TEMA 41
CÁNTICO 108 Jehová Diosca nunca na saquinllu
Jehová Diosca ñucanchitaca ninandami juyan
“Mandaj Diosta alicachinguichi paica aligumari. Pai llaquinaca causaita causaicamanmi” (SAL. 136:1).
CAITAMI YACHAJUPASHUN
Cai temapica Jehová Diospa juyai Bibliapa primero yachachishcacunamanda cashcata yaipi charishpa ama desanimado sintirichun ayudajtami yachajupashun.
1, 2. Ashtaca huauquipanicunaca llaquicunata charishpaca ¿imashinata sintirin?
CAIPI pensaripashunchi. Ninanda huairashpa yacuta caiman chaiman cuyuchijujpi shuj barco cashcanman. Yacu con fuerza caiman chaiman cuyurimandami barcota urmachingapaj munan. Pero barco ama urmachunga ancla gancho jirrutami yacu ucuman shitana can. Anclami barco ama urmachunga ayudan.
2 Llaquicunata charishpaca barco caiman chaiman yacupi rijunshnami quiquinba sentimientocunaca cambiaita ushan. Shuj punllaca Jehová Dios quiquinda juyajta, quiquinda ayudajtami seguro capangui. Pero cutin shuj punllacunaca Jehová Dios quiquinmanda na preocuparijtami dudai callaripangui (Sal. 10:1; 13:1). Shuj amigo ali shimicunata nijpimi, talvez shuj tiempotaca ali sintiripangui (Prov. 17:17; 25:11). Pero tiempohuanga Jehová Dios quiquinda na juyashcata, quiquinda na ayudajushcatami talvez cutin dudai callaripangui. Chashna dudacunata charishpaca Jehová Dios quiquinda juyajta, quiquinda ayudajtaca ¿imashinata seguro caita ushapangui?
3. a) Amor leal nishpaca ¿imatata ningapaj munan? (Salmo 31:7; 136:1). b) ¿Imamandata Jehová Diosllami amor lealtaca ricuchita ushan nipanchi? (Dibujotapash ricupangui).
3 Llaquicunata charishpa seguro sintiringapaca Jehová Dios ñucanchita juyashcata o “amor lealta” charishcatami yuyarinami capanchi (Salmo 31:7; 136:1ta liipangui). “Amor leal” shimitaca ciertopacha juyashcata y na saquishpa juyaj personata ningapami shina nin. “Amor lealtaca” Jehová Diosllami ricuchita ushan. Bibliapica Jehová Diosca ‘ashtacatapacha juyajmi’ can ninmi. Y Jehová Dios paipa sirvijcunata “ninandapacha” juyajta o amor lealta charishcatami nin (Éx. 34:6, 7; Sal. 86:5). Cai textocunapi nishcashnaca Jehová Diosca paipa sirvijcunataca nunca na saquingachu. Caita yuyarinami llaquicunata charishpapash tranquilo sintirichun ayudanga (Sal. 23:4).
Ninanda huairashpa tamiajujpica barco ama urmachunga ancla gancho jirrumi ayudan. Llaquicunapi cashpaca Jehová Dios ñucanchita juyashcata confianami tranquilo sintirichun ayudan (Párrafo 3ta ricupangui).
BIBLIAPA PRIMERO YACHACHISHCACUNAMANDACA JEHOVÁ DIOS JUYAJ CASHCATAMI YACHAJUPASHCANCHI
4. Bibliapa primero yachachishcacunapica ¿imatata yachajupashcanchi? Pipash imatapash nishpa dudachingapaj munajpica ¿imamandata na cripashun?
4 Jehová Dios juyaj cashcata Bibliapa primero yachachishcacunapimi yachajupashcanchi. Chai yachachishcami llaquicunata charijpipash, Jehová Dios ayudanata seguro cachun ayudan. Bibliapa primero yachachishcacunapica ¿imatata yachajupashcanchi? Por ejemplo, Taita Diospa shuti Jehová Dios cashcata, Jesús Taita Diospa único Churi cashcata, huañushcacuna imatapash na sintin cashcatami yachajupashcanchi. Shinallata cai alpa shuj paraíso tucuna cashcata y para siempre gentecuna causana cashcatapashmi yachajupashcanchi (Sal. 83:18; Ecl. 9:5; Juan 3:16; Apoc. 21:3, 4). Cai yachajushcacuna cierto cashcata convencido cashpaca, pipash imatapash nishpa dudachichunga na saquishunllu. Porque cai yachachishcacunaca Bibliamandami can. Bibliapica Jehová Dios ñucanchita juyajtami yachachin. Y cai yuyaica Bibliapa primero yachachishcacunami can. Bibliapa yachachishcacuna cierto cashcata convencido cashpaca, Jehová Diosca ñucataca ayudangacha o ñucamandaca preocuparingacha yashpaca na dudanajushunllu.
