Eaa te Tuatua Tika No te Au Pokaikai Tuatua Tai Mate?
Tere atu i te 50 mataiti i topa, kua taki atu tetai toka tei peiia e tetai tiaki mamoe Bedouin ki roto i tetai ana ki ta tetai i tapa e ko tetai kite anga kimikimi anga taito rongonui roa atu o te 20 anere mataiti. Kua rongo atu taua Bedouin i te toka i te akangaa anga i tetai ariki karakaraea. I te akara vaitata anga, kua kitea e ia te mea mua i tei kiteia mai e ko te au Pokaikai Tuatua Tai Mate.
KUA riro teia au pokaikai tuatua e kia akamanako maataia e kia tauetonoia i roto tikai i nga pupu aronga kite e te ravenga akakite anga. I roto i te aronga papuriki, kua maata te manako oripu e te akakiteanga tarevake. Kua totoa aere te au tuatua no runga i te uuna anga maata, tei akakeuia e te mataku e te akaari maira te au pokaikai tuatua i te au tuatua te ka akaparuparu i te akarongo o te au Kerititiano e te ngati Iuda. Inara eaa tikai tei tika no runga i teia au pokaikai tuatua? I muri ake i te tere atu i te 50 mataiti, ka kiteia ainei tei tika tikai?
Eaa Tikai te Au Pokaikai Tuatua Tai Mate?
E au tataanga ngati Iuda taito te au Pokaikai Tuatua Tai Mate, te maata anga i te reira kua tataia i roto i te reo Epera, etai i te reo Arama, e e meangiti ua i te reo Ereni. E manganui i teia au pokaikai tuatua e tetai au potonga e maata atu i te 2,000 mataiti, te ra akapapa anga tei mua atu i te anau anga o Iesu. I roto i te au pokaikai tuatua mua tei rauka mai mei te au Bedouin e au tataanga roaroa e itu i roto i te au turanga pe anga tukeke ra. Te maata o te au ana e kimiia ra, kua kiteia mai tetai atu au pokaikai tuatua e te au potonga pokaikai tuatua e tauatini ua atu. I rotopu i te au mataiti 1947 e te 1956, kua kiteia i te katoa anga e 11 ana kiia e te pokaikai tuatua vaitata atu ia Qumran i te pae i te Tai Mate.
I te iriiri angaia te au pokaikai tuatua e te au potonga, kua tare mai ratou e vaitata i te 800 tataanga. Vaitata e okotai koata, me kore koi tere ua atu e 200 tataanga, e au kopi anga o te au tuanga o te irava Pipiria Epera. Te mono maira tetai atu au tataanga i te au tataanga ngati Iuda taito kare i te Pipiria, te nga Puka Ekoko e te Pseudepigrapha.a
Etai o te au pokaikai tei akakeu i te aronga kite e au tataanga kare i kiteia ana. Te kapiti maira teia i te au uri anga no runga i te au ture ngati Iuda, te au arai anga takake no te ngai tangata o te pupu e noo ra i Qumran, te au pee akonoanga e te au pure, e pera katoa te au tataanga irinaki anga te akaari ra i te au manako no te tupuanga o te au totou Pipiria e te ra openga. Te vai katoa ra te au akamarama anga o te Pipiria tuke tikai, te au akamarama anga o te au tataanga Pipiria mei tetai irava ki tetai irava a te aronga kite taito ra.
Naai i Tata i te Au Pokaikai Tuatua Tai Mate?
Te akakite maira te tukeke o te au ravenga no te akanoo anga i te ra o te au tataanga taito e kua kopiia te au pokaikai tuatua me kare kua akapapaia i rotopu i te toru anere mataiti M.T.N. e te anere mataiti mua T.N. Kua tamanako mai etai aronga kite e kua uunaia te au pokaikai tuatua ki roto i te au ana e te ngati Iuda no Ierusalema mai i mua ake i te akapouanga o te iero i te 70 T.N. Inara, te kitea maira e te maata anga o te aronga kite e akara meitaki ra i te au pokaikai tuatua e kare teia manako e rotai ana i to roto i te au pokaikai tuatua. E manganui te au pokaikai tuatua te akaata ra i te au manako e te au peu tei patoi i te au mana akaaere akonoanga i Ierusalema. Te akaari maira teia au pokaikai tuatua i tetai pupu tangata tei irinaki e kua kopae te Atua i te kau taunga e te angaanga i te iero i Ierusalema e kua manako aia i ta ratou akamorianga ei pupu i te metepara e e tu ia te mono ra te angaanga i te iero. E akaraanga umere anga e kia uuna te au mana akaaere o te iero i Ierusalema i teia akakite anga te kapiti maira i taua au pokaikai tuatua ra.
