vomeumbo liove Siovaa memwavela evi mwesukisa? Tyilinge wasilemo-ale tyilinge kunese-mo, no ngootyo matulilongesa oityi Mwisesi nova Isilayeli vayekelele-po okuyumba onthumbi mu Siovaa yokuti mevetekula. Onondunge matulilongesa m’Ombimbiliya, mambutukwatesako atuyumbu-ko onthumbi okuti, okuvoko kwa Siovaa hakusupi-ko kutupu etyi kwehevili.

LILONGESILA KU MWISESI NOVA ISILAYELI

4. Oityi ova Isilayeli vahimbikila okuñgoñga avasoko okuti Siovaa kemeveavela etyi vesukisa?

⁴ Omokonda yatyi ova Isilayeli vayekelele-po okuyumba onthumbi mu Siovaa? Etyi ova Isilayeli vati pokutunda mo Isitu okwenda no Kotyilongo Tyatolelwe, vaile “novanthu ovanyingi” vehe-va Isilayeli, pahe avakala omuvo umwe mehoko. (Oku. 12:38; Epal. 8:15) Ovanthu vana veheva Isilayeli ngavo vatetekela okulovola omanaa, avahimbika okuñgoñga, pahe ova Isilayeli navo ngatyo valinga. (Onob. 11:​4-6) Avahimbika okupeleya omakulia ankho valia ko Isitu. Etyi Mwisesi amona ovanthu veliyava, elipulu ati: ‘Pahe ñga ovanthu vatyo ava aveho opi mankhevepolela ohitu’? — Onob. 11:​13, 14.

5-6. Oityi tulondokela kweetyi tyalingile vana veheva Isilayeli?

⁵ Ovanthu vana veheva Isilayeli ankho kavapandula ovipuka Siovaa eveavela, apahasete nova Isilayeli avayambula-ko otyipuka otyo tyokuhapandula. Noonthwe ine katulunguka tupondola okukala ngavo. Mokonda tuli pokati kovanthu vahapandula tupondola okuyambula kuvo, atuhapandula vali ovipuka Siovaa etwaavela. Otyo tyipondola okumoneka-po ine tukalela vala okusoka ovipuka twali navio, na tyina tupeleya ovipuka vya vakwetu. Mahi ine tukala ovanthu vokupandula, vokuti etyi tuna atuti tyatuuka opo matukala nehambu.

⁶ Mwene ova Isilayeli ankho vena okuhinangela okuti, Siovaa watile tyina vamehiki meumbo liavo epe, mavakamona ovipuka ovinyingi, avekelikwataila-mo. Mahi ovipuka viatyo ovio, ankho mavevipelwa Motyilongo Tyatolelwe, ha putyina-ko veli nokulinga oungendi moluhandya. Noonthwe haityo-ñgo, tuhakalelei vala okusoka kovipuka tuhena mouye uno, hahe vali okwika omutwe movipuka oviwa Siovaa meketulingila komutwe wandyila, mouye omupe. Tupu tupondola okusoka onotesitu mambutukwatesako okuyumba vali onthumbi mu Siovaa.

7. Oityi tuyumbila-ko onthumbi okuti, okuvoko kwa Siovaa kutupu etyi kwehevili?

⁷ No ngootyo tyipondola uli nokulipula okuti, oityi Huku apulila Mwisesi ati: ‘Okuti okuvoko kwange kuna etyi kwehevili?’ Etyi Siovaa apula Mwisesi ankho uhanda asoke kovipuka evi: (1) Huku utupu etyi tyimupona (2) Huku upondola okukwatesako ovanthu vae, ngavakala-kala kokule. Huku ankho upondola okwaavela ohitu ova Isilayeli namphila veli kokule, mehoko. Otyipuka otyo Siovaa ankho metyilingi “nokuvoko kwakola nenkhanya liatandavela,” atyimoneka okuti una ononkhono. (Ovii. 136:​11, 12) Naina, tyina tuli nokukondya novitateka, tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa matandaveka okuvoko kwae etukwatesako. — Ovii. 138:​6, 7.

8. Oityi matyitukwatesako atuhalingi etyi tyalingile vana vali moluhandya? (Tala olutalatu.)

⁸ Siovaa ahasetepo-ale alingi etyi apopia, atandaveka okuvoko kwae eveavela ohitu. Atumu ovikalanga ovinyingi monthanda yova Isilayeli, avamono okulia okunyingi. Ova Isilayel ovanyingi avahimbika okulinga elungavi avehimama natyo, avalala natyo tyokukongolola ovikalanga, mahi avahapandula Huku wevelingila eelema. Etyi Siovaa amona otyipuka otyo, onyengo yae ainkhindukila ovanthu “vesukile nokulia ovipuka mwene ankho vahanda,” aipaa-po ovanthu ovanyingi. (Onob. 11:​31-34) Kotyipuka otyo noonthwe tulondokela-ko. Twesukisa okulunguka tuhalinge ovanthu velungavi. Tyilinge twamona, tyilinge twahepa, otyipuka twesukisa okusuka vali natyo, “okulipakela omalumono keulu.” Otyo matutyivili vala tyina tupameka oupanga wetu na Siovaa na Sesusi. (Mat. 6:​19, 20; Luka 16:9) Ine otyo tulinga otyo, opo tuyumbei-ko onthumbi, Siovaa metwavela atyiho twesukisa.