5. Shuj personaca ¿imashinata panda yachachishcacunataca ñana crishpa catita ushan?
5 Bibliata yachajui callarijpica ¿imata panda yachachishcacunata saquichunga ayudarca? De seguromi quiquinba religionbi imata yachachishcahuan y Bibliapa yachachishcacunahuan comparashpa ricupashcangui. Por ejemplo, Bibliamanda nara yachajui callarishpaca Jesús Taita Dios cashcatami talvez cripashcangui. Pero Bibliata yachajuimandami ñuca crishcacunaca ciertochu can nishpa talvez pensaripashcangui. Bibliata ashtahuan yachajuimandami quiquinba crishcacuna panda cashcataca cuenda japipashcangui. Chaimi panda yachachishcacunapi crinata saquishpa, Bibliapi ima nijushcata cri callaripashcangui. Por ejemplo, Jesús Taita Diospa “primer churi cashcata” y Taita Diospa “único Churi cashcatami” cri callaripashcangui (Col. 1:15; Juan 3:18). Shinapash panda yachachishcacunaca “alipacha shayachishca pircacunashnami caita ushan”. Chaimi panda yachachishcacunata saquinaca difícil caita ushan (2 Cor. 10:4, 5). Pero Bibliapa yachachishcacuna ciertota nijushcata yachajushpaca, pipash panda yachachishcacunahuan pandachichunga ñana saquipashunllu (Filip. 3:13).
6. ¿Imamandata Salmo 136pica “amor lealca causaita causaicamanmi” nishcaca ashtaca viajecunata ripitirin?
6 Llaquicunata charishpa Jehová Diosca na juyahuanllu yashpa pensarijushpaca ¿imatata ruraita ushapangui? “¿Jehová Diosca ciertochu na juyahuan?” yashpami pensarina capangui. Jipaca quiquinba yuyaicunahuan y Bibliapi Salmo 136:1pi nishca yuyaicunahuanmi comparashpa ricuita ushapangui. Salmo 136:1taca cai temapimi yachajupashun. ¿Imamandata Jehová Diosca amor “lealtami” ricuchin nipanchi? ¿Imamandata Salmos 136pica “amor lealca causaita causaicamanmi” nishcaca 26 viajecunata ripitirin? Imashina ña ricuparcanchi, Jehová Dios ñucanchita juyashca yuyaica Bibliapa primero yachachishcacunami can. Y cai yachachishcaca chaishuj Bibliapa primer yachachishcacunamandapash importantemi can. Jehová Diosca na juyahuanllu nishpa yuyanaca nalimi can. Panda yachachishcacunata rechazanshnami cai yuyaitaca rechazana capangui.
7. Jehová Dios ñucanchita juyashcata seguro cachunga ¿maijan textocunata ayudan?
7 Jehová Dios ñucanchita juyashcata ricuchingapaca Bibliapica ashtaca textocunami tian. Ishcai ejemplocunata ricupashun. Por ejemplo, Jesusca paipa discipulocunamanga “cangunaca ashtaca pajarocunatapash yali valishcami canguichi” nircami (Mat. 10:31). Shinallata Jehová Diospash paipa sirvijcunamanga cashnami nirca: “Ñucami canman ushaita cuj Taita Dios cani. Ñuca ali lado maquihuanmi canba tucui causaipi ayudajushalla” nishpa (Is. 41:10). Imashina cai textocunapi ricupanchi, Jesusca paipa discipulocunamanga “talvez cangunaca ashtaca pajarocunatapash yali valishcami canguichi” nishpaca na nircachu. Shinallata Jehová Diospash “talvezmi cangunataca ayudasha” nishpaca na nircachu. Ashtahuangarin Jehová Dios y Jesuspash cangunaca valishcami canguichi y ayudashami nijunmi. Shinaca imapash llaquicunata charimanda Jehová Diosca na juyahuanllu nishpa dudajushpaca, cai textocunata yuyarinami Jehová Dios ñucanchita juyashcata seguro cachunga ayudanga. Cai textocunapi imata nijushcata pensarishpa y ñucanchi dudacunata Jehová Diosman villashpaca primer siglomanda cristianocunashnami ñucanchipash cashna nita ushashun: “Taita Dios ñucanchita juyajtami yachajushcanchi. Taita Dios ñucanchita juyajtaca cripanchimi” (1 Juan 4:16).a
