RUNANGA PUKA I RUNGA I TE INITANETI Punanga Tiaki
Punanga Tiaki
RUNANGA PUKA I RUNGA I TE INITANETI
Reo Rarotonga
  • PIPIRIA
  • AU PUKA
  • AU UIPAANGA
  • w94 3/15 kapi 28-31
  • Te Au Akapapaanga Umere ra o Josephus

Kare e vitio.

Akakoromaki mai kare te vitio e angaanga.

  • Te Au Akapapaanga Umere ra o Josephus
  • Te Punanga Tiaki—Akakiteanga i te Patireia o Iehova—1994
  • Tumu Tuatua
  • Tetai Atu Manako
  • Tona Oraanga i Mua Ana
  • Ki Roma e te Oki Mai Anga
  • Te Au Angaanga a Flavius Josephus
  • Akara Oonu Anga i Roto i te Tuatua a te Atua
  • Te Meameaau Patoi Anga Maata ia Roma
  • I Muri Ake i te Tamaki
  • Na Josephus Tikai Ainei i Tata?
    Te Punanga Tiaki Akakiteanga i te Patireia o Iehova—2013
  • Kua Kite Ainei Koe?
    Te Punanga Tiaki Akakiteanga i te Patireia o Iehova—2010
  • Masada—Eaa i Tupu Ei?
    Te Punanga Tiaki—Akakiteanga i te Patireia o Iehova—1990
  • Akarongo i Roto i te Totou a te Pipiria ka Akaora i te Oraanga
    Te Punanga Tiaki Akakiteanga i te Patireia o Iehova—2007
Tetai Atu
Te Punanga Tiaki—Akakiteanga i te Patireia o Iehova—1994
w94 3/15 kapi 28-31

Te Au Akapapaanga Umere ra o Josephus

KUA akamaaraara ana te aronga apiipii o te tuatua enua no tetai tuatau roa i te au tataanga umere ra o Josephus. Anauia e a mataiti i muri mai i te mate o Karaiti, kua kite mata aia i te akatupu anga to-anu o te totou a Iesu, no runga i te au tangata ngati Iuda i te anere mataiti mua. E rangatira vaeau a Josephus, e tangata tuatua, e Pharisea, e te tangata apiiia.

Te ki ra ta Josephus au tataanga i te au tuatua tataki tai te ka akarongoia. Te turama ra ratou i te tataanga Puka Tapu koi oronga ei i te arataki tika ki te akapapaanga ngai e te au ngai enua o Paretaina. No reira e manganui tei tamanako i tana au angaanga ei mea puapinga tikai ki ta ratou ngai vairanga puka!

Tona Oraanga i Mua Ana

Kua anauia a Joseph ben Matthias, me kore ko Josephus, i te 37 T.N., te mataiti mua i tutara ei a Caligula, te emepera o Roma. No roto mai to Josephus papa i te pamiri taunga. Tona mama, i karangaʼi aia, e uanga no te taunga teitei ko Jonathan o te au Hasmonaean.

I tona mapu anga, e tamaiti apii e te tae o te ngakau a Josephus no te Ture a Mose. Kua akarakara aia ma te tu meitaki e toru au akapupu anga o te Akonoanga ngati Iuda​—te au Pharisea, te au Sadukea, e te au Essene. I te reka anga i te mea openga, kua tamanako aia i te noo e toru mataiti ma tetai tangata akaatea ko Bannus, e tangata Essene aia. I te akarukeanga i teia i tona 19 anga mataiti, kua oki atu a Josephus ki Ierusalema e kua piri atu ki te au Pharisea.

Ki Roma e te Oki Mai Anga

Kua aere atura a Josephus ki Roma i te 64 T.N. ei tangata rotopu no te au taunga ngati Iuda tei tonoia e te rangatira o Iudea ko Felix ki te Emepera ko Nero no tetai timata anga. Te kiteanga i te parari pai i te ara e aere ra, ma te manuia kare a Josephus i mate ana. E 80 anake ua o te 600 au patete i runga i te pai tei tauturuia mai.