Noatu rai e te vaira tetai pupu kopi i Qumran, penei paa kua akaputuia te maata anga o te au pokaikai tuatua i tetai ngai e kua apainaia mai ki reira e tearonga irinaki ra. Mei tera te tu, e e akaputuanga puka te au Pokaikai Tuatua Tai Mate. Mei tetai ngai vairanga puka, te kapiti maira ki roto i te akaputuanga te au manako tuke, i te katoa anga kare e te akaata ra i te au manako akonoanga o to te reira aronga tatau. Inara, ko te au irava tei vai mai i roto i te au kopi e manganui papu tikai te akaata ra i te au manako takake e te au irinaki anga o te pupu.
Ko te Essene Ainei te Au Tangata Noo i Qumran?
Me kua riro teia au pokaikai tuatua ei vairanga puka na to Qumran, koai tei noo i reira? Ko te Poropeta ko Eleazar Sukenik, tei rauka iaia e toru au pokaikai tuatua no te Apii Teitei Epera i Ierusalema i te 1947, te mea mua tei tamanako e na te iti tangata Essene teia au pokaikai tuatua.
E akapupu anga ngati Iuda te au Essene tei taikuia e te aronga tata o te anere mataiti mua ko Josephus, Philo o Alexandria, e Pliny the Elder. Te ngai tikai i aere mai ei te au Essene e tumu anga tamanakoia, inara i te akaraanga kua mama mai ratou i te tuatau oripu anga tei aru mai i te meameaau anga a te Maccabee i te rua anere mataiti M.T.N.b Kua ripoti mai a Josephus i to ratou vai anga i taua tuatau ra, mei tana i akataka i te tuke anga o to ratou au manako akonoanga mei to te Pharisea e te Sadukea. Kua taiku a Pliny i te ngai tikai o te ngai tangata Essene i te pae i te Tai Mate i rotopu ia Ieriko e Eni-gedi.
Kua taiku te Poropeta ko James VanderKam, e tangata kite no te Pokaikai Tuatua Tai Mate, e “ko te au Essene e noo ra i Qumran e tuanga meangiti ua o te akapupu anga Essene maatamaata,” ko ta Josephus i ta numero vaitata e a tauatini. Noatu kare i tau tikai ki te au akatakaanga, te tutu te mama maira mei te au tataanga Qumran i te akaraanga te tau meitaki ra ki te au Essene e i tetai atu pupu ngati Iuda kiteia o taua tuatau ra.
Kua tuatua tetai e kua akamata mai te Akonoanga Kerititiano mei Qumran mai. Noatu rai, ka kiteia te au tuke anga i rotopu i te au manako akonoanga o te pupu i Qumran e te au Kerititiano mua. Te akaari maira te au tataanga Qumran i te au ture arai pakari tikai o te Tapati e te manako maata i te tama anga ma. (Mataio 15:1-20; Luka 6:1-11) Ka aiteite rai te reira ki to te Essene akatakake anga mei te taiate tangata, to ratou irinaki anga i te fate, e te mate kore o te meta, e ta ratou tuatua maata anga i te kore e akaipoipo e te au manako purepure no te kapiti anga ki te au angera i roto i ta ratou akamorianga. Te akaari mai nei teia e te patoi ra ratou i te au apiianga a Iesu e ta te au Kerititiano mua.—Mataio 5:14-16; Ioane 11:23, 24; Kolosa 2:18; 1 Timoteo 4:1-3.
Kare e Uuna Anga, Kare e Au Pokaikai Tuatua Tapokiia
I te au mataiti i muri mai i te kiteanga ia te au Pokaikai Tuatua Tai Mate, kua maaniia te au puka tuke tuke tei akariro i te au kimikimi anga mua e kia rauka ua ki te aronga kite i te ao katoa. Inara kua riro ei mea ngata roa te au potonga e tauatini tei kiteia mai mei tetai o te au ana, tei kiteia ra e ko te Ana 4. Tei roto teia i te nga rima o tetai pupu pa enua aronga kite tei akanooia i Ierusalema Itinga (i taua taime e tuanga ia o Ioridana) i te Palestine Archaeological Museum. Kare tetai ngati Iuda me kore tetai tangata kite Iseraela i kapitiia mai ki roto i teia pupu.