8. Jehová Diospa juyaimanda todavía dudajushpaca ¿imatata ruraita ushapanchi?
8 Shinapash Jehová Diospa juyaimanda todavía dudajushpaca ¿imatata ruraita ushapangui? Chaipaca quiquin imashina sintirishcahuan y Jehová Diosmanda yachajushca yuyaicunahuanmi comparashpa ricuita ushapangui. Aunque Jehová Diosca na juyahuanllu yashpa pensarijushpapash chai yuyaicunaca na ciertochu can. Porque Bibliapica Jehová Dios ñucanchita juyajtami yachachin. Biblia siempre cabalta yachachijtami yuyarina capanchi. Cutin ñucanchi sentimientocunaca pandarijllami can. Jehová Dios na juyaj cashcata crishpaca, Jehová Dios juyaj cashcatami cungajunchiman. Porque Bibliapica “Taita Diosca juyajmi can” ninmi (1 Juan 4:8).
JEHOVÁ ÑUCANCHITA JUYAJTAMI PENSARINA CAPANCHI
9, 10. “Ñuca Taitaca cangunataca juyanmi” nishpaca ¿imatata Jesusca ningapaj munarca? (Juan 16:26, 27; fototapash ricupangui).
9 Jehová Dios ñucanchita juyashcata ashtahuan convencido cachunga, Jesús paipa discipulocunaman nishca yuyaicunami ashtahuan ayudanga. Jesusca paipa discipulocunamanga: “Ñuca Taitaca cangunataca juyanmi” nircami (Juan 16:26, 27ta liipangui). ¿Jesusca paipa discipulocuna cushilla sintirichun munaimandallachu cai shimicunataca nirca? Na, porque Juan 16:26pica Jesusca, oracionmandami parlajurca.
10 Jesusca paipa discipulocunamanga paipa shutipi mañachunmi yachachirca. Pero paitapacha mañachunga na yachachircachu (Juan 16:23, 24). Jesuspa discipulocunaca Jesús nishcataca alimi intindina carca. ¿Imamandata intindina carca? Porque Jesuspa discipulocunaca Jesuspa ali amigocunami carca. Chaimi Jesús causarishca jipaca, paita mañana tentacionda charinman carca. Shinallata Jesuspa discipulocunaca ñucanchita juyaimandami, Jesusca ñucanchi mañaicunata uyashpa paipa taitaman ñucanchi mañaicunata villashpa ayudanga yashpami talvez pensarishcanga. Pero Jesusca chashna pensana nali cashcatami paipa discipulocunamanga intindichirca. Chaimandami Jesusca nirca: “Ñuca Taitaca cangunataca juyanmi” nishpa. Jehová Diosca ñucanchita juyaimandami ñucanchi mañaicunata personalmente uyangapaj munan. Jehová Dios ñucanchi oraciongunata uyajtaca Bibliapa primero yachajushcacunapimi yachajupashcanchi. Shinaca Bibliata yachajushpami quiquinbash Jesusta rijsita y juyaitapash ushapashcanchi (Juan 14:21). Shinallata primer siglomanda discipulocunashnallatami, Jehová Diosta mañashpaca pai ñucanchita uyajushcata y ñucanchita juyashcataca seguro cana capanchi. Cutin cutin Jehová Diosta mañashpaca, Jehová Dios ñucanchita juyashcata seguro cashcatami ricuchipanchi (1 Juan 5:14).
Jehová Dios quiquinda juyajta yachashpami con confianza mañaita ushangui (Párrafos 9 y 10ta ricupangui).b
¿IMAMANDATA DUDACUNATACA CHARIPANCHI?
11. Jehová Diospa juyaimanda dudai callarijpica ¿pita cushijun?
11 ¿Imamandata Jehová Diospa juyaimandaca dudapanchi? Diablo chashna pensachijpimi, chashna dudai callaripanchi. Diabloca tucuicunata ‘ansia micungapami’ munan. Chaimi Diabloca Jehová Dios ñucanchita na juyashcata pensachun munan (1 Ped. 5:8). Jehová Diosca ñucanchita juyaimandami paipa churipa causaitaca ñucanchiman curca. Shinapash Diabloca chai regalota ñucanchicuna na miricinchi yashpa pensachunmi munan (Heb. 2:9). Diabloca, Jehová Diospa juyaimanda ñucanchicuna dudajpica ninandami cushijun. Shinallata llaquicunata charimanda Jehová Diosmanda caruyajpica, Diabloca ninandami cushijun. Pero Diablomi Jehová Diospa juyaitaca ñana charin. Chaimandami ñucanchicunapash Jehová Diospa juyaita ñana charishcata y Jehová Diospa ñaupapi ñana ali ricuri ushashcata pensachun munan. Shinaca Diablopa trampapica na urmanachu capanchi (Efes. 6:11). Diablopa trampacunata rijsinaca, paipa contra shayarichunmi ayudan (Sant. 4:7).
