YACHAI 22
CANTO 15 ¡Diospaj punta Churita alabashunchigari!
Jesusca Jehovapaj shuti jucha illaj cashcatami ricuchishca
“Paicunamanmi cambaj shutitaca rijsichishcani, rijsichishpa catisharajmi” (JUAN 17:26).
CAITAMI YACHASHUN
¿Jesusca Jehová Dios jucha illaj cashcata, Diablo nishcacuna llulla cashcataca ima shinataj ricuchirca?
1, 2. a) ¿Jesusca manaraj huañushpaca imallatataj rurarca? b) ¿Cai yachaipica ima tapuitataj cutichishun?
HUATA 33-pi jueves 14 de nisán tutami carca. Chai tutaca Jesustami traicionagrircacuna, juzgashpami huañuchun nigrircacuna, qꞌuipacarin llaquinaita macashpami huañuchigrircacuna. Shinapish chai manaraj tucujpimi Jesusca paita alli catijcunahuan tandalla segundo piso huasi ucupi carcacuna. Ña micushca qꞌuipaca Jesusca paicunamanmi animachij shimicunata nirca. Chai huasimanta manaraj rishpami Jesusca Jehová Diosta tucui shunguhuan mañai callarirca. Jesús mañashcatami Juan libropaj capítulo 17-pi apóstol Juanca quillcashpa churarca.
2 Cai yachaipica Jesuspaj mañaimantami yachashun. Cai tapuitapishmi cutichishun: ¿Jesusca manaraj huañushpaca Diospaj shutita difindina tucuimanta yalli valishca cashcataca ima shinataj ricuchirca?
“CAMBAJ SHUTITAMI RIJSICHISHCANI”
3. ¿Jesusca “cambaj shutitami rijsichishcani” nishpaca imatataj nisha nicurca? (Juan 17:6, 26).
3 Jesuspajca Diospaj shutita rijsichinaca achca valishcami carca. Chaimantami paica Diosta mañacushpaca ishqui cutin cashna nirca: “cambaj shutitami rijsichishcani” (Juan 17:6, 26-ta liyipai). Shinapish ¿Jesusca paita catijcunamanca Diospaj shuti maijan cashcallatachu yachachirca? Mana. Bibliapaj Ñaupa Testamentopica Jehová shutica achca cutincunami ricurirca. Jesuspaj catijcunapish judiocuna cashcamantami chai shutitaca achca cutincuna ricushcangacuna. Chaimantami Jesusca “cambaj shutitami rijsichishcani” nishpaca Jehová Dios ima shina cashcata rijsichishcamanta nicurca. Jesusca Jehová Dios perdonaj, cꞌuyaj, alli Dios cashcata, imallata ruragrishcatapishmi yachachirca. Jesusllami Jehová Diostaca alli rijsirca. Chaimantami Jehová Dios ima shina cashcataca tucuita alli yachachi tucurca.
4, 5. ¿Jesusta catijcunaca ima shinataj Jehová Diostaca ashtahuan alli rijsi tucurcacuna? Shuj ejemplota churashpa parlai.
4 Caita yuyashun. Cambaj congregacionpica shuj pushaj ancianoca doctormi can. Paipaj shutica Davidmi can. Shuj punllaca can yallitaj ungushca cashcamantachari ñapish hospitalman pushangacuna. Chai hospitalpica David shuti huauquimi trabajan. Paica alli doctor cashcamantami can ama huañuchun canta jambishpa ayudan. Pai cambaj causaita quishpichishcamantami paitaca achcata cꞌuyangui. Pai ima shina cashcatapishmi ashtahuan alli rijsingui. Chai punllamanta huichimanmi canca paipaj shutita uyashpaca pai canmanta imata rurashcata yuyaringui. Pai canta ayudaj, alli doctor cashcatapishmi yuyaringui.
5 Chashna shinallatajmi Jesusta catijcunaca Diospaj shuti Jehová cashcataca alli yacharcacuna. Pero Jesusca paipaj Yaya Jehová Dios ima shina cashcatatajmi paipaj discipulocunamanca alli ricuchirca. ¿Ima shinataj chaitaca ricuchirca? Jesusca gentecunamanca cꞌuyaihuanmi yachachij carca, cꞌuyaihuanmi paicunata ayudaj carca. Chaita ricushpami Jesuspaj apostolcunaca Jehová ima shina cashcatami ashtahuan alli rijsi tucurcacuna. Chai punllamanta huichimanca paicunaca Jehovapaj shutita uyashpaca pai ima shina cashcatami yuyarijcuna carca (Juan 14:9; 17:3).
