Diospaq kausasunchis juñunakuypi yachanapaq referencia
1-7 ENERO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 1-3
“Janaq pacha gobiernon qayllaykamunña”
(Mateo 3:1, 2) Chay p’unchaykunapin bautizaq Juanqa Judea ch’inneqman jamuspa predicayta qallariran: 2 “Janaq pacha gobiernon qayllaykamunña, chayrayku juchaykichismanta pesapakuychis”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mat. 3:1, 2
predicando: La palabra griega significa básicamente “proclamar como mensajero público”. Destaca la forma como se hace la proclamación: por lo general, una declaración abierta y pública, en lugar de un sermón a un grupo.
reino: Primera vez que aparece la palabra griega basiléia, que hace referencia al gobierno de un rey y al territorio y la gente sobre los que gobierna. Esta palabra griega aparece 162 veces en las Escrituras Griegas Cristianas, 55 de las cuales se encuentran en el relato de Mateo y hacen referencia en su mayoría a la gobernación celestial de Dios. Mateo usa tantas veces este término que su Evangelio podría llamarse el “Evangelio del Reino”.
reino de los cielos: Esta expresión aparece unas treinta veces y solo en el Evangelio de Mateo. En los Evangelios de Marcos y Lucas se utiliza la expresión paralela “el reino de Dios”, lo que indica que “el reino de Dios” tiene su sede en los cielos espirituales y que gobierna desde allí (Mt 21:43; Mr 1:15; Lu 4:43; Da 2:44; 2Ti 4:18).
se ha acercado: Aquí se refiere a que el futuro gobernante del Reino celestial estaba a punto de aparecer.
(Mateo 3:4) Juanqa camelloq millmanmanta ruwasqa p’achawanmi p’achakuq, qara chumpiwantaq chumpikuq; saltamontekunata wanqoyroq misk’inta imataq mijuq.
nwtsty multimedia
Vestimenta y apariencia de Juan el Bautista
Juan llevaba una prenda tejida con pelo de camello y ceñida a la cintura con un cinto o faja de cuero que podía usarse para portar objetos pequeños. El profeta Elías utilizó una prenda parecida (2Re 1:8). Los tejidos de pelo de camello eran ásperos y los usaban generalmente las personas pobres. La gente rica, en cambio, utilizaba ropa de lino o de seda (Mt 11:7-9). A Juan quizás nunca le habían cortado el pelo porque era nazareo de nacimiento. Es posible que, por su vestimenta y su apariencia, la gente se diera cuenta enseguida de que llevaba una vida sencilla y completamente dedicada a hacer la voluntad de Dios.
Langosta
En la Biblia, el término langosta puede referirse a cualquier clase de saltamontes con antenas cortas, especialmente los que migran en grandes enjambres. Un estudio realizado en Jerusalén reveló que la langosta del desierto contiene un 75% de proteína. Hoy en día, en tierras bíblicas, se les quita la cabeza, las patas, las alas y el abdomen antes de comerlas. La parte restante, el tórax, se come cruda o cocinada. Se dice que estos insectos son ricos en proteínas y que el sabor es parecido al camarón o al cangrejo.
Miel silvestre
Aquí vemos una colmena de abejas silvestres (1) y un panal lleno de miel (2). Es posible que la miel que comió Juan fuera de la abeja silvestre conocida como Apis mellifera syriaca, autóctona de esa zona. Es una especie agresiva, muy adaptada a los climas calurosos y secos como el del desierto de Judea, pero no apta para la apicultura. Sin embargo, los habitantes de Israel ya criaban abejas en cilindros de barro en el siglo noveno antes de la era común. Se han descubierto muchos restos de este tipo de colmena en medio de lo que fue una zona urbana (hoy en día Tel Rehov), ubicada en el valle del Jordán. La miel de estas colmenas era de una especie de abeja que quizás fue importada de lo que hoy es Turquía.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 1:3) Judataq karan Perezpa taytan Zeraq taytan ima, paykunaq mamanmi karan Tamar; Pereztaq karan Hezronpa taytan; Hezrontaq karan Rampa taytan.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 1:3
Tamar: Es la primera de cinco mujeres que aparecen en la genealogía del Mesías que escribió Mateo. Las otras cuatro son: Rahab y Rut, mujeres no israelitas (v. 5); Batseba, “la esposa de Urías” (v. 6), y María (v. 16). Es posible que se haya incluido a estas mujeres en una genealogía compuesta en su mayoría por hombres porque todas ellas llegaron a ser antepasadas de Jesús debido a alguna circunstancia poco común.
(Mateo 3:11) Noqaqa unuwanmi bautizaykichis juchaykichismanta pesapakusqaykichisrayku, qhepayta jamuqmi ichaqa noqamanta aswan atiyniyoq, manataqmi noqaqa usut’allantapas ch’utinaypaq jinachu kani. Paymi bautizasunkichis santo espirituwan ninawan ima.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 3:11
los bautizo: O “los sumerjo”. La palabra griega baptízo significa “sumergir, hundir”. Otras referencias bíblicas señalan que el bautismo implica una inmersión completa. En cierta ocasión, Juan estuvo bautizando en un lugar situado en el valle del Jordán, cerca de Salim, “porque allí había una gran cantidad de agua” (Jn 3:23). Cuando Felipe bautizó al eunuco etíope, ambos “bajaron al agua” (Hch 8:38). La Septuaginta usa la misma palabra griega en 2 Reyes 5:14 para explicar que Naamán “empezó a sumergirse en el Jordán siete veces”.