12, 13. ¿Imamandata pecadorcuna caimandaca Jehová Diospa juyaimanda dudapanchi?
12 Shinapash na solo Diablopa culpamandachu dudacunataca charipanchi. Sino pecadorcuna caimandapashmi Jehová Diospa juyaimandaca dudapanchi (Sal. 51:5; Rom. 5:12). Pecadorcuna caimandami Jehová Diosmandaca caruyapashcanchi. Shinallata pecadota heredashcamandami ñucanchi yuyaipash, ñucanchi sentimientocunapash y ñucanchi saludpash nali can.
13 Pecadorcuna caimandami culpable sintiripanchi, ansiedadta charipanchi, na seguro y pingaihuan sintiripanchi. Juchacunata rurashpami shina sentimientocunataca charipanchi. Shinallata imperfectocuna caimandami chashna sentimientocunatapash charipanchi. Jehová Diosca gentecuna chashna sintirichunga na rurarcachu (Rom. 8:20, 21). Por ejemplo, shuj carropa llanta dañarishca cashpaca, na aliguta funcionanllu. Shina cuendallatami ñucanchicunapash pecadorcuna caimandaca, Jehová Dios munashcashnaca na caita ushapanchi. Shinaca pecadorcuna caimandami Jehová Diosca na juyahuanllu nishpa pensaripanchi. Chashna pensamientocunata charishpaca ‘Jehová Dioslla, tucui poderta charijta y respetai tucushca Taita Dios cashcatami’ yuyarina capanchi. Shinallata Jehová Dios ‘paipa juyajcunata y paipa mandamientocunata cazujcunata ninanda juyashcatami’ yuyarina capanchi (Neh. 1:5).
14. Jehová Diospa juyaimanda ama dudachunga ¿imashinata Jesús huañushcapi pensarinaca ayudan? (Romanos 5:8; “‘Pecadota rurana munaimandamiʼ cuidadota charina capanchi” nishca recuadrotapash ricupangui).
14 Huaquinbica Jehová Diospa juyaitaca na miricinchichu yashpami pensarita ushapanchi. Ciertota nishpaca Jehová Diospa juyaitaca nipi na miricipanchichu. Chai razonmandallatami Jehová Diospa juyaica especial can. Jehová Diospa juyaitaca na ñucanchi ruraicunamandaca charipanchichu. Shinapash Jehová Diosca ñucanchita juyaimandami paipa churipa causaita cushpa ñucanchi pecadocunataca perdonashca (1 Juan 4:10). Shinallata Jesusca perfecto gentecunamanda huañungapaca na shamurcachu, sino pecador gentecunata salvangapami shamurca (Romanos 5:8ta liipangui). Jehová Diosca ñucanchicuna pecadorcuna cashcata yachaimandami, ñucanchicuna tucuita ali rurachunga na shuyan. Jehová Diospa juyaimandaca pecadota heredashcamandami dudai callaripanchi. Chaimandami chai nali pensamientocunata mishangapaj esforzarina capanchi (Rom. 7:24, 25).
JEHOVÁ DIOSTA CAZUPASHUNCHI
15, 16. Jehová Diosta na saquishpaca ¿imatata seguro caita ushapanchi? (2 Samuel 22:26).
15 Jehová Diosca, ñucanchicuna llaquicunata charijpipash ali decisiongunata japichun y paita cazushpa catichunmi munan (Deut. 30:19, 20). Jehová Diospash ñucanchicunata ima pasajpipash, nunca na saquinataca seguromi caita ushapanchi (2 Samuel 22:26ta liipangui).
16 Imashinami cai temapi yachajupashcanchi llaquicunata charishpaca Jehová Dios ñucanchita juyajta, ñucanchita ayudangapaj munashcatami yuyarina capanchi. Ima horapash Jehová Diospa juyaimanda dudajushpaca, ñucanchi sentimientocuna y Jehová Diosmanda yachajushca yuyaicunahuan diferente cashcatami yuyarina capanchi. Bibliapica Jehová Diospa amor lealca para siempremi tiashpa catinga ninmi. Shinaca Jehová Diospa amor leal para siempre tianataca convencidomi cana capanchi.
CÁNTICO 159 Jehovata alabana
a Deuteronomio 31:8, Salmo 94:14, Isaías 49:15tapash ricupangui.
b CAI FOTOCUNAPICA: Shuj huauquiguca paipa ungushca huarmiguta cuidangapaj, culquita aliguta utilizangapaj y paipa ushiguta paimanda yachachingapaj ayudahuai nishpami Jehová Diostaca mañajun.