Kua akanoo te pupu i tetai arai anga kia kore e akatikaia kia akaraia te au pokaikai tuatua kia nenei roaia e ratou te au tupu anga puapinga o ta ratou kimikimi anga. Kua akanooia te numero o te au tangata kite i roto i te pupu ki tetai numero kotingaia. Me mate tetai mema o te pupu, okotai ua tangata kite ka kapitiia mai kia mono iaia. Kua umuumu te maata o te angaanga e kia maatamaata te pupu, i tetai tuanga, kua anoanoia te aronga kite karape i te reo Epera e te Arama. Kua tuatua a James VanderKam e: “Te ngauru ua atu o te tauatini au potonga kua maata atu i te ka rauka i te aronga kite e varu i te akono noatu te kite karape.”
Ma te Tamaki e Ono Ra i te 1967, kua aere mai to Itinga Ierusalema e to te reira au pokaikai tuatua ki raro i te mana akavaanga o Iseraela, inara kare i akanooia ana tetai taui anga ki te tika anga no te pupu kimikimi i te pokaikai tuatua. I te totoa anga te taroaroa anga o te nenei anga i te au pokaikai tuatua mei te Ana 4 ki te au mataiti ki te ngauru mataiti, kua tupu te maro anga mei tetai o te au tangata kite. I te 1977, kua tapa te Poropeta ko Geza Vermes o te Apii Teitei Oxford i te reira e ko te akameangiti kite par excellence o te 20 anere mataiti. Kua totoa aere te tuatua koumuumu e te uuna akakoro ra te Akonoanga Katorika i te akakite anga mei te au pokaikai tuatua te ka akakino i te Akonoanga Kerititiano.
I te 1980, kua akamaataia te pupu ki te 20 tangata kite. I reira i te 1990, i raro ake i te arataki anga a to te reira etita maata akataoonga ouia, ko Emanuel Tov, o te Apii Teitei Epera i Ierusalema, kua akamaataia atu te pupu e kia tere atu ki te 50 tangata kite. Kua akanooia tetai akapapaanga pakari no te nenei anga pouroa i te au tataanga kite no te toenga o te au pokaikai tuatua.
Kua tupu mai tetai tereanga ki mua kare i tapapaia i te 1991. Te mea mua, kua neneiia A Preliminary Edition of the Unpublished Dead Sea Scrolls. Kua kapitiia teia ma te tauturu o te komopiuta tei akanooia ki runga i tetai kopi akapapa anga ara reta a te pupu. Aru mai, kua akakite te Huntington Library i San Marino, California, e ka akariro ratou e kia rauka ua i tetai tangata kite ta ratou akapapaanga meitaki o te au tutu o te au pokaikai tuatua. Kare i roaia, ma te puka A Facsimile Edition of the Dead Sea Scrolls, kua rauka ngoie te au tutu o te au pokaikai tuatua i mua ana tei kore i neneiia.
No reira no te ngauru mataiti i topa, kua rauka pouroa te au Pokaikai Tuatua Tai Mate kia akara matatio ia. Te akaari maira te kimikimi anga e kare e uuna anga; e kare e au pokaikai tuatua i tapokiia. E i te au tuanga tikaiia o te au pokaikai tuatua e neneiia ra, i teianei ka rauka tikai e kia akamataia te akaraanga. Kua akanooia tetai uki ou o te au tangata kite no te pokaikai tuatua. Inara eaa te puapinga o teia kimikimi anga ki te aronga apiipii Pipiria?
[Au Tataanga Rikiriki i Raro]
a E nga tataanga ngati Iuda te Puka Ekoko (te aiteanga tikai, “uuna”) e te Pseudepigrapha (te aiteanga tikai, “au tataanga pikikaa kapitiia”) mei te toru anere mataiti M.T.N. tae mai ki te anere mataiti mua T.N. Te arikiia ra te Puka Ekoko e te Akonoanga Katorika Roma ei tuanga no te papaanga Pipiria akauruia, inara te kopae keia ra teia nga puka e te ngati Iuda e te au Porotetani. E akakite anga akamaata te Pseudepigrapha no runga i te au tua Pipiria, tei tataia i roto i te ingoa o tetai tangata rongonui o te Pipiria.
b E akara i te atikara “Koai Ma te Au Maccabee?” i roto i Te Punanga Tiaki o Noema 15, 1998, kapi 21-4.
[Tutu i te kapi 3]
Teia tetai o te au ana vaitata i te Tai Mate i reira kua kiteaia te au pokaikai tuatua taito
[Akameitakianga no te Tataanga i te kapi 3]
Scroll fragment: Pages 3, 4, and 6: Courtesy of Israel Antiquities Authority
[Akameitakianga no te Tataanga i te kapi 5]
Courtesy of Shrine of the Book, Israel Museum, Jerusalem