Marcos
9 Tsaypitanami Jesús kayno nirqan: “Rasunpami kayno nï: Manaraqpis wanurmi wakinniki rikapäkunki Tayta Dios *mandaykashqan munayninwan shamuqta”.
Jesús chipchipyaykaq rikakushqan
2 Tsaypita soqta junaqtami Pedruta, Santiaguta y Juanta pushakurkur Jesús witsarqan altunnin jirkaman. Tsaychömi paykuna rikaykaptin Jesús jukniraqman tikrarqan. 3 Röpanpis [rajuno] pasaypa yoraq rikakurmi chipchipyarqan. Mayjina taqsharpis manami pipis tsaynöqa yoraqätsintsu. 4 Tsaychömi rikapäkurqan Moisésta y Elíasta Jesúswan parlarkaykaqta.
5 Tsawraqa Jesústa Pedro kayno nirqan: “Alipaqmi kaycho karkaykä, *rabí. Kimsa tsuklata rurapäkushaq: jukta qampaq, jukta Moiséspaq y jukta Elíaspaq”.
6 Mantsakashqa karmi mana yarpachakuypa Pedro tsayno parlarqan.
7 Tsayno parlaykaptinmi pukutay tsapakurkurqan. Pukutay rurinpitami Tayta Dios kayno nimurqan: “Paymi kuyay Tsurï.* Pay nishushqaykita wiyakäriy”.
8 Tsayno nimuptin yapay rikärir pitapis manami rikapäkurqannatsu, sinöqa Jesús japalatanami.
9 Jirkapita uraykämushqanchömi Jesús kayno nirqan: “Puntacho rikapäkushqaykita pitapis ama wilapankiraqtsu. *Runapa Tsurin wanushqanpita kawarimuptinraq wilakärinki”.
10 Tsayno niptinmi pitapis mana wilaparqantsu. Kikinpurami itsanqa parlapäkurqan kayno nir: “Wanushqanpita kawarimunanpaq kashqanta parlarqa ¿imapitaraq parlaykan?”
11 Tsaymi Jesústa tapurqan kayno nir: “¿Imanirtaq ley yachatsiqkuna nipäkun Cristo shamunanpaqqa puntata Elíasraq shamunanpaq kashqanta?”*
12 Niptinmi Jesús kayno nirqan: “Elías rasunpami puntata shamunqa lapanta kamakätsinanpaq. Tsayno kaptinpis Diospa palabrancho niykan Runapa Tsurinta chikir fiyupa nakatsinanpaq kashqantami. 13 Itsanqa Elías maynami shamushqa.* Tayta Diospa palabrancho qelqaraykashqannölami payta wanutsipäkurqan”.
Juk mözuta Jesús aliyätsishqan
Mateo 17.14-20; Lucas 9.37-43a
14 Jirkapita urämurmi tarirqan ley yachatsiqkunawan wakin discïpulunkuna rimanakurkaykaqta. Paykunatami atska runakuna juntaparaykarqan. 15 Jesústa rikarmi runakuna kushikushpan warakayla aywar winchikärirqan. 16 Tsaychömi discïpulunkunata Jesús nirqan: “¿Imanirtaq ley yachatsiqkunawan rimanakurkaykanki?”
17 Tsaymi juk runa kayno nirqan: “*Rabí, *supay upayätsishqan tsurïtami aliyaykatsinaykipaq apamushqä. 18 Tsurïta supay elaqpitami pampaman saqtarin, poqshaytapis aqtutsin y kiruntapis uchutsin. Tsarishqan hörami qeruno chukru rikakun. Tsaymi supayta qarqunanpaq discïpuluykikunata ruwakuptïpis mana kamäpakushqatsu”.
19 Tsayno niptinmi Jesús kayno nirqan: “¡Yärakuyniynaq runakuna! ¡Imayyaqraq qamkunawan kaykäshaq! ¡Imayyaqraq qamkunata awantashayki! Mä tsay mözuta apapäkamuy”.
20 Tsayno niptinmi mözuta apaparqan. Jesústa rikärir supay saqtariykuptinmi mözuqa poqshayta aqtur qochparqan. 21 Tsaymi mözupa papäninta Jesús tapurqan: “¿Imaypitanataq supay nakatsin?”
Tsawraqa papänin kayno nirqan: “Wamra kashqanpita patsami. 22 Atska kutimi wanutsiyta munashpan ninamanpis yakumanpis saqtan. Kuyapämashpaykiqa tsurïta aliyaykatsilay, tayta”.
23 Tsayno ruwakuptinmi Jesús kayno nirqan: “¿Imanirtaq ‘puëdirqa’ nimanki? Rasunpa yärakamaptikiqa manami imapis sasatsu”.
24 Tsayno niptinmi mözupa papänin jukla kayno nirqan: “¡Aw, yärakümi! Mas yärakunäpaq yanapaykalämay”.
25 Atska runakuna bururuyla aywaykämuqta rikarmi tsay mözucho kaykaq supayta Jesús olqüpar kayno nirqan: “¡Upayätsiq supay! ¡Kay mözupita jukla yarquy! ¡Kananpitaqa ama payman kutiynatsu!”
26 Tsaymi tsay supay qaparar mözuta yapay saqtarqan. Tsaypita yarqurirmi wanushqatano kachariykur supay aywakurqan. Mözu jitaraykaqta rikarmi runakuna nipäkurqan wanushqana kaykashqanta. 27 Tsayno kaptinpis makipita tsarirkurmi aliyashqatana Jesús sharkatsirqan.
28 Tsaypita juk wayiman Jesús yaykuptinmi discïpulunkuna tapurqan kayno nir: “Noqakunaqa ¿imanirtaq tsay supayta qarquyta mana kamäpakärishqätsu?”
29 Tsawraqa Jesús kayno nirqan: “Tsay niraq supaytaqa [ayunar] Tayta Diosta manakurraqmi qarqapäkunki”.
Wanunanpaq kashqanta yapay wilakushqan
Mateo 17.22-23; Lucas 9.43b-45
30 Tsaypita aywakurmi discïpulunkunawan pasarqan Galileapa. Discïpulunkunalata yachatsiyta munarmi mayman aywashqantapis runakuna musyananta munarqantsu. 31 Discïpulunkunata yachatsirmi Jesús kayno nirqan: “*Runapa Tsurinta chikiqninkunapa makinmanmi entreganqa. Wanutsiptinpis kimsa junaqtami kawarimunqa”.
32 Tsayno wilaptinpis discïpulunkuna manami tantiyarqantsu imata niykashqantapis. Mana tantiyarpis tapuytami itsanqa mantsakärirqan.
Wamrano kanantsipaq Jesús tantiyatsishqan
33 Tsaypita Capernaúm markaman chayaykur wayicho kaykashpannami discïpulunkunata Jesús tapurqan kayno nir: “Nänipa shamur ¿imapitataq parlarkaykashqanki?”
34 Mas mandaq kayta qechunakur rimanakushqa karmi tapuptinpis upälakärirqan.* 35 Tsaypitanami Jesús jamaykushpan chunka ishkay discïpulunkunata qayaykur kayno nirqan: “Mayqanpis mas mandaq kayta munarqa lapanpitapis mas humildi kar ashmaynöla pïmaytapis yanapatsun”.*
36 Nirkurnami lapanpa chawpincho juk wamrata marqarkur kayno nirqan: 37 “Kay wamrano kaqkunata noqapa jutïcho pipis chaskirqa noqatami chaskiykäman. Noqata chaskikamarqa kachamaq Taytätapis chaskikurkaykanmi”.*
Supayta qarquptin mana michänanpaq Jesús yätsishqan
38 Tsaypitanami Juan kayno nirqan: “*Rabí, noqakuna rikapäkushqä juk runa jutikicho *supaykunata qarquykaqta. Noqantsiwan mana puriptinmi michäpäkushqä”.
39 Tsawraqa Jesús kayno nirqan: “Ama michankitsu. Pipis jutïcho milagruta ruraq kaqqa manami conträ rimaykanqatsu. 40 Contrantsi mana karqa favornintsimi kaykan.* 41 Rasunpami kayno nï: Discïpulü kashqaykipita pipis juk pucillu yakulatapis makyashushpaykiqa premiutami chaskinqa”.*
Jutsaman pitapis mana ishkitsinanpaq Jesús nishqan
42 “Pipis noqaman yärakamaq juk wamralatapis jutsata ruratsiptinqa mas alimi kanman mulinu rumita kunkanman wataparkur lamarman qarpuriptin. 43 Makiki jutsata ruratsishuptikiqa roquriykuy. Imaypis mana upiq ninaman ishkay makiyuq qaykushqa kanaykipa trukanqa mas alimi kanman juk makiyuqlapis *mana ushakaq kawayta chaskiptiki.* 44 [Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna imaypis manami wanunqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.]
45 “Chakikipis jutsata ruratsishuptikiqa roquriykuy. Infiernuman ishkay chakiyuq qaykushqa kanaykipa trukanqa mas alimi kanman juk chakiyuqlapis mana ushakaq kawayta chaskiptiki. 46 [Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna imaypis manami wanunqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.]
47 “Nawikipis jutsata ruratsishuptikiqa oqtiriykuy. Infiernuman ishkay nawiyuq qaykushqa kanaykipa trukanqa mas alimi kanman juk nawilaykiwanpis Tayta Dios *mandaykashqanman yaykuptiki.* 48 Infiernuchöqa runata ushakätsiq kurukuna imaypis manami wanunqatsu. Ninapis manami imaypis upinqatsu.*
49 “Sacrificiuta kachitsarkur* rupatsishqannömi lapan runakunapis ninapa pasaqno nakapäkunqaraq. 50 Kachiqa alimi kaykan. Qamyakäkurmi itsanqa imapaqpis mana välinnatsu.* Runa mayikiwan kuyanakur ali kawarqa qamkunapis kachinömi kanki”.