9. Oityi tuyumbila-ko onthumbi yokuti Siovaa metukwatesako?

⁹ Na hono Siovaa uli nokutandaveka okuvoko kwae akwateseko ovanthu vae. Mahi ngootyo, okuti petupu onthiki matukambe okulia? Petupu onthiki matukambe okambongo? Au, otyo hatyoko.b Siovaa nalumwe metuyeke-po, ngwe metukwatesako movitateka aviho tukondya navio. Pahe matutomphola apa ovipuka vivali, omu tupondola okulekesa okuti tuna onthumbi yokuti, Siovaa metwavela evi twesukisa; (1) tyina onombongo mbahamoneka, (2) tyina tusoka okulipakela ovipuka, haa tulitekule pokwakulupa.

TYINA ONOMBONGO MBAHAMONEKA

10. Ovitateka patyi tupondola okukondya navio?

¹⁰ Mokonda yovilwa, novihuna, nomikihi, novitateka ovikwavo vali, tupondola okambongo twali nako akapesekela-po, okuti hatyo movilinga atutaatwa, atupeseka kovietu, neumbo lietu. Tupondola pahe atusoko atuti, hahe tweende kokukwavo hamwe tukamona ovilinga tutyivile okulitekula nokutekula vomeumbo. Motyipuka ngootyo, oityi matyitukwatesako okulinga ovipuka nonondunge atyimoneka okuti tuyumba onthumbi mu Siovaa?

11. Oityi upondola okulinga tyina onombongo mbahamoneka? (Luka 12:​29-31)

¹¹ Otyipuka tyo tete upondola okulinga tyikahi nawa matyikukwatesako, okupopila Siovaa etyi tyikulingisa otyiho. (Omih.16:3) Likwambela ku Siovaa omwiiti ounongo, ulinge ovipuka nonondunge, ekutulisa omutima opo ‘otyiho tyehekuhulilike.’ (Tanga Luka 12:​29-31.) Pokulikwambela, ita ku Siovaa ekukwateseko okuhambukilwa etyi una, oti tyatuuka. (1 Tim. 6:​7, 8) Tupu upondola okukatanga momikanda vietu vipopia etyi upondola okulinga tyina onombongo mbahamoneka. Ya ovanyingi vakwataisiwako-ale nonondunge mbuli mo site jw.org mbupopia etyi tupondola okulinga tyina onombongo mbahamoneka.

12. Omapulo patyi omunthu esukisa okulilinga pokusoka ovilinga maundapa atekule vomeumbo?

¹² Ovanthu vamwe vetavela okukaundapa kokule avasi-po ombunga meumbo, mahi tyamoneka okuti otyipuka otyo tyihanda okutyisoka nawa. Mwene tyina uti pokutavela ovilinga, wahasoke vala konombongo mokafetwa, tupu otyiwa usoke oñgeni ovilinga ovio mavikalesa oupanga wove na Siovaa, noupanga no vomeumbo. (Luka 14:28) Upondola olipulu ñga: ‘Ine ndyikala kokule na mukwetu twelinepa nae, otyinepo tyetu matyikala ñgeni? Tyina namailuka, mandyimono omuvo wokukaivisa, nokweenda komaliongiyo, nokukala na vakwetu tufenda navo?’ Ya ine una omona otyiwa ulipule ñga: ‘Ine ndyikala kokule nomona wange, okuti mandyityivili ‘okumulonga onondunge, okumulongesa vya Siovaa?’ (Efe. 6:4) Naina tyina uti pokulinga otyipuka, soka konondunge mba Siovaa, wahalinge vala etyi tyapopia omapanga ove no venyi vahalingi etyi tyipopia Ombimbiliya.c Omukulu umwe ukala ko Ásia, watilwe mapewa ovilinga, mahi mesukisa okwiilukila kokukwavo. Mahi etyi omukulu oo elikwambela, atomphola na mukwavo meumbo, avasoko avati, hahe vali twehetavele ovilinga ovio, tutepulule vala kovipuka tuhole okulanda. Omukulu oo pahe wati: “Mokonda twaanyene ovilinga vina, namona omphitilo yokukwatesako ovanthu ovanyingi okunoñgonoka Siovaa. Ovana vange pahe vehole unene Siovaa. Atuho meumbo twetyimona okuti, tyina tweendela mweetyi tyipopia Mateusi 6:​33, Siovaa apeho ututekula.”

OKULIPAKELA OVIPUKA HA MOSUKISA

13. Oityi tupondola okulinga pehepano, haa tutyivile okulitekula?

¹³ Pokusoka ovipuka matulipakela haa matusukisa tyina twamakulupa, tupondola okulekesa ine tuyumba onthumbi mu Siovaa. Ombimbiliya yati, tuna okuundapa, otyo tupakela ponthele tyimwe haa matyitukwatesako. (Omih. 6:​6-11) Tyokuholeka tyimwe haa matyitukwatesako, katyapengele. Onombongo mbutukwatesako, mbutuhukulula. (Omup. 7:12) Mahi pesukisa okulungukwa, opo ombongo aa otyipuka otyikwavo tuli nokulipakela, tyihakale otyipuka tusuka vali natyo unene.

14. Omokonda yatyi otyiwa okusoka k’Ova Hembeleu 13:5 pokulipakela evi haa mavitukwatesako?

¹⁴ Sesusi wapopile omuhe umwe ulekesa okuti, okulipakela onombongo aa otyipuka otyikwavo, mahi ku ‘Huku otyo wahepa,’ oulai. (Luka 12:​16-21) Petupu omunthu wii etyi matyimumonekela muhuka. (Omih. 23:​4, 5; Tia. 4:​13-15) Onthwe Nombangi pamwe tumona ovitateka mokonda vala yokwakala Ovakwa-Kilisitu. Tupu Sesusi wapopile okuti mokonda tuvalanduli vae pamwe ‘matusi-po ovipuka vietu aviho.’ (Luka 14:​33, okatoi.) Otyipuka otyo tyamonekele-po-ale mo Sundeya pomuvo w’ovatumwa. Ovanthu vomo Sundeya vapesekele kovipuka viavo, mahi otyo vahambukwa vala. (Hemb. 10:34) Na hono, povanyingi tufenda navo, vamwe vatewa movilinga, vapeseka koviavo, mokonda kavetavela okulipaka po viopulitika. (Ehol. 13:​16, 17) Oityi ovanthu ovo valingila ngootyo? Vetyilinga tupu okwayumba onthumbi monondaka mba Siovaa mbati: “Ame hikuyeke na katutu vala, hikusi-po nii vala.” (Tanga Ova Hembeleu 13:5.) Tyili, onthwe tulipakela umwe ovipuka vimwe haa mavitukwatesako, mahi ine pena tyimwe tyitutumbukila ankho twahavalula, opo pahe tuutoma vala mu Siovaa, mokonda oe metukwatesako.

15. Oityi ovohe Ovakwa-Kilisitu vesukisa okusoka pokutekula ovana vavo? (Tala olutalatu.)

¹⁵ Movilongo ovinyingi mouye, ovanthu vokwelinepa vakala novana opo haa ovana ovo vevetekule tyina vamakulupa. Ngokuti tyina vamakulupa valia movana vavo. Ombimbiliya yetyipopia umwe nawa okuti ovohe, ovo vena okutekula ovana vavo. (2 Kol. 12:14) Mahi pahe tyina vamakulupa mavesukisa umwe okukwateswako noove. Ovana ovanyingi vahambukwa okukwatesako ovo tate yavo vakulupa. (1 Tim. 5:4) Mahi no ngootyo ovohe Ovakwa-Kilisitu vetyii okuti, tyivekalesa nehambu, hakulongesa omona kumbi evetekule tyina vamakulupa, mahi okumulongesa onondunge mba Siovaa alingi Ombangi. — 3 Swau 4.

16. Oityi ovohe vapondola okulinga vakwateseko ovana vavo kumbi vekelitekule? (Ova Efesu 4:28)

¹⁶ Longesa ovana vove okuundapa opo haa mwene vekelitekule, tupu velongesa okuyumba onthumbi mu Siovaa, mahi vatalele kwoove. Tyina nkhele ovatutu, velongesa umwe okupanda okuundapa. (Omih. 29:21; tanga Ova Efesu 4:28.) Tyina nkhele veli mosikola, vekwatesako vesuke umwe natyo tyokulongeswa avakopo-mo ounongo. Tupu mupondola okwovola onondunge mb’Ombimbiliya mukwateseko ovana venyi vanoñgonoke atee-pi mavalongeswa. Pokulinga otyipuka otyo, etyi ovohe vahanda, okukwatesako ovana vavo vamone etyi mavelitekula natyo, mahi otyinene vali okuvekwatesako vamone omuvo wokufenda Huku.

17. Okutyi tupondola okuyumba onthumbi?

¹⁷ Vana vakakatela mu Siovaa vapondola okuyumba-ko onthumbi, okuti Siovaa utyivila ya utyihanda tyokuvekwatesako vamone evi vesukisa. Mokonda onthyulilo youye ou ili nokufwena-ko, tusukisa umwe vali okuyumba onthumbi mu Siovaa. Ovipuka ngavilema-lema tutwaleiko nonthumbi, Siovaa apeho metwavela atyiho twesukisa. Tuyumbei-ko onthumbi, okuvoko kwa Siovaa hakusupi-ko, koonthwe kuvasa-ko, kutupu etyi kwehevili.