“CAMBAJ SHUTITACA ÑUCAMANMI CURCANGUI”
6. ¿“Cambaj shutitami ñucaman curcangui” nishpaca Jesusca imatataj nisha nicurca? (Juan 17:11, 12).
6 Jesusca Jehová Diostaca: “Jucha illaj Yayitu, cambaj shutitaca ñucamanmi curcangui. Cambaj shutimanta paicunataca cuidahuai” nishpami mañarca (Juan 17:11, 12-ta liyipai). ¿“Cambaj shutitami ñucaman curcangui” nishpaca Jesusca imatataj nisha nicurca? Paica paipaj shuti Jehová cashcataca mana nicurcachu. Ashtahuanpish Jehová Diospaj shutipi shamushcatami nisha nicurca. Jesuspaj shutica: “Quishpichijca Jehovami can” nisha nin. Chaimantami Jesusca Jehovamanta huillangapaj, paipaj shutita difindingapaj milagrocunata rurashpa Jehová Dioslla Quishpichij cajta ricuchingapajpish shamurca (Juan 5:43; 10:25).
7. ¿Jehová Diosca Jesustaca imata rurachuntaj cacharca? Chaita alli intindichingapajca shuj ejemplomantapish parlapai.
7 Caita ashtahuan intindingapajca caipi yuyashun. Shuj presidenteca paipaj shutipimi pai imata rurasha nishcata huillachun paipaj sirvijta cachan. Shinallatajmi Jehová Diospish paipaj shutita huillachun, paipaj shutitapish difindichun Jesusta cacharca (Mateo 21:9; Lucas 13:35).
8. ¿Jehová Diosca “ñuca shutica Jesuspimi can” nishpaca imatataj nisha nirca? (Éxodo 23:20, 21).
8 Bibliapi nishca shinaca Jesusca Dios rimashcata huillajmi can. Jehová Diosca angelcunaman, gentecunaman imata rurana cashcata huillachunmi Jesusta cachashca (Juan 1:1-3). Shinallataj Jehová Diosca chaquishca pambapi israelitacunata pushachunca shuj angeltami cacharca. Chai angelca Jesusmi cashcanga. ¿Imamantataj chai angeltaca cazuna carcacuna? Jehová Diosca: “Ñuca shutica paipimi can” nircami. Chaimantami paitaca cazuna carca (Éxodo 23:20, 21-ta liyipai).a ¿Jehová Diosca “ñuca shutica paipimi can” nishpaca imatataj nisha nirca? Paica paipaj shutipi Jesusta cachashcatami nisha nirca. Jehová Diosca Jesustaca paipaj shutipi huillachun, paipaj shuti jucha illaj cashcata ricuchichunpishmi cacharca.
“YAYITU, CAMBAJ SHUTITA JATUNYACHIPAI”
9. ¿Imata ruranataj Jesuspajca tucuimanta yalli valishca carca?
9 Ña ricushca shinaca Jesuspajca manaraj cai Allpaman shamushpapish Jehová Diospaj shutita jatunyachina, difindinami tucuimanta yalli valishca carca. Cai Allpapi cashpapish Jesusca Jehová Diospaj shutita jatunyachina, difindina yuyaillami causarca. Chaimantami huañunapaj ashalla punllacuna faltajpi Jesusca: “Yayitu, cambaj shutita jatunyachipai” nishpa mañarca. Chashna nijpimi Jehová Diosca jahua pachamanta sinchita rimarishpa: “Ñami jatunyachircani. Cutinpish jatunyachishami” nishpa cutichirca (Juan 12:28).
10, 11. a) ¿Jesusca ima shinataj Diospaj shutitaca jatunyachirca? (Fotomantapish parlapai). b) ¿Diabloca imata nishpataj Diospaj shutita mapayachishpa yangapi churarca?
10 ¿Jesusca paipaj Yayapaj shutitaca ima shinataj jatunyachirca? Jesusca Jehová Dios cꞌuyaj, perdonaj, alli Dios cashcata, tucuita sumajta rurashcatapishmi shujtajcunaman huillaj carca. Ashtahuanpish paica Jehová Diospaj shuti jucha illaj nishca cachunmi esforzarirca. Diablo llullacunata nishcamantapishmi Jehová Diosta difindirca. Chaimantami Jesusca paita catijcunataca cashna nishpa machachun yachachirca: “Jahua pachapi caj ñucanchij Yaya, cambaj shutica jucha illaj nishca cachun” (Mateo 6:9).