I to Josephus atoro anga ia Roma, kua akaaravei atu tetai ngati Iuda akatutu iaia ki te vaine a Nero, te vaine emepera ko Poppaea. Kua riro mai aia ei tuanga puapinga i roto i te autu anga o tana angaanga. Te tu mekameka o te oire kua akaruke i tetai akara anga mutu kore ki runga ia Josephus.

I te oki anga a Josephus ki Iudea, kua akatumu ngaueue koreia i roto i te au manako o te ngati Iuda te meameaau ia Roma. Kua tauta aia i te akaari ki tona iti tangata i te puapinga kore o te tamaki anga kia Roma. I te kore anga i rauka i te tapu ia ratou e te mataku anga e ka tamanakoia aia ei tangata patoi, kua ariki atura aia i te taoonga ei rangatira no te pupu vaeau o te ngati Iuda i Galilea. Kua akapapa e kua tereni a Josephus i tona au tangata e te oronga anga i tetai kai te tapapa anga atu no te tamakianga i te pupu vaeau o Roma​—inara kare i tupu. Kua ruti a Galilea ki te pupu vaeau o Vespasian. I muri ake i te 47 ra i te takapini anga, kua ninaiaia te punanga ketaketa o Josephus i Jotapata.

I te tuku anga aia i te au, kua totou akakino atu a Josephus e kare e roa atu ana ka riro mai a Vespasian ei emepera. Kua tapekaia inara kua tapuia te akautunga no tana i totou, kua akarangatiraia a Josephus i te tupu anga te reira. Kua riro te reira ei taui anga ki tona oraanga. E i te katoa anga o te tamaki, kua tavini aia i to Roma ei tangata uri reo e ei rotopu. I te akameitaki anga i te tauturu a Vespasian ma tana nga tamaiti ko Titus raua ko Domitian, kua kapiti a Josephus i te ingoa pamiri Flavius ki tona uaorai.

Te Au Angaanga a Flavius Josephus

Te au tataanga taito rava atu a Josephus koia te ingoa The Jewish War. Kua irinakiia e kua akapapa aia i teia tataanga e itu voriumu ei akaari ki te au ngati Iuda i tetai akatutu anga kino pakari o to Roma tu teitei e te maroiroi e ei oronga anga i tetai arai anga i te au meameaau anga ki mua. Teia au tataanga te akara atura i te tuatua enua o te ngati Iuda mei te mou anga a Ierusalema ia Antiochus Epiphanes (i te rua anere mataiti M.T.N.) ki te putoto anga kino tikai i te 67 T.N. Ei kite mata, kua uriuri maira a Josephus i te tamaki tei taea i te 73 T.N.

Ko tetai o te au angaanga a Josephus, ko The Jewish Antiquities, e 20 voriumu o te tuatua enua o te au ngati Iuda. Akamata kia Genese e te anga anga, e tae ua atu ki te akamata anga o te tamaki kia Roma. Kua aru vaitata a Josephus i te papaanga akakite anga a te Puka Tapu, e te kapitianga i te au urianga taito e te au akarakara anga o vao ra.

Kua tata a Josephus i tetai papaanga nona uaorai tei kapiki ngoie uaia Life. I roto i te reira kua kimi aia i te akatika i tona turanga i te tuatau o te tamaki e kua tauta i te akameangiti i te au pikikaa ta Justus o Tiberia i tuku ra no te patoi iaia. E ko te a o te angaanga​—e rua voriumu paruru tei kapikiia Against Apion—​tei paruru i te au ngati Iuda mei te au akakite anga tarevake.

Akara Oonu Anga i Roto i te Tuatua a te Atua

Kare e ekoko anga e ko te maata anga o te tuatua enua o Josephus te tika ra te reira. I roto i tana angaanga tei kapikiia Against Apion, kua akaari aia e kare te ngati Iuda i tapiri atu i te au puka Ekokoia ei tuanga no te Tuatua Tapu tei akauruia. Kua oronga mai aia i te tu tika e te rotai i roto i te au tataanga tu-Atua. Te tuatua ra a Josephus e: “Kare ta matou au puka i manganui e i maata i rotopu ia matou, te patoi ra mei etai e te tuke ra ki etai, . . . inara e rua ngauru ma rua anake au puka [tei aiteite ki ta tatou papaanga Tuatua Tapu i roto i te 39 au puka o teia tuatau], tei roto i reira te au rekoti o te au tuatau tei topa ra; tei irinaki tikaia ei mea tu-Atua.”