Bibliata leenapaq
(Mateo 1:1-17) Kay qelqan willashan Jesucristoq vidanmanta, paymi karan Davidpa miraynin Abrahanpa miraynin ima: 2 Abrahanmi karan Isaacpa taytan; Isaactaq karan Jacobpa taytan; Jacobtaq karan Judapa taytan wayqenkunaq taytan ima; 3 Judataq karan Perezpa taytan Zeraq taytan ima, paykunaq mamanmi karan Tamar; Pereztaq karan Hezronpa taytan; Hezrontaq karan Rampa taytan; 4 Ramtaq karan Aminadabpa taytan; Aminadabtaq karan Nahsonpa taytan; Nahsontaq karan Salmonpa taytan; 5 Salmontaq karan Boazpa taytan, Boazpa mamanmi karan Rahab; Boaztaq karan Obedpa taytan, Obedpa mamanmi karan Rut; Obedtaq karan Jesepa taytan; 6 Jesetaq karan rey Davidpa taytan; Davidtaq karan Salomonpa taytan, Salomonpa mamanmi karan Uriaspa esposan; 7 Salomontaq karan Rehoboampa taytan; Rehoboamtaq karan Abiaspa taytan; Abiastaq karan Asapa taytan; 8 Asataq karan Jehosafatpa taytan; Jehosafat-taq karan Jehorampa taytan; Jehoramtaq karan Uziaspa taytan; 9Uziastaq karan Jotanpa taytan; Jotantaq karan Ajazpa taytan; Ajaztaq karan Ezequiaspa taytan; 10 Ezequiastaq karan Manasespa taytan; Manasestaq karan Amonpa taytan; Amontaq karan Josiaspa taytan. 11 Josiaspa wawankunan karan Jeconías wayqenkuna ima, paykunan naceranku judío runakuna Babiloniaman apasqa kasqanku tiempopi jina. 12 Babiloniaman apasqa kasqanku qhepamantaq Jeconiaspa wawan Sealtiel naceran. Sealtielmi karan Zorobabelpa taytan; 13 Zorobabeltaq karan Abiudpa taytan; Abiudtaq karan Eliaquimpa taytan; Eliaquimtaq karan Azorpa taytan; 14 Azortaq karan Sadocpa taytan; Sadoctaq karan Aquimpa taytan; Aquimtaq karan Eliudpa taytan; 15 Eliudtaq karan Eleazarpa taytan; Eleazartaq karan Mattanpa taytan; Mattantaq karan Jacobpa taytan. 16 Jacobpa wawanmi karan Mariaq qosan José; Mariaqa “Cristo” nisqa Jesuspa mamanmi karan. 17 Llapan miraykunaqa khaynan karan: Abrahanmanta Davidkamaqa chunka tawayoq miraymi karan, Davidmanta Babiloniaman apasqa kasqankukamataq chunka tawayoq miray, Babiloniaman apasqa kasqankumanta Cristokamataq chunka tawayoq mirayllataq.
8-14 ENERO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 4, 5
“Orqo patapi Jesuspa yachachikuyninkuna”
(Mateo 5:3) Kusisqa kachunku Diosta necesitasqankuta reparakuqkunaqa, paykunaqmi janaq pacha gobiernoqa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 5:3
Felices: No es una alegría superficial, como la que siente quien se está divirtiendo. Cuando se usa para describir a una persona, da a entender que ha sido bendecida por Dios y que disfruta de su favor. Este término también se usa para describir a Dios y a Jesús en su gloria celestial (1Ti 1:11; 6:15).
los que tienen conciencia de su necesidad espiritual: En este contexto, la expresión griega que se traduce “los que tienen conciencia” —literalmente, “los que son pobres (necesitados, indigentes, mendigos)”— se refiere a quienes tienen una necesidad y son muy conscientes de ella. La misma palabra se usa en Lucas 16:20, 22 para referirse al “mendigo” llamado Lázaro. La frase griega que algunos traducen como “pobres de espíritu” transmite la idea de una persona plenamente consciente de sus carencias espirituales y de que necesita a Dios.
(Mateo 5:7) Kusisqa kachunku khuyapayakuqkunaqa, paykunan khuyapayasqa kanqaku.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 5:7
misericordiosos: El uso de los términos bíblicos que se traducen “misericordioso” y “misericordia” no se limita al perdón ni a la clemencia al juzgar. Por lo general, describen los sentimientos de compasión y piedad que motivan a una persona a tomar la iniciativa en ayudar a quienes lo necesiten.
(Mateo 5:9) Kusisqa kachunku thaj kausay kananpaq allipunachiqkunaqa, paykunan ‘Diospa wawankuna’ nisqa kanqaku.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 5:9
pacíficos: Aquellos que no solo mantienen la paz, sino que también la promueven donde no la hay.
w07-S 1/12 pág. 17
Enseñe a sus hijos a ser personas pacíficas
Los padres cristianos se esfuerzan por enseñar a sus hijos a ‘buscar la paz y seguir tras ella’ (1 Pedro 3:11). Es verdad que a los niños les cuesta vencer los sentimientos de desconfianza, frustración y enojo. Pero cuando ellos mismos ven lo felices que se sienten al promover la paz, comprenden que vale la pena hacer el esfuerzo.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 4:9) nirantaq: “Qonqorikuspachus juj kutillata adorawanki chayqa, llapan kaykunatan qopusayki”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 4:9
rindes un acto de adoración: El verbo griego que se traduce “adorar” está aquí en tiempo aoristo, lo que indica una acción puntual o momentánea. Traducirlo como “rendir un acto de adoración” permite ver que el Diablo no le pidió a Jesús que le rindiera adoración constante o continua; más bien, era un solo “acto de adoración”.
(Mateo 4:23) Chaymantataq Jesusqa jinantin Galileapi puriran sinagogakunapi yachachispa, Diospa gobiernonmanta allin willakuykunata willaspa, imaymana nanayniyoqkunata onqoyniyoqkunatawan qhaliyachispa ima.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 4:23
enseñando [...] predicando: La diferencia entre enseñar y predicar está en que quien enseña hace más que anunciar algo: instruye, explica, da argumentos y ofrece pruebas.