11 ¿Diabloca Jehová Diostaca ima nishpataj juchachirca? Edén huertapica llulla Diabloca Eva huarmitaca: “Jehová ama micuchun nishca yuramanta micushpaca mana huañunguichijchu. Diosca llullacunmi. Chai yuramanta micushpaca Dios shina tucushpami tucuita yachanguichij” nishpami Jehovata juchachirca (Génesis 3:1-5). Chashna nishpaca Jehová Dios mana alli mandaj cashcatami nisha nicurca. Diabloca chai llullacunata nishpami Jehová Diospaj shutita mapayachishpa yangapi churarca. Qꞌuipacarin Job causashca punllacunapica llulla Diabloca: “Diosta sirvijcunaca Jehovata cꞌuyashcamantaca mana sirvincunachu. Jehová imata cushcallamantami paitaca sirvincuna. Ima llaquicuna japijpica paita sirvinatami saquingacuna” nishpami juchachirca (Job 1:9-11; 2:4). Millai Diablo llullacushcata ricuchingapajca tiempomi minishtirirca.
Jesusca paita catijcunamanca Jehovapaj shuti jucha illaj nishca cana cashcatami yachachirca. (Párrafo 10-ta ricui).
“ÑUCA MUNAIMANTAMI ÑUCA CAUSAITA CUNI”
12. ¿Jesusca Jehová Diosta tucui shunguhuan cꞌuyashcamantaca imatataj rurarca?
12 Jesusca Jehová Diostaca achcatami cꞌuyan. Chaimantami pai tucui rurai pudishcata rurashpa Jehovapaj shutita difindirca, Diablo llullacushcatapish ricuchirca. Jehovapaj shuti jucha illaj nishca cachunmi Jesusca paipaj causaita cushpa huañungcama paita cazurca (Juan 10:17, 18).b Adán y Evapish Jesús shinami jucha illajcuna carca. Shinapish paicunaca Diosta mana cazushpa llulla Diablopaj partemi tucurcacuna. Cutin Jesusca cai Allpaman shamushpami Jehová Diosta tucui shunguhuan cꞌuyashcata ricuchirca. Paica jatun caspipi huarcushca huañuna cashpapish Jehovata mana saquishpami tucuipi paita cazurca (Hebreos 4:15; 5:7-10; 12:2).
13. ¿Jesusca Jehová Diosta alli rijsij cashcamantaca imatataj ricuchi tucurca? (Fotomantapish parlapai).
13 Jesusca paipaj tucui causaipi Diosta cazushpami Satanás llulla cashcata ricuchirca. Cutin Jehová cꞌuyanalla, cazunalla Dios cashcatami ricuchirca (Juan 8:44). Jesusmi tucuicunata yalli Jehová Diostaca alli rijsin. Diablo nishcacuna cierto cashca cajpica Jesusca chaitami yachaj chayanman carca. Shinapish Jesusca Diablo llullacushcata yachashcamantami Jehová Diospaj shutita difindinata agllarca. Chaimantami Jesusca ña huañucushpa Jehová Dios paita saquishcata yuyashpapish paipaj cꞌuyaj Yayata huañuna horascama cazushpa catirca (Mateo 27:46).c
Jesusca Jehová Diosta tucuipi cazushcamantami Diablo llulla cashcata ricuchirca. (Párrafo 13-ta ricui).
“CAN RURACHUN NISHCATAMI TUCUITA PAJTACHISHCANI”
14. ¿Jesús tucuipi cazushcamantaca Jehová Diosca ima shinataj paita bendiciarca?
14 Jesusca huañunapaj shuj tuta faltajpimi Jehová Diostaca: “Can rurachun nishcatami tucuita pajtachishcani” nishpa mañarca (Juan 17:4, 5). Jesusca Jehová Diosta tucuipi cazushcamanta paita bendicianatami seguro carca. Paipaj munaita rurashcamantami Jehová Diosca paita causachirca. Causachishca huashaca jahua pachapimi tucuicunamanta yalli jatunyachirca (Hechos 2:23, 24; Filipenses 2:8, 9). Achca huatacuna qꞌuipacarin jahua pachapimi Diospaj Gobiernopi mandai callarirca. ¿Diospaj Gobiernoca imatataj ruranga? Jesús nishca shinaca Diospaj Gobiernoca Diospaj munaitami cai Allpapi tucuita pajtachinga (Mateo 6:10).
15. ¿Jesusca imallatataj ruranga?
15 Ñallami Jesusca Armagedón macanacui punllapi Diospaj contracunahuan macanacushpa millai gentecunatapish tucuchinga (Apocalipsis 16:14, 16; 19:11-16). Chai qꞌuipaca millai Diablotami jatun jutcupi shitashpa huichcashpa churanga (Apocalipsis 20:1-3). Diablota huichcashca huashaca Jesusca cai Allpatami mil huatacunata mandanga. Pai mandacushpaca sumaj causaitami cai Allpaman apamunga. Gentecuna jucha illaj cachunpishmi ayudanga. Huañushcacunatapishmi causachinga. Tucui Allpatapishmi shuj Paraisota ruranga. Chaipimi Jehová Dios rurasha nishcacunaca tucui pajtaringa (Apocalipsis 21:1-4).
16. ¿Jesús cai Allpata mil huatacunata mandashca qꞌuipaca ima shina causaitataj charishun?
16 Cunan punllacunaca juchayujcuna cashcamantami Jehová Dios perdonachun minishtinchij. Shinallataj Jesús ñucanchijmanta huañushcallamantami Diospajman cꞌuchuyai tucunchij. Shinapish ¿Jesús cai pachata mil huatacunata mandashca qꞌuipaca ima shina causaitataj charishun? Tucui gentecuna jucha illajcuna cashcamantami ña ima juchata ña mana rurashun. Tucuicunami Jehová Diosta pai munashca shina sirvi tucushun. Huañuipish ña mana ashtahuan tiyangachu. Huañushcacuna causarishcamantacarin tucuicunami cushicushun (1 Corintios 15:25, 26).
17, 18. ¿Jesusca cai pachata mil huatacunata mandashca qꞌuipaca imatataj ruranga? (1 Corintios 15:24, 28). (Fotomantapish parlapai).
17 Edén huertapica llulla Diabloca “Jehová Diostaca llulla cashcata, mana alli mandaj cashcata, gentecunata mana cꞌuyaj cashcata” nishpami juchachirca. Chai punllamanta huichimanmi Jehová Diosta sirvijcunaca Diospaj shutita difindishcacuna. Jehová Dios alli mandaj cashcatapishmi ricuchishcacuna. Jehová Diospish paita sirvijcunata achcata cꞌuyashcatapishmi ricuchishca. Chaimantami Jesús cai Allpata mil huatacunata mandashca qꞌuipaca jahua pachapi causajcunapish, cai pachapi causajcunapish Diablo llulla cashcata yachaj chayangacuna.
18 Cutin Jesusca cai Allpata mil huatacunata mandashca qꞌuipaca, ¿millai Diablo shinachu Jehová Diosta cazunata saquinga? Mana. Jesusca Jehová Diosta cꞌuyashcamantami mandana derechotaca paipaj Yayaman tigrachishpa cunga. Chai qꞌuipaca Diosllatami cazushpa causanga. Chashnami Diosca pailla tucuita mandanga (1 Corintios 15:24, 28-ta liyipai). Jehovapaj shutipish huiñaipaj jucha illaj nishcami saquiringa.
Jesusca mil huatacunata mandashca qꞌuipaca mandana derechotaca paipaj Yayamanmi tigrachishpa cunga. (Párrafo 18-ta ricui).
19. ¿Jesusca tucuimanta yallica imata rurana yuyaillataj causashca?
19 ¿Jesusca tucuimanta yalli imata rurana yuyaillataj causashca? Paica Jehová Diospaj shutita jatunyachina, difindina yuyaillami causashca. Paica Jehová Diospaj shutita difindishpami huañurca. Mil huatacuna qꞌuipacarin mandana derechotaca paipaj Yayamanmi tigrachishpa cunga. Chaimantami Jehová Diosca Jesusmanca paipaj shutita curca. Paipaj shutita difindinataca seguromi carca. ¿Ñucanchijpish Jesús shinallataj imatataj rurana canchij? Catij yachaipimi chaimanta yachashun.
CANTO 16 Jesusta agllashcamanta Diosta alabashunchij
a Huaquinpica Bibliapica Jehová Diosllataj pihuan parlashcatami nin (Génesis 18:1-33). Shinapish caishuj versocunapica Jehová Dios angelcunata paipaj shutipi huillachun cachashcatami nin. Por ejemplo, Jehová Diosca israelitacunapaj mandashcacunata Moisesman huillangapajca angelcunatami cacharca (Levítico 27:34; Hechos 7:38, 53; Gálatas 3:19; Hebreos 2:2-4).
b Jesús huañushcamantami tucui gentecunaca huiñai huiñaita causana oportunidadta charinchij.
c Huillaj revista de abril de 2021 páginas 30-31-pi “Caitami tapushcacuna” nishca yachaita ricui.