35 YACHAQANA
Wañusqas rijchʼarenqanku
WAÑUPOJTINCHEJ, ¿Dios kausarichiyta munawasunchu?... Uj kʼacha runa Job sutiyoj, Dios kausarichiyta munasqanta yacharqa. Chayrayku wañupunantaña yuyaspa, Diosman nerqa: “Qan wajyawanki, noqataj uyarisqayki”, nispa. Chantapis Jobqa, Jehová sinchʼitapuni kausarichiyta munasqanta nerqa (Job 14:14, 15, NM).
Jesusqa Tatan Jehová jinallataj yanapayta munawanchej. Uj kuti, lepra onqoyniyoj runa Jesusman nerqa: “Munankichus chayqa, atinki sanoyachiwayta”, nispa. Jesustaj nerqa: “Arí, munani”, nispa. Onqoyninmantataj sanoyacherqa (Marcos 1:40-42).
¿Imaynatá wawasta munakusqanta Jehová rikucherqa?
Jesusqa Tatanmanta yachakorqa wawasta munakuyta. Unay tiempopi, Jehovaqa iskay lloqallitusta kamachisninnejta kausaricherqa. Eliasqa Jehovamanta mañakorqa, payta wajyarikoj viudaj wawanta kausarichinanta. Jehovataj kausaricherqa. Diosqa waj wawata kamachin Eliseonejta kausarichillarqataj (1 Reyes 17:17-24; 2 Reyes 4:32-37).
Jehová may jinata munakuwasqanchejta yachaspa, ¿maytacharí kusikunchej?... Payqa mana kausashajtillanchejchu yuyarikuwanchej. Wañupojtinchejpis mana qonqawanchejchu. Jesús nisqanman jina, Diospajqa wañupoj kamachisnin kausashankuraj (Lucas 20:38). Biblia nin jinataj, ‘ni wañuy, ni kausaypis; ni kaypi kaj, ni jamoj kajpis; Diospa munakuyninmanta tʼaqayta atiwasunchu’ (Romanos 8:38, 39).
Jesusqa Jallpʼapi kashaspa, Jehová wawasmanta yuyarikusqanta rikucherqa. Ichapis yuyarikunki wawasman Diosmanta yachachinanpaj Jesús tiempochakusqanta. Payqa wañupoj wawasta kausarichinanpaj Jehovamanta atiyta japʼerqa. ¿Chayta yacharqankichu?... Kunanqa parlarisun, Jairoj imillitanta Jesús kausarichisqanmanta. Chay imillitaqa 12 watayoj karqa.
Jairoqa warminwan, kʼata wawanwan ima, Galilea qocha qayllapi tiyakorqa. Uj pʼunchay, imillitan sinchʼita onqoykorqa. Jairotaj wawan wañupunanpaj jinaña kashasqanta repararqa. Jinapi, Jesús onqosqasta sanoyachiyta atisqanmanta runas parlasqankuta yuyarikorqa. Chayraykutaj Jesusta maskʼaj rerqa. Galilea qocha kantupi ashkha runasman yachachishajtintaj tariparqa.
Jairoqa chay runaspa chaupinman yaykuspa, Jesuspa ñaupaqenman qonqoriykukorqa, nerqataj: ‘Imillitay manchay onqosqa kashan. Yanaparinpuway, jaku ari’, nispa. Jesustaj chay rato Jairowan rerqa. Jesuswan kasharqanku chay runaspis, qhepankuta rerqanku. Jairoj wasinmanta kamachistaj, ñanpi taripaspa nerqanku: “Wawayki wañupunña; imapajña pusayta munashanki Yachachej Señorta?”, nispa.
Jesusqa imayna llakisqachus Jairo kashasqanta yacharqa. Chayrayku willasqankuta uyarispapis, Jairoman nerqa: ‘Ama mancharikuychu. Diospi creey, imillitaykitaj sanoyaponqa’, nispa. Chantá Jairoj wasinman rillarqankupuni. Wasipi kajkunaqa imillita wañupusqanmanta waqasharqanku. Jesustaj paykunaman nerqa: ‘Amaña waqaychejchu. Imillitaqa mana wañusqachu, puñushallan’, nispa.