Bibliata leenapaq
(Mateo 5:31-48) “Chaymantapas nikuranmi: ‘Pipas esposanmanta t’aqakuqqa, t’aqanakuy papelta payman qochun’, nispa. 32 Noqan ichaqa niykichis: Pipas esposan mana qhelli juchaman urmashaqtin paymanta t’aqakunman chayqa, pantay juchamanmi esposanta tanqashanman; pipas chhayna t’aqanasqa warmiwan casarakuqpas pantay juchamanmi urmashanman. 33 “Uyarillarankichistaqchá ñaupa taytanchiskunaman: ‘Aman mana junt’anaykipaqqa jurankichu, junt’ankipunin Jehová Diosman prometekusqaykikunataqa’, nispa nikusqanta. 34 Noqan ichaqa niykichis: Amapunin imaraykupas jurankichischu, ni janaq pacharaykupas, Diospa tronon kasqanrayku; 35 ni kay pacharaykupas, Diospa chaki sarunan kasqanrayku; ni Jerusalenraykupas, jatun reypa llaqtan kasqanrayku. 36 Aman umaykiraykupas jurankichu, manan atiwaqchu ni juj chujchallatapas yuraqyachiyta yanayachiytapas. 37 Aswanpas ‘arí’ nisqaykichisqa ‘arí’ nisqallapuni kachun, ‘manan’ nisqaykichistaq ‘manan’ nisqallapuni kachun; chayman yapaykusqaqa Satanasmantan jamun. 38 “Uyarirankichischá: ‘Ñawita k’iriqpa ñawinqa kaq k’irisqallataqmi kanqa, kiruta orqoqpa kirunpas kaq orqosqallataqmi kanqa’, nisqa kasqanta. 39 Noqan ichaqa niykichis: Ama churapakuychischu millay kaq runawanqa, aswanpas pipas paña uyaykipi ch’aqlasunki chayqa, lloq’e uyaykitawan kutirichiy. 40 Pipas juzganaman apayta munasunkiman ukhu p’achaykita qechunasuykipaq chayqa, jawa p’achaykitawan qopuy. 41 Pi autoridadpas obligasunkiman juj horata llank’apunaykipaq chayqa, iskay horata llank’apuy. 42 Mañakuqniykimanqa qollay, qanmanta manukuyta munaqmanpas ama ‘manan’ niychu. 43 “Uyarirankichischá: ‘Runamasiykitan munakunki, enemigoykitataq cheqnikunki’, nisqa kasqanta. 44 Noqan ichaqa niykichis: Munakushallaychis enemigoykichiskunataqa, qatikachaqniykichiskunapaqpas mañapushallaychis, 45 chhaynapin janaq pachapi kaq Yayaykichispa wawankuna kankichis. Payqa intintan lloqsichimun millay runakunapaqpas allin runakunapaqpas, parachimullantaqmi allin runakunapaqpas mana allin runakunapaqpas. 46 Munakuqniykichiskunallatachus munakuwaqchis chayqa, ¿ima premioyoqtaq kawaqchis? ¿Manachu chhaynallatataq ruwashanku impuesto cobraqkunapas? 47 Wayqeykichiskunallatachus napaykuwaqchis chayqa, ¿jujkunamanta aswan allintachu ruwashawaqchis? ¿Manachu chhaynallatataq ruwashanku waj nacionkunamanta runakunapas? 48 Qankunaqa janaq pacha Yayaykichis jinan munakuyniykichispi junt’asqa kanaykichis.
15-21 ENERO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 6, 7
“Diospa gobiernonta ñaupaqta maskhasun”
(Mateo 6:10) Gobiernoyki jamuchun. Munayniyki kay pachapi ruwakuchun imaynan janaq pachapipas ruwakun jinata.
May munaymi Diosmanta mañakuyqa
12 ¿Imakunan aswan importante kanan mañakusqanchispi? Jehová Dios, paypa munaynin ima. Sonqomantan agradecekunanchis noqanchisrayku tukuyta ruwasqanmanta (1 Crónicas 29:10-13). Jesusmi chayta yachachiran discipulonkunaman mañakuyta yachachishaspa (leey Mateo 6:9-13). Ñaupaqtaqa Diospa sutin ch’uyapaq jap’isqa kananpaqmi mañakuna. Chaymantataq Diospa gobiernon jamunanpaq, kay pachapi Diospa munaynin ruwakunanpaqpas. Chay qhepamanñan imachus necesitasqanchistaqa mañakunanchis. Chhaynata mañakuspan rikuchinchis imachus noqanchispaq aswan importante kasqanta.
(Mateo 6:24) Manan pipas iskay patrontaqa serviyta atinmanchu, jujnintan cheqnikunman jujnintataq munakunman, jujninmanmi k’askakunman jujnintataq pisichanman. Manan qankunaqa Diostawan qhapaq kaytawanqa serviyta atiwaqchischu.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 6:24
servir como esclavo: El verbo griego hace referencia a trabajar como esclavo, es decir, como quien es propiedad de un solo amo. Aquí, Jesús estaba afirmando que un cristiano no puede darle a Dios la devoción exclusiva que merece y, a la vez, dedicarse a acumular posesiones materiales.
(Mateo 6:33) Aswanpas Diospa gobiernonta chanin kaynintawan ñaupaqtaqa maskhaychis, jinan payqa tukuy chaykunata qosunkichis.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 6:33
Sigan [...] buscando: En griego, la forma verbal señala una acción continua y podría traducirse “busquen constantemente”. Los verdaderos discípulos de Jesús no buscarían el Reino durante un tiempo para luego dedicarse a otras cosas. Al contrario, el Reino debe ser siempre lo primero en su vida.
el reino: En algunos manuscritos griegos antiguos aparece: “Reino de Dios”.
justicia de Dios: Lit.: “su justicia”, la de Dios, el “Padre celestial” mencionado en Mateo 6:32.
Quienes buscan la justicia de Dios lo obedecen de buena gana y se amoldan a las normas que él establece sobre lo bueno y lo malo. Esta enseñanza era totalmente diferente a la de los fariseos, quienes querían establecer su propia justicia (Mt 5:20).
Diospa gobiernonta ñaupaqta maskhasun
18 Leey Mateo 6:33. Diospa gobiernonta ñaupaqta maskhasunchis chayqa, tukuy ima necesitasqanchistan Jehová Diosqa qowasunchis. Payqa yachanmi tukuy ima necesitasqanchista, manaraq reparakushaqtinchispas payqa yachanñan lliuta (Filip. 4:19). Chaymi Jesusqa niran: “Janaq pacha Yayaykichisqa yachanmi tukuy chaykuna necesitasqaykichista”, nispa. Diosqa yachanñan jayk’aqchus ima p’achatapas ima mijunatapas necesitasunchis chayta. Yachallantaqmi may wasipichus tiyasunman chaytapas. Chaymi tukuy necesitasqanchista payqa qowasun.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 7:12) Chhaynaqa, imatachus runakuna ruwanasuykichista munankichis, chhaynallatataq qankunapas paykunata ruwaychis; chhaynatan nin kamachikuy simipas profetakunaq qelqasqanpas.
w14 15/5 págs. 14, 15 párrs. 14-16
Jesuspa yuyaychasqanman jina runakunata yanapasun
14 Kaypi yuyaykusun. Juj runan punkuykita takaykamuspa nisunkipacha: “¿Ima mijunatan munawaq?”, nispa. Sonqoykipiqa ninkichá: “¿Pitaq kay runari? ¿Imatataq munanri?”, nispa. Jinan chay runawan pisita parlarispa wasiykiman jaykupunki. Kunanqa kaypiñataq yuyaykusun. Wasiykita takaykamuq runan willasunki pi kasqanta, imapi llank’asqanta. Chayman jinan payqa willasunki qhali kanapaq ima mijuykuna allin kasqanta. Chay runataqa makillachá uyarinki. Arí, llapallanchismi munanchis mana reqsisqanchis runakuna respetowan rimapayawananchista imarayku jamusqanta willawananchistapas. Noqanchispas chaytan ruwananchis runakunaman predicaspa.
15 Wakin llaqtakunapi runakunaqa ñaupaqtan yachayta munanku imarayku visitashasqanchista. Ichaqa, wasiyoqman imatapas willayta munasqanchisraykun pi kasqanchista mana willaspa tapusunmanpacha: “Kay pachapi tukuy sasachakuykuna kasqanmanta, ¿mayqentan chinkananta munawaq?”, nispa. Chayta qonqaylla tapusunman chayqa, yaqapaschá sonqonpi ninqa: “¿Pitaq kay runari? ¿Imatataq munanri chaytaq kaykunata tapuwashan?”, nispa. Chaykuna mana kananpaqmi allinta yuyaykuspa rimayta qallarinanchis (Filip. 2:3, 4). ¿Imaynatan chayta ruwasunman?
16 Qhawarisun imaynatan iñiq t’aqakunata watukuq umalli runakunawan rimayta qallarin chayta. Payqa napaykusqan qhepamansi willan pi kasqanta, chaymanñas ¿Jayk’aqllapas kaykunata tapukurankichu? nisqa tratadota qospa nin: “Kay qelqatan llapa runakunaman saqemushayku. Kaypin soqta tapuykunata kutichishan. Qanmanpas saqesqayki”, nispa. Chay jinata niqtinsi yaqa llapa runakuna uyarikunku. Chay qhepamansi tapun: “Kaykunamanta, ¿mayqenkaqtan tapukuranki?”, nispa. Chaysi ajllakusqanman jina, Bibliaq yachachisqanta chay qelqapi rikuchin. Pitapas manchapakuqta jina qhawarin chayqa, pay kikinsi juj tapuyta ajllaspa chaymanta parlarin. Noqanchispas chay iñiqmasi jinan predicayta qallarisunman otaq jujniraymantapas. Wakin llaqtakunapi runakunaqa costumbrenkuman jinan rimapayanata munanqaku. Imaynaña kaqtinpas, Diosmanta willasqanchista runakuna uyarikunankupaqqa paykunaq allinninta qhawarispan rimananchis.
(Mateo 7:28, 29) Chaykunata Jesús rimayta tukuqtintaq runakunaqa anchatapuni admirakuranku imayna yachachisqanmanta. 29 Payqa Diospa nisqanman jinapunin yachachiq, manan kamachikuy simita yachachiqkuna jinachu.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mat. 7:28, 29
quedaron atónitas: El verbo griego que aquí se emplea puede significar “estar muy asombrado, hasta el punto de sentirse abrumado”. Está en una forma continua, lo que indica que las palabras de Jesús tuvieron un impacto profundo en sus oyentes.
su modo de enseñar: Esta expresión se refiere a cómo enseñaba Jesús, a sus métodos, lo que incluía el contenido de su enseñanza, el conjunto de lecciones del Sermón del Monte.
no como sus escribas: En lugar de citar a rabinos prominentes, como hacían los escribas, Jesús habla como representante de Jehová, como persona que tiene autoridad, y basa sus enseñanzas en la Palabra de Dios (Jn 7:16).
Bibliata leenapaq
(Mateo 6:1-18) “Allinta cuidakuychis, chaytaq runakunaq rikunallanpaq allin kaqta ruwashawaqchis; mana chayqa manan ima premiotapas janaq pachapi kaq Yayaykichismanta chaskinkichischu. 2 Chayrayku, wajchakunaman imatapas qospaqa ama trompetataraqchu tocay imaynan iskay uyakuna ruwanku jinataqa, chaytan paykunaqa sinagogakunapipas callekunapipas ruwanku runakunaq jatunchasqan kanankupaq. Cheqaqtan niykichis: Paykunaqa junt’asqa premioyoqñan kanku. 3 Aswanpas wajchakunaman imatapas qoshaqtiykiqa ama lloq’e makiyki yachachunchu paña makiykiq imachus ruwasqanta, 4 chhaynapin ima qosqaykipas pakallapi kanqa. Jinan pakallamanta qhawamuq Yayaykiqa pagapusunki. 5 “Mañakuspaykichispas aman iskay uyakuna jinachu kankichis, paykunaqa sinagogakunapi jatun calle esquinakunapi ima sayaykuspan mañakuyta munanku runakunaq rikusqan kanankupaq. Cheqaqtan niykichis: Paykunaqa junt’asqa premioyoqñan kanku. 6 Qan ichaqa, mañakuyta munaspaqa cuartoykiman jaykuy, jinaspa punkuykita wisq’akamuspa mana rikuna Yayaykimanta mañakuy. Jinan pakallamanta qhawamuq Yayaykiqa pagapusunki. 7 Mañakushaspaqa aman kaq simikunallatachu yapa-yapamanta rimanki, imaynan waj nacionkunamanta runakunapas ruwanku jinataqa, paykunaqa askhata rimaspanku uyarisqa kanankupaqmi piensanku. 8 Aman paykuna jinaqa kankichischu, Yayaykichisqa manaraq mañakushaqtiykichismi yachanña imakunatachus necesitasqaykichista. 9 “Qankunaqa khaynatan mañakunkichis: “‘Yayayku janaq pachapi kaq, sutiyki ch’uyapaq jap’isqa kachun. 10 Gobiernoyki jamuchun. Munayniyki kay pachapi ruwakuchun imaynan janaq pachapipas ruwakun jinata. 11 Kunan p’unchaypaq t’antaykuta qoykuwayku. 12 Juchaykuta perdonawayku, imaynan noqaykupas contraykupi juchallikuqkunata perdonayku jinata. 13 Yanapaykuwayku tentacionkunaman ama urmanaykupaq, librawaykutaq Satanasmantapas’, nispa. 14 “Runakunaq mana allin ruwasqasuykichistachus perdonankichis chayqa, janaq pacha Yayaykichispas perdonallasunkichistaqmi; 15 ichaqa runakunaq mana allin ruwasqasuykichista mana perdonankichischu chayqa, Yayaykichispas manallataqmi juchaykichista perdonasunkichischu. 16 “Ayunaspaykichisqa aman iskay uyakuna jinachu llakisqa uyayoq kankichis, paykunaqa manan uyankuta maqchikunkuchu ayunashasqankuta runakuna yachananta munaspanku. Cheqaqtan niykichis: Paykunaqa junt’asqa premioyoqñan kanku. 17 Qan ichaqa, ayunaspaykiqa umaykita aceitewan jawikuy, uyaykitapas maqchikuy, 18 chhaynapin ayunashasqaykita runakuna mana yachanqakuchu, aswanpas mana rikuna Yayallaykin yachanqa. Jinan pakallamanta qhawamuq Yayaykiqa pagapusunki.
22-28 ENERO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 8, 9
“Jesusqa runakunatan munakuran”
(Mateo 8:1-3) Orqomanta Jesús uraykamuqtinqa ancha askha runakunan payta qatikuranku. 2 Chayllamanmi lepra onqoyniyoq runa jamuran, payman k’umuykuspataq niran: “Señor, munanki chayqa, atinkin qhaliyachiwayta”, nispa. 3 Chaymi Jesusqa makinta jaywarispa llamiykuran, jinaspa niran: “Arí, munanin, qhali kapuy”, nispa. Jinan chay runaqa kaq rato qhaliyapuran.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 8:3
le tocó: La Ley de Moisés exigía que se pusiera en cuarentena a los leprosos para que no contaminaran a nadie (Le 13:45, 46; Nú 5:1-4). Sin embargo, los líderes religiosos judíos imponían más reglas. Por ejemplo, estaba prohibido acercarse a menos de cuatro codos, es decir, alrededor de 1,8 metros (6 pies), de alguien con lepra. Pero en días ventosos, la distancia aumentaba a 100 codos, unos 45 metros (150 pies). Reglas de ese tipo hacían que se tratara a los leprosos con crueldad. La tradición judía habla favorablemente de un rabino que se escondía de los leprosos y de otro que les tiraba piedras para que no se le acercaran. A diferencia de ellos, Jesús se conmovió tanto con la súplica de aquel hombre que hizo algo que para otros judíos era impensable: lo tocó. Y lo hizo aunque una palabra suya habría bastado para curarle la lepra (Mt 8:5-12).
Quiero: Jesús no solo prestó atención a la petición, sino que expresó un fuerte deseo de concederla; así demostró que lo impulsaba algo más que el sentido del deber.
(Mateo 9:9-13) Chaymanta rishaspataq Jesusqa rikuran Mateo sutiyoq runata, impuesto cobranapi tiyashaqta, jinaspa niran: “Qatikamuway”, nispa. Jinan Mateoqa sayarispa qatikuran. 10 Chaymantataq Mateoq wasinpi mijushaqtin askha jamuranku impuesto cobraqkuna juchasapa runakuna ima, jinaspa Jesuswan discipulonkunapiwan kuska mijuyta qallariranku. 11 Chayta rikuspan fariseokunaqa Jesuspa discipulonkunata niranku: “¿Imaraykun yachachiqniykichis mijun impuesto cobraqkunawan juchasapa runakunawan ima?”, nispa. 12 Jesustaq chayta uyarispa niran: “Qhali runakunaqa manan doctorta necesitankuchu, onqosqakunan ichaqa necesitanku. 13 Chayrayku, riychis, jinaspa Diospa imachus nisqanta yachamuychis, paymi nin: ‘Khuyapayakuq kanaykichistan munani, manan sacrificiokuna jaywawanaykichistachu’, nispa. Noqaqa manan allin kausaq runakunata wajaqchu jamuni, aswanpas juchasapakunata wajaqmi”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 9:10
reclinado a la mesa: Reclinarse a la mesa con alguien para comer indicaba una amistad estrecha con esa persona. Por eso, en los días de Jesús, los judíos jamás se habrían reclinado a la mesa con personas no judías.
recaudadores de impuestos: Muchos judíos recaudaban impuestos para las autoridades romanas. La gente los odiaba por colaborar con una potencia extranjera a la que detestaban y por exigir más dinero del estipulado en el impuesto oficial. Los judíos rechazaban a estos recaudadores, que también eran judíos, y los ponían en el mismo nivel que pecadores y prostitutas (Mt 11:19; 21:32).
(Mateo 9:35-38) Jesusqa llapa llaqtakunata llapa ayllukunatawanmi puriran sinagogakunapi yachachispa, Diospa gobiernonmanta allin willakuykunata willaspa, imaymana onqoyniyoqkunata nanayniyoqkunatawan qhaliyachispa. 36 Runakunata rikuspan Jesusqa paykunata khuyapayaran, paykunatan rikuran mana michiqniyoq ovejakunata jina khuyay k’irisqata, ch’eqesqata. 37 Chaymi discipulonkunata niran: “Cosechanaqa askhapunin kashan, llank’aqkunan ichaqa pisilla kanku. 38 Chayrayku, cosecha oqarichiq dueñota rogakuychis cosechanman llank’aqkunata kachamunanpaq”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 9:36
se compadeció: El verbo griego empleado aquí (splagkjnízomai) está relacionado con la palabra para “entrañas” o “intestinos” (splagkjna) y denota una emoción muy intensa que la persona siente en lo más profundo de su ser. Es una de las palabras griegas que expresa con más fuerza el sentimiento de compasión.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 8:8-10) Ejercitopi capitantaq niran: “Wiraqocha, noqaqa manan wasiypi qanta chaskinaypaq jinachu kani, aswanpas rimarillay, kamachiyqa qhaliyapullanqan. 9 Noqapas kamachina runan kani, kamachinitaqmi soldadokunatapas, jujnintan nini: ‘Phaway riy’, nispa, jinan rin; jujnintataq nini: ‘Jamuy’, nispa, jinan jamun; kamachiytapas nini: ‘Kayta ruway’, nispa, jinan ruwan”, nispa. 10 Chayta uyarispan Jesusqa anchata admirakuran, jinan qhepan riqkunata niran: “Cheqaqtan niykichis: Manan Israelpiqa pitapas khaynaniraq iñiyniyoq runataqa tariranichu.
w02-S 15/8 pág. 13 párr. 16
“Yo les he puesto el modelo”
16 De modo parecido, Jesús conocía los defectos del oficial del ejército —tal vez romano, de origen gentil— que le pidió que curara a su esclavo enfermo. En aquellos tiempos era muy probable que el historial de un militar de ese rango estuviera repleto de actos de violencia, hechos sangrientos y adoración falsa. Pero Jesús se centró en algo favorable: su extraordinaria fe (Mateo 8:5-13). Posteriormente, tampoco reprendió por su pasado delictivo al malhechor que colgaba de un madero de tormento a su lado, sino que lo animó dándole una esperanza para el futuro (Lucas 23:43). Jesús sabía muy bien que si adoptaba un punto de vista negativo y crítico de los demás, solo lograría desanimarlos. Sin duda, su empeño por hallar lo bueno en la gente estimuló a muchos a mejorar.
(Mateo 9:16, 17) Manan pipas mauk’a p’achamanqa mosoq telawan remiendanmanchu, mana chayqa chay mosoq telan q’estispa mauk’a p’achata chutarinman, chhaynapitaq astawan llik’irparinman. 17 Manallataqmi pipas mana poqosqa vinotaqa mauk’a odrekunaman jich’aykunmanchu, chhayna kaqtinqa odrekunachá phatapunman vino poqoqtin, vinotaq jich’akapunman, odrekunapas manaña imapaqpas valepunmanchu. Aswanpas mana poqosqa vinotaqa mosoq odrekunamanmi jich’aykuna, chhaynapin odrepas mana phatanqachu, vinopas mana usunqachu”, nispa.
Jesusta tapunku ayunaymanta
Jesusqa mauk’a p’achamanta mauk’a odremantawan rimaspaqa judiokunaq religionninpi imaymana costumbrekunamantan rimasharan. Payqa manan chaykunata allichaqchu jamuran, chaykunaqa ñan tukupunanpaqña kasharan. Diosta imayna adoranamanta Jesuspa yachachisqanqa manan judío runakunaq costumbrenkuman jinachu karan. Chayraykun Jesuspa discipulonkunaqa mana chaykunata ruwanankuchu karan, manan ayunanankupaschu karan.
Bibliata leenapaq
(Mateo 8:1-17) Orqomanta Jesús uraykamuqtinqa ancha askha runakunan payta qatikuranku. 2 Chayllamanmi lepra onqoyniyoq runa jamuran, payman k’umuykuspataq niran: “Señor, munanki chayqa, atinkin qhaliyachiwayta”, nispa. 3 Chaymi Jesusqa makinta jaywarispa llamiykuran, jinaspa niran: “Arí, munanin, qhali kapuy”, nispa. Jinan chay runaqa kaq rato qhaliyapuran. 4 Chaymantataq Jesusqa niran: “Aman pimanpas willankichu, aswanpas sacerdoteman rispa qhawachikamuy, Moisespa kamachikusqanman jinataq ofrendaykita jaywamuy, chhaynapi onqoyniykimanta qhaliyapusqaykita yachanankupaq”, nispa. 5 Capernaum llaqtaman jaykuqtintaq ejercitopi capitán jamuran, jinaspa valekuran: 6 “Wiraqocha, kamachiymi wasipi sinchita onqospa ñak’arishan, manan jatariytapas atinchu”, nispa. 7 Jesustaq niran: “Chayman chayaspayña qhaliyachisaq”, nispa. 8 Ejercitopi capitantaq niran: “Wiraqocha, noqaqa manan wasiypi qanta chaskinaypaq jinachu kani, aswanpas rimarillay, kamachiyqa qhaliyapullanqan. 9 Noqapas kamachina runan kani, kamachinitaqmi soldadokunatapas, jujnintan nini: ‘Phaway riy’, nispa, jinan rin; jujnintataq nini: ‘Jamuy’, nispa, jinan jamun; kamachiytapas nini: ‘Kayta ruway’, nispa, jinan ruwan”, nispa. 10 Chayta uyarispan Jesusqa anchata admirakuran, jinan qhepan riqkunata niran: “Cheqaqtan niykichis: Manan Israelpiqa pitapas khaynaniraq iñiyniyoq runataqa tariranichu. 11 Ichaqa niykichismi: Askhan inti lloqsimuy ladomanta inti jaykuy ladomantawan jamunqaku, jinaspa janaq pacha gobiernopi Abrahanwan, Isaacwan, Jacobwan ima mesapi tiyaykunqaku. 12 Janaq pacha gobiernoq wawankunan ichaqa tutayaq jawaman wijch’usqa kanqaku. Chaypin paykunaqa waqanqaku, mana imanakuyta atispankutaq kirunkutaraq k’achachachinqaku”, nispa. 13 Chaymantataq Jesusqa ejercitopi capitanta niran: “Riy, imaynachus iñiyniyki kasqanman jina qanpaq ruwasqa kachun”, nispa. Chay kamachintaq kaq rato qhaliyarapuran. 14 Pedroq wasinman jaykuspan Jesusqa rikuran Pedroq suegranta fiebre onqoywan puñunapi kashaqta. 15 Chaymi Jesusqa makinta llamiykuran, fiebretaq thanirapuran, jinan chay warmiqa jatarispa atiendeyta qallariran. 16 Ch’isintataq payman pusamuranku supaykunaq junt’aykusqan askha runakunata, Jesustaq juj simillawan chay espiritukunata qarqoran, llapan onqosqakunatapas qhaliyachiran. 17 Chhaynapin junt’akuran profeta Isaiaspa nisqan, paymi niran: “Paymi onqoyninchiskunata chinkachipuran, nanayninchiskunatapas apakapuran”, nispa.