I roto The Jewish Antiquities, kua tapiri atu a Josephus i tetai manako reka ki te papaanga o te Puka Tapu. Kua tuatua aia e “e rua ngauru ma rima o Isaaka mataiti” i te tapeka anga a Aberahama iaia i te rima e te vaevae ei atinga. Kia tau ki ta Josephus, i muri ake i te tauturu anga i te akatu i te atarau, kua karanga a Isaaka e “‘kare aia e puapingaia kia anauia mai e ko te mea mua, me ka kopae aia i te manako papu o te Atua e to tona papa’ . . . I reira kua aere viviki atura aia iko i te atarau kia akaatingaia.”

Ki te papaanga Tuatua Tapu no te akaruke anga o Iseraela ia Aiphiti taito, kua tapiri atu a Josephus i teia au tuatua: “Te numero tei arumaki mai ia ratou e ono anere au kariota, rima tauatini au tangata akaoro oroenua, e e rua anere tauatini au vaeau aaere ua, ma te au apinga tamaki.” Kua tuatua katoa a Josephus e “i to Samuela tai ngauru ma rua anga mataiti, kua akamata aia i te totou: okotai taime i tona moe anga, kua kapiki mai te Atua iaia i tona ingoa.”​—Akaaite 1 Samuela 3:2-21.

Tetai atu au tataanga a Josephus te oronga maira i te oonu anga i roto i te au tero, te au ture, e te au tupuanga. Kua oronga mai aia i te ingoa o Salome e ko te vaine i ura iko i te tarekareka anga a Heroda e tei pati i te mimiti o Ioane Bapetizo. (Mareko 6:17-26) Te maataanga o ta tatou i kite no runga i te au Heroda ra na Josephus te reira i rekoti. Kua tuatua katoa aia e “kia rauka i te uuna i tona mataiti, kua takerekere a [Heroda] i tona rouru.”

Te Meameaau Patoi Anga Maata ia Roma

Kua akamata te tupu anga i te akatueraia e 33 mataiti i muri mai i te oronga anga a Iesu i te totou no runga ia Ierusalema e tona iero. Kua tauta tetai au pupu ngati Iuda tu maro ra i Ierusalema i te takore i te tapeka anga Roma. I te 66 T.N., no teia nuti i akakeuiaʼi te akapapaanga e te tukuanga i te au vaeau o Roma i raro ake i te kavana o Suria ko Cestius Gallus. Ko to ratou akakoroanga kia tamataku i te patoi anga e te akautunga i te aronga takinokino. I muri ake i te akapouanga i te au oire i te pae mai ia Ierusalema, kua akatu te au tangata o Cestius i te au puakapa tei takapini i te oire patuia. I te taangaanga anga i tetai ravenga tei kapikiia e ko te testudo, kua autu to Roma i te taokotai anga i ta ratou au paruru mei te mokotua rai o te onu ei paruru mei te enemi. I te akatumu anga i te autuanga o teia ravenga, te akakite maira a Josephus: “Ko te au korare tei peiia kua topa ia, e kua patere atura ma te kore i akamamae ia ratou; i reira kua keri atu te au vaeau i te patu, ma te kore i tamamae ia ratou uaorai, e kua akapapa i te au mea ravarai no te tutungi anga i te ngutupa o te iero ki te ai.”

“I reira i tupu ei,” i tuatua maira a Josephus, “kua kapiki a Cestius . . . i tona au vaeau mei te reira ngai . . . Kua akaatea mai aia mei te reira oire, ma te kore e tumu.” I te akara anga ma te kore i akakoro kia akangateitei i te Tamaiti a te Atua, kua tata a Josephus i te angaanga a te au Kerititiano i Ierusalema e tiaