22 KAQ
15 KAQ CANCION Jehoväpa punta kaq Tsurinta alabashun
¿Imanirtan Jesusqa Jehoväpa jutinta alläpa valoran?
“Jutikita[m] pëkunata musyatsirqö y musyatsishaqran” (JUAN 17:26).
¿IMATATAQ YACHAKUSHUN?
Këchöqa yachakushun Jehoväpa jutinta Jesus musyatsikunqanta, respetatsinqanta y Satanas ninqankuna mana rasumpa kanqantam.
1, 2. (1) ¿Imatataq Jesus rurarqan prësuyänan paqas? (2) ¿Imatataq këchö yachakushun?
TREINTA Y TRES watam 14 de nisan qallëkushqa karqan, y juëvis paqasmi karqan. Ichikllanam pishirqan Jesusta traicionayänampaq, juzgayänampaq, condenayänampaq, maqar ushayänampaq y wanutsiyänampaq. Jesusqa juk wayipa segundu pïsunchömi apostolninkunawan juk reunionchö këkarqan. Señorpa Cënanta usharirmi Jesusqa apostolninkunata shumaq animarqan. Y tsë wayipita manaraq yarqurmi Jesusqa Teytan Jehoväman llapan shonqunwan mañakurqan. Tsë mañakunqanmi Juan librupa 17 kaq capïtulunchö qellqarëkan.
2 Këchömi yachakushun tsë kutichö Jesus mañakunqampita. ¿Imakunapaqtan Jesusqa tsë hörachö yarpachakuykarqan? Y kë Patsachö këkarqa, ¿ima rurëtataq mas puntaman churarqan?
“JUTIKITA[M] PËKUNATA MUSYATSIRQÖ”
3. ¿Ima nirqantan Jesusqa Diospa jutimpaq? ¿Diospa jutinllataku musyatsikushqa karqan? (Juan 17:6, 26).
3 Jesusmi Teytan Jehoväman mañakur kënö nirqan: “Jutikita[m] pëkunata musyatsirqö”. Tsëtaqa ishkë kutim nirqan, tsëwanmi entiendintsik Jehoväpa jutinta alläpa valoranqanta (leyi Juan 17:6, 26). ¿Peru Diospa jutin Jehovä kanqanllataku qateqninkunata yachatsirqan? Manam. Pëkunaqa judïu karmi alli musyayarqan Diospa jutinqa Jehovä kanqanta, y tsë jutiqa Hebreu Idiömachö Qellqayanqan Diospa Palabranchöpis mëtsika kutim yurirqan. Tsëqa, ‘jutikitam musyatsikurqö’ nirqa, ¿imapaqtan nikarqan? Diosnintsik imanö kanqanta yachatsinqampaqmi. Clärum entienditsishqa karqan Diosnintsik imakunata ruramunampaq kaqta, imatapis imanir ruranqanta y kuyakoq Dios kanqanta. Jesusqa Teytan Jehoväta alli reqirmi pë imanö kanqanta alli yachatsikuyta puëdirqan.
4, 5. (1) ¿Imanirtan pipa jutintapis maslla valorantsik? Juk ejempluwan willakaramuy. (2) ¿Imanirtan Jesuspa apostolninkunaqa Jehoväpa jutinta maslla valorayarqan?
4 Këllaman pensarishun: congregacionnikichö atska watapana reqinqëki David jutiyoq anciänu, doctor kanman. Y juk junaqqa alläpa grävi qeshyaskinkiman. Tsëna hospitalman apariyäshunkiman, y tsëchöqa tsë anciänu wanunëkipaqna këkaptiki salvarishunkiman. Tsëqa, ¿manatsuraq tsë anciänuta maslla kuyankiman? Pëpaq yarparqa o jutinta parlayaqta wiyarqa, manachi anciänu kanqanllatatsu yarpankiman, sinöqa salvashoqniki kanqanta yarparchi alläpa valorankiman.
5 Tsënöllam Jesuspa qateqninkunapis Diospa jutinta musyarpis, Jehoväta alli reqirnin maslla valorayarqan. ¿Imanötan Jehoväta maslla reqiyarqan? Jesus yachatsishqa kaptinmi. Jesusqa Teytan imanö kanqantam rikätsikurqan yachatsikunqanwan y nunakunata shumaq tratanqanwan. Jesus tsënö kaptinmi Jehovätaqa maslla reqiyarqan y jutintapis maslla valorayarqan (Juan 14:9; 17:3).
“ENTREGAMANQËKI JUTIKIRËKUR [...] CUIDËKULLË”
6. ¿Imanirtan Jesusqa “entregamanqëki jutikirëkur” nirqan? (Juan 17:11, 12).
6 Qateqninkunapaq mañakurmi Jesusqa Teytan Jehoväta kënö nirqan: “Musyatsinqä jutikirëkur, [...] cuidëkullë” (leyi Juan 17:11, 12). “Musyatsinqä jutikirëkur” ninantaqa, “entregamanqëki jutikirëkur” nirpis traducita puëdiyanmi. ¿Imanirtan Jesus tsënö nirqan? ¿“Jehovä” jutipa reqishqa këtaku munëkarqan? Manam. Jesusqa Jehoväman mañakunqanchö kënöpis nirqanmi: “Jutikirëkur”. Tsëmi Jesusqa, “Jehovä” jutipa reqishqa këtaqa munarqantsu. Tsëqa, ¿ima nitataq munëkarqan “entregamanqëki jutikirëkur” nirqa? Tsënöqa nirqan Jehoväpa jutinchö imatapis willakurmi. Pëqa Jehoväpa jutinchömi kë Patsaman shamurqan y pëpa jutinchömi imëka milagrutapis rurarqan (Juan 5:43; 10:25). Y Jesus jutipis, “Jehovämi Salvakoqqa” ninanmi. Tsëmi “Jesus” jutiqa rikätsikun, Jehovä Salvakoq kanqanta.
7. ¿Imanirtan Jesusqa Jehoväpa jutinchö imatapis parlaq? Juk ejempluwan willakaramuy.
7 Tsëta entiendirinapaq këman pensarishun: juk presidenti juk nunata mandanman pëpa jutinchö juk reunionman ëwanampaq y jutinchö parlakunampaq. Tsëmi presidenti mandashqa kanqanta musyarnin nunakunaqa, tsë nuna ninqanta cäsukuyan. Tsënöllam Jesustapis Jehovä churashqa jutinchö parlakunampaq, tsëmi Jesusqa Jehoväpa jutinchö imatapis parlaq (Mat. 21:9; Lüc. 13:35).
8. ¿Imanirtan Jesusqa ciëluchö y Patsachö këkarpis Jehoväpa jutinchö imatapis rurarqan? (Exodu 23:20, 21).
8 Bibliachöqa Jesuspaq nin “Palabra” kanqantam. ¿Imanirtan tsënö nin? Jehovämi Jesusta churarqan, angelkunata y nunakunata mandakunqankunata willanampaq (Juan 1:1-3). Capazchi tsunyaq sitiuchö israelïtakunata diriginampaq y cuidanampaq Jehovä churanqan angelqa Jesus karqan. ¿Imanirtan tsë angelta cäsukuyänan karqan? Kikin Jehovämi kënö nirqan: “Pëqa noqapa jutïchömi shamunqa” (leyi Exodu 23:20, 21).a ¿Imanirtan tsënö nirqan? Jehovämi Jesusta churashqa karqan jutinchö imatapis ruranampaq y jutinta respetatsinampaq.
“TEYTA, JUTIKITA RESPETATSILLË”
9. ¿Imanötan musyantsik Jesusqa Jehoväpa jutinta alläpa valoranqanta?
9 Yachakurinqantsiknömi, Jesusqa Teytan Jehoväpa jutinta ciëluchö këkarpis alläpa valorarqan y tsëtam kë Patsachö këkarpis rurarqan. Tsëmi llapan ruranqankunawan Teytampa jutinta valoranqanta rikätsikurqan. Y wanutsiyänampaq ichik tiempu pishïkaptinmi, Teytanman kënö nir mañakurqan: “Teyta, jutikita respetatsillë”. Tsënam Jehoväqa kënö contestamurqan: “Respetatsirqömi, y yapëmi respetatsishaq” (Juan 12:28).
10, 11. (1) ¿Imanötan Jesusqa Jehoväpa jutinta respetatsirqan? (Dibüjuta rikäri). (2) ¿Imanirtan Jehoväpa jutin limpiu y respetashqa kananta munantsik?
10 Tsënöllam Jesusqa Teytampa jutinta respetatsirqan. ¿Imanötan rurarqan? Jehovä imanö kanqanta y imakunata ruramushqa kanqanta nunakunata yachatsirmi. Peru manam respetatsirqanllatsu. Pëqa munarqan Teytampa jutin respetashqa y limpiu kanantam. Tsëmi qateqninkunata Jehoväman mañakuyänampaq yachatsirnin kënö nirqan: “Ciëluchö këkaq Teytalläkuna, jutillëki respetashqa këkullätsun” (Mat. 6:9).
11 ¿Imanirtan Jehoväpa jutin limpiu y respetashqa kananta munantsik? Eden huertachömi Satanasqa Jehoväpaq nirqan ulikoq o llullakoq kanqanta y Adanwan Ëva alli kawakuyänanta mana munanqanta (Gen. 3:1-5). Satanasqa nirqan, Jehovä imatapis ruranqanqa mana alli kanqantam. Tsënö nirqa, Jehoväta y jutintam mana allichö quedëkätsirqan. Y Job kawanqan tiempuchönam Satanasqa nirqan, nunakunaqa imatapis munarlla Jehoväta sirwiyanqanta y imëka problëmakunapa pasarqa Jehoväta dejariyänampaq kaqta (Job 1:9-11; 2:4). Peru ¿pitan ulikuykarqan o llullakuykarqan? ¿Jehoväku o Satanasku? Tsëta musyanapaqqa, tiempuran pasanan karqan.
Jesusmi qateqninkunata yachatsin Jehoväpa jutinta respetatsiyänampaq. (Leyi 10 kaq pärrafuta).
“KIKÏ MUNARMI [VÏDÄTA] ENTREGÄ”
12. Jehoväpa jutinta kuyarnin, ¿imata ruranampaqtan Jesus listu këkarqan?
12 Jesusqa alläpam Teytanta kuyarqan, tsëmi jutin respetashqa y limpiu kananta munar imëkata rurarqan. Y kënömi nirqan: “Kikï munarmi [vïdäta] entregä” (Juan 10:17, 18). Jesusqa Jehoväpa jutinrëkurmi wanunampaq listu këkarqan.b Peru Adanwan Ëvaqa jutsannaq këkarmi Jehoväta dejariyarqan y Satanasta yanapayarqan. Peru Jesusqa manam pëkunanötsu karqan, tsëpa rantinqa Jehoväta kuyarmi kë Patsaman shamurqan y llapan mandakunqankunatam cäsukurqan (Heb. 4:15; 5:7-10). Pëqa Teytanta kuyar y jutinta respetatsirmi, wanutsiyänan kaptimpis Teytampa voluntäninta rurarqan (Heb. 12:2).
13. ¿Imanirtan Satanas ulikoq o llullakoq kanqanta Jesuslla musyatsikuyta puëdirqan? (Dibüjuta rikäri).
13 Jesusqa llapan ruranqankunawanmi rikätsikurqan ulikoq o llullakoqqa Satanas kanqanta (Juan 8:44). Jesusllam pï nunapita y mëqan angelpitapis masqa Jehoväta reqin. Satanas ninqankuna ichikllapis rasumpa kashqa kaptinqa, Jesusqa musyanmanmi karqan. Peru Jesusqa Jehoväpa jutintam imëpis defendirqan. Hasta Jehovä dejarishqa kanqanta pensarpis, manam Jehoväpa contran churakarqantsu, tsëpa rantinqa wanunampaqmi listu këkarqan (Mat. 27:46).c
Jesusqa llapan ruranqankunawanmi rikätsikurqan ulikoq o llullakoqqa Satanas kanqanta. (Leyi 13 kaq pärrafuta).
“LLAPAN RURANÄPAQ NIMANQËKITAM RURARQÖ”
14. ¿Imanötan Jehoväqa Jesusta bendicirqan mana dejëpa sirwinqampita?
14 Wanutsiyänampaq manaraq prësuyaptinmi, Jesusqa Teytanman kënö nir mañakurqan: “Llapan ruranäpaq nimanqëkitam rurarqö”. Jesusqa confiakurqanmi, mana dejaptinqa Jehovä bendicinampaq kaqta (Juan 17:4, 5). Y Jehoväqa bendicirqanmi; manam permitirqantsu sepultürachö imëyaqpis quedakunanta (Hëch. 2:23, 24). Tsëpa rantinqa, kawaratsimurqanmi y mas väleq cargumanmi churarqan (Filip. 2:8, 9). Y tsëpita tiempuwannam Jesusqa gobernar qallëkurqan. ¿Y imakunatataq ruramunqa? Kikin Jesusmi Jehoväman mañakunqanchö kënö nirqan: “Gobiernuyki shamuykullätsun. Ciëluchö y patsachöpis rurëta munanqëkita rurëkullë” (Mat. 6:10).
15. ¿Ima mastaraq Jesus ruramunqa?
15 Jesusqa ichik tiempullachönam Jehoväpa contran churakaq nunakunata y llapan mana alli nunakunata Armagedonchö ushakätsinqa (Apo. 16:14, 16; 19:11-16). Tsëpitanam Satanastaqa ‘mankarëkaq uchkumannö’ llawirkunqa o wichqëkunqa. Tsëchö karqa Satanasqa manam ni imata rurëta puëdinqanatsu (Apo. 20:1-3). Tsëpitanam Jesusqa Mil Watapa gobernar qallëkunqa. Pë gobernamuptinmi Patsachöqa yamëna y allina kawakushun, jutsannaq këmanmi chäshun, wanushqakunatam kawaritsimunqa y entëru Patsatam juk shumaq huertaman tikratsimunqa. Jehovä munanqanqa, ¡llapanmi cumplikärinqa! (Apo. 21:1-4).
16. Mil Watapa Jesus gobernar ushariptin, ¿imanötan kawakushun?
16 Jesus Mil Watapa gobernar ushariptin, ¿imanötan kawakushun? Tsë tiempuchöqa mananam jutsa rurë kanqanatsu, llapan nunakunapis allillata ruraqllanam kayanqa. Nunakunaqa mananam wanayanqanatsu Jesus wanunqanta cuentaman churëkur jutsankunapita perdonta mañakuyta, ni mananam wanayanqanatsu Jehoväwan amïgu kayänampaq pipis yanapanantaraqqa. Hasta “ultimu kaq chikimaqnintsik wanuypis” mananam kanqanatsu y wanushqakunaqa kawariyämushqanam kayanqa. Y entëru Patsachö kawaq nunakunam jutsannaqna kayanqa (1 Cor. 15:25, 26).
17, 18. (1) Mil Watapa Jesus gobernar ushariptin, ¿imaraq pasakunqa? (2) ¿Imatataq Jesus ruranqa? (1 Corintius 15:24, 28; dibüjuta rikäri).
17 ¿Ima masraq pasakunqa Mil Watapa Jesus gobernar ushariptin? Tsë tiempuchöqa mananam Jehoväpa jutimpaq ni pipis mana allita parlanqanatsu. Musyanqantsiknöpis, Satanasmi Eden huertachö Jehoväpaq nirqan ulikoq o llullakoq kanqanta, mana alli gobernanti kanqanta y nunakunata mana kuyanqanta. Tsëmi Jehoväpa sirweqninkunaqa Jehoväpa jutinta imëpis defendiyashqa. Peru Jesus Mil Watapa gobernar ushariptinqa, Jehoväpa jutinqa chipyëpa respetashqanam kanqa. Teytantsik Jehoväqa kuyamanqantsikta clärunam rikätsikushqa kanqa.
18 Tsë tiempuqa llapan nunakunam cläru musyayanqa Jehovä Diosnintsikpaq Satanas ulikushqa o llullakushqa kanqanta. Peru Jesus gobernar usharirqa, ¿Satanasnötsuraq Jehoväpa contran churakärinqa? ¡Manam! (Leyi 1 Corintius 15:24, 28). Jesusqa manam Satanasnötsu. Pëqa Teytanta kuyarmi tsë Gobiernuta Teytanta entreguëkunqa y kikimpis Teytampa mandädunchömi kanqa.
Jesusqa Mil Watapa gobernar usharirmi tsë Gobiernuta Teytanta kushishqa entreganqa. (Leyi 18 kaq pärrafuta).
19. ¿Imanötan Jesusqa Teytampa jutinta valoranqanta rikätsikurqan?
19 Jehoväqa Jesusman confiakurmi churarqan jutinchö imatapis ruranampaq y parlanampaq. Jesusqa Teytan llapan ninqantam cumplirqan. Confiakuypaq karmi Teytampa jutinta respetatsinanrëkur wanunampaq listu këkarqan, y Mil Watapa gobernar usharirpis tsë Gobiernutam Teytanta entreguëkunqa. ¿Imatataq Jesuspita yachakuntsik? Tsëtaqa qateqninchömi yachakurishun.
16 KAQ CANCION Tsurimpita Jehoväta alabashun
a Höraqa angelkunapis Jehoväpa jutinchömi willakuyaq. Tsëmi angelkuna willakuykäyaptimpis, höraqa Bibliachö nin Jehovä nishqa kanqanta (Gen. 18:1-33). Tsënöllam Moises qellqanqan Leypaqpis Bibliachöqa nin qellqanampaq Jehovä nishqa kanqanta, peru wakin versïculukunaqa nin Moisesta willanampaq angelkunata Jehovä utilizashqa kanqantam (Lev. 27:34; Hëch. 7:38, 53; Gäl. 3:19; Heb. 2:2-4).
b Jesus wanunqanqa, nunakuna manana wanurna kawakuyänampaqpis yanapakurqanmi.