Runasqa chayta uyarispa Jesusta asipayarqanku. Imaraykuchus yacharqanku imillita wañupusqanta. ¿Imaraykú Jesús “puñushallan” nispa nerqa?... ¿Imatá chay runasman yachachiyta munasharqa?... Jesusqa yachachiyta munarqa, wañoyqa puñuy jinalla kasqanta. Chantapis yachanankuta munarqa, Diospa atiyninwan wañusqastapis kausarichiyta atisqanta. Chayta ruwayqa, puñusqata rijchʼarichiy jinalla paypaj karqa.
Jairoj imillitanta Jesús kausaricherqa, ¿imatá chaymanta yachakunchej?
Jesusqa tukuy runasta jawaman llojsinankuta nerqa, imillitaj tatanta, mamanta, Pedrota, Santiagota, Juanta imalla mana. Chantá imillita kasharqa chayman yaykorqa. Makinmanta japʼiykuspataj nerqa: “Imillita, sayariy”, nispa. Imillitataj sayariytawan purirerqa. Tatanwan mamanwantaj, ¡mayta kusikorqanku! (Marcos 5:21-24, 35-43; Lucas 8:40-42, 49-56).
Kaypi tʼukuriy: Jesús chay imillitata kausaricherqa chay, ¿manachu wajkunatapis kausarichiyta atinman?... ¿Chayta ruwananta creenkichu?... Arí, kausarichenqa. Jesusllataj nerqa: ‘Hora chayamonqa, chaypachataj tukuy pʼampasqa kajkunaqa parlasqayta uyarenqanku, kausarinponqankutaj’, nispa (Juan 5:28, 29).
¿Jesús wañusqasta kausarichiyta munanmanchu?... Chay tapuyman kutichinapaj, imachus Naín llajta qayllapi kasqanmanta yachakuna. Chay kutipi Jesusqa wañupojpa familianmanta llakikusqanta rikucherqa.
Naín llajtapi uj joven wañuporqa. Ashkha runastaj chay llajtamanta jawaman pʼampaj wantusharqanku. Chay wañusqaj mamanqa may llakisqa kasharqa. Qosanqa wañupusqaña, kunantaj kʼata wawan wañuporqa. Ashkha runas paywan risharqanku. Chay warmeqa waqasharqa, paywan kajkunataj ni imaynamanta sonqochayta atisharqankuchu.
Chay pʼunchayqa, Jesuswan yachachisqasninwan Naín llajtaman risharqanku. Llajta punkuman chayashajtinkutaj, wañusqata wantojkunawan tinkorqanku. Jesusqa chay warmita waqashajta rikuspa, paymanta khuyakorqa. May llakisqata rikuspa, sonqonta nanachikorqa, yanapaytataj munarqa.
Chayrayku kʼachamanta, kasuchikunanpaj jinataj nerqa: “Ama waqaychu”, nispa. Chayta nejtin, tukuy runas qhawarerqanku. Wañusqaj cuerponman Jesús qayllaykojtintaj, tukuychá tapukorqanku: ‘¿Imatataj ruwanqari?’, nispa. Chantá wañusqaman nerqa: ‘Joven, qanta niyki: Sayariy’, nispa. Wañusqataj chay rato tiyaykamorqa, parlarerqataj (Lucas 7:11-17).
Kaypi tʼukuriy. ¿Imaynataj chay warmi kashanman karqa? Munasqa familiayki kausarimojtin, ¿imaynataj sonqoyki kanman?... Jesuspa ruwasqanqa, runasta munakusqanta, yanapaytataj munasqanta rikuchin, ¿icharí?... Diospa mosoj pachanpi wañusqas kausarimojtinku, ¡may kusiychá kanqa! (2 Pedro 3:13; Apocalipsis 21:3, 4).
Kay warmej kʼata wawan kausarimusqan, ¿imatá rikuchiwanchej?
Rejsisqasninchejpis kausarimonqanku. Wawaspis kausarimullanqankutaj. Jairoqa imillitanta Jesús kausarichimojtin, wawanpuni kasqanta yacharqa. Noqanchejpis kausarimoj familianchejta, ajinallatataj rejsikapusun. May chhika unaytaña wañusqa kajkunapis, kausarimonqanku. Diosqa paykunamanta mana qonqakonqachu.
Jehová Dios, Wawan Jesuspis may jinata munakuwasqanchejta yachaspa, mayta kusikunchej, ¿icharí?... Paykunaqa wiñaypaj kausananchejta munanku, manataj pisi watasllatachu.
Bibliaqa wañusqas kausarimunankuta nin. Chay sumaj suyakuymanta kay textos parlan: Isaías 25:8; Hechos 24:15; 1 Corintios 15:20-22.