29 ENERO-4 FEBRERO
BIBLIAPI QORI JINA YACHACHIKUYKUNA | MATEO 10, 11
“Jesusqa runakunatan samaykachiran”
(Mateo 10:29, 30) ¿Manachu iskay pichinkukunata pisi valorniyoq qolqellapaq vendekun? Chaywanpas manan jujllapas pampamanqa urmanmanchu Yayaykichis mana yachashaqtinqa. 30 Qankunaqqa chujchaykichispas llapallanmi yupasqa kashan.
nwtsty yachanapaq willakuykuna Mat. 10:29, 30
gorriones: La palabra griega strouthíon es un diminutivo que se aplica a cualquier pájaro pequeño, pero solía usarse para referirse a los gorriones, el ave comestible más barata del mercado.
por una moneda de poco valor: Lit.: “por un asarion”, que era el dinero que ganaba un hombre por cuarenta y cinco minutos de trabajo (vea sgd, sección 18-B). En esta ocasión, durante su tercera gira por Galilea, Jesús dijo que dos gorriones costaban un asarion. Y en otra ocasión, al parecer un año después, durante su ministerio en Judea, Jesús dijo que se podían comprar cinco gorriones por dos asariones (Lu 12:6). Al comparar ambos relatos, aprendemos que los gorriones tenían tan poco valor para los comerciantes que, si alguien compraba cuatro, le regalaban el quinto.
los mismísimos cabellos de la cabeza de ustedes están todos contados: Se calcula que la cabeza humana tiene, como promedio, más de cien mil cabellos. El que Jehová conozca detalles tan específicos es una garantía de que se interesa profundamente en cada uno de los discípulos de Jesús.
nwtsty multimedia
Gorrión
El gorrión era el ave comestible más barata del mercado. Se podían comprar dos con lo que un hombre ganaba por cuarenta y cinco minutos de trabajo. El término griego abarca una variedad de pájaros pequeños, entre ellos el gorrión común (Passer domesticus biblicus) y el gorrión moruno (Passer hispaniolensis), que todavía abunda en Israel.
(Mateo 11:28) Noqaman jamuychis, llapa sayk’usqakuna, llasa q’epiyoqkuna; noqan samachisaykichis.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 11:28
cargados: Jesús invita a personas que estaban sobrecargadas por las preocupaciones y el trabajo agotador. Su adoración se había convertido en una carga por culpa de todas las tradiciones humanas que se habían agregado a la Ley de Moisés (Mt 23:4). Incluso el sábado, que tenía el objetivo de ser un día de descanso, se había vuelto una carga pesada (Éx 23:12; Mr 2:23-28; Lu 6:1-11).
yo los refrescaré: La palabra griega para “refrescar” puede significar “descansar” (Mt 26:45; Mr 6:31) u “ofrecer alivio a quien trabaja duro para que recupere fuerzas” (2Co 7:13; Flm 7). Ahora bien, el contexto muestra que ponerse el “yugo” de Jesús (Mt 11:29) implicaría servir, no descansar. El hecho de que el verbo griego esté en forma activa y Jesús sea el sujeto de la frase transmite la idea de que él revitaliza y fortalece a los cansados para que deseen ponerse bajo su yugo, que pesa poco y es suave.
(Mateo 11:29, 30) Yugoyta apaychis, jinaspa noqamanta yachaychis, jinan samakuyta tarinkichis; noqaqa llamp’u sonqon kani, k’umuykukuq sonqoyoqtaqmi kanipas. 30 Yugoyqa llamp’ullan, q’epiypas manan llasachu”, nispa.
nwtsty yachanapaq willakuy Mat. 11:29
Tomen sobre sí mi yugo: Jesús usó la palabra “yugo” en sentido figurado para hablar de la obediencia y el respeto a la autoridad y dirección de alguien. Si Jesús se refería a un yugo doble, uno que Dios hubiera colocado sobre él, entonces estaría invitando a sus discípulos a ponerse bajo el yugo con él y dando a entender que los ayudaría. En ese caso, la frase podría traducirse: “Pónganse debajo de mi yugo conmigo”. Por otra parte, si Jesús estaba hablando del yugo que él pone sobre otros, entonces la idea sería que debemos someternos a su autoridad y dirección como discípulos suyos.
Maskhasun ancha allin yachachikuykunata
(Mateo 11:2, 3) Juanmi carcelpi kashaspa uyariran Cristoq imaymanakuna ruwasqanmanta, chaymi discipulonkunata kacharan: 3 “¿Qanchu kanki jamunan karan chay, icha jujtachu suyakusaqku?”, nispa tapumunankupaq.
Juan Jesusmanta astawan yachayta munan
¿Jesusmanta iskayaspachu Juan chhaynata tapuchisharan? Manan. Payqa Dios sonqo runan karan, chaymantapas Jesusta bautizashaspan payqa rikuran Diospa espiritun Jesusman uraykamushaqta, chaypin Diospa kunkantapas uyariran. Juan iñiyninpi pisiyapushanman karan chayqa, manachá Jesuspas allintachu paymanta rimanman karan. Chhaynaqa, ¿imanaqtintaq chhaynatari tapuchiran?
Juanqa kikin Jesuspuni “arí, noqan Mesiasqa kani” ninantan munashanman karan, chhaynapi carcelpi kashanankama aguantananpaq. Chaymantapas Juanqa yacharantaq Diospa ajllasqan Mesiasqa juj rey, juj salvaq ima kananta chayqa, payqa tapukusharanchá imaraykus chhaytukuy killakuna carcel-llapiraq kasharan chayta. Yaqapaschá piensasharan Jesuspa qhepanta jujraq jamunanpaq, chhaynapi Mesiaspa ruwananta tukupananpaq. Chayraykun payqa “¿icha jujtachu suyakusaqku?” nispa tapuchinman karan.
(Mateo 11:16-19) “¿Pimanmi kay tiempo runakunata comparasaq? Mercado plazapi tiyashaq erqechakunamanmi, paykunan pujllaqmasinkuta ninku: 17 ‘Flautatan tocapuraykiku, manataq tusurankichischu; khuyaytan waqarayku, manataq llakikuymanta sonqoykichista takakurankichischu’, nispa. 18 Juanqa mana mijuspa mana ujaspan jamuran, runakunataq ninku: ‘Supaypa junt’aykusqanmi kashan’, nispa. 19 Runaq Churinmi ichaqa jamuran mijuspa ujaspa ima, runakunataq ninku: ‘Qhawariychis kay runata, payqa rajrapun, machaqmi, impuesto cobraqkunaq juchasapakunaq amigonmi’, nispa. Chaywanpas runaqa imatapas allinta ruwasqanwanmi rikuchinqa yachayniyoq kasqanta”, nispa.
¡Ay mana kasukuq runakunamanta!
Jesusqa ancha allinpaqmi bautizaq Juanta qhawariran, runakunan ichaqa mana chhaynatachu qhawariranku, chaymi Jesusqa niran: ‘Kay tiempo runakunaqa mercado plazapi tiyashaq erqechakuna jinan kanku, paykunan pujllaqmasinkuta ninku: “Flautatan tocapuraykiku, manataq tusurankichischu; khuyaytan waqarayku, manataq llakikurankichischu”’, nispa (Mateo 11:16, 17).
Chay nisqanta entiendechinanpaqmi Jesusqa niran: “Juanqa mana mijuspa mana ujaspan jamuran, runakunataq ninku: ‘Supaypa junt’aykusqanmi kashan’, nispa. Runaq Churinmi ichaqa jamuran mijuspa ujaspa ima, runakunataq ninku: ‘Qhawariychis kay runata, payqa rajrapun, machaqmi’”, nispa (Mateo 11:18, 19). Juanqa Nazareo runataq karan chayqa, manan vinotapas ujaqchu; runakunataq niqku “supaypa junt’aykusqanmi kashan”, nispa (Números 6:2, 3; Lucas 1:15). Jesusmi ichaqa imatapas ujakuqlla, mijukuqlla; runakunataq niqku ‘rajrapun, machaqmi’ nispa.
Bibliata leenapaq
(Mateo 11:1-19) Chunka iskayniyoq discipulonkunaman imachus ruwanankuta yachachiyta tukuspan Jesusqa chaymanta ripuran juj llaqtakunapi yachachinanpaq allin willakuykunata willananpaq ima. 2Juanmi carcelpi kashaspa uyariran Cristoq imaymanakuna ruwasqanmanta, chaymi discipulonkunata kacharan: 3 “¿Qanchu kanki jamunan karan chay, icha jujtachu suyakusaqku?”, nispa tapumunankupaq. 4 Jinan Jesusqa paykunata niran: “Juanman kutispa willamuychis imachus uyarisqaykichista rikusqaykichistawan: 5 Ñausakunan qhawarinku, such’ukunan puririnku, lepra onqoyniyoqkunan qhaliyachisqa kanku, roqt’ukunan uyarinku, wañusqakunan kausarichisqa kanku, wajchakunamantaq allin willakuykunata willakushan. 6 Kusisqa kachun mana iskayaspa noqapi confiaqqa”, nispa. 7 Paykuna ripushaqtinkun Jesusqa runakunata Juanmanta tapuyta qallariran: “¿Pin karan ch’inneqpi rikusqaykichis runa? ¿Wayraq maywiykachasqan soqos jina runachu karan? Manan. 8 Chhaynaqa, ¿pin karan? ¿Llamp’u p’achawan p’achasqa runachu? Manan, llamp’u p’achawan p’achasqa runakunaqa reykunaq wasinpimá kashanku. 9 Chhaynaqa, ¿pipunitaq karanri? ¿Juj profetachu? Arí, juj profetan payqa karan, profetakunamantapas aswanraqmi. 10 Paymantan qelqasqa kashan: ‘Noqan ñaupaykita willaqniyta kachasaq, paymi ñaupaykipi ñanta allichapusunki’, nisqa. 11 Cheqaqtan niykichis: Warmimanta naceqkunamantaqa manan pipas bautizaq Juanmanta aswan kuraqqa kanchu, chaywanpas janaq pacha gobiernopiqa aswan juch’uy kaqmi Juanmanta aswan kuraqqa. 12 Bautizaq Juanpa tiemponmantapacha kunankamaqa janaq pacha gobiernoman chayanankupaqmi runakunaqa tukuy atisqankuta ruwashanku, mana pisipaqkunataqmi chayman chayanku. 13 Llapa profetakunaq qelqasqanpas kamachikuy simipas Juankamallan profetizaranku; 14 creenkichisña manaña chaypas, paymi ‘jamunan karan chay Eliasqa’. 15 Uyarinanpaq ninriyoqqa uyarichun. 16 “¿Pimanmi kay tiempo runakunata comparasaq? Mercado plazapi tiyashaq erqechakunamanmi, paykunan pujllaqmasinkuta ninku: 17 ‘Flautatan tocapuraykiku, manataq tusurankichischu; khuyaytan waqarayku, manataq llakikuymanta sonqoykichista takakurankichischu’, nispa. 18 Juanqa mana mijuspa mana ujaspan jamuran, runakunataq ninku: ‘Supaypa junt’aykusqanmi kashan’, nispa. 19 Runaq Churinmi ichaqa jamuran mijuspa ujaspa ima, runakunataq ninku: ‘Qhawariychis kay runata, payqa rajrapun, machaqmi, impuesto cobraqkunaq juchasapakunaq amigonmi’, nispa. Chaywanpas runaqa imatapas allinta ruwasqanwanmi rikuchinqa yachayniyoq kasqanta”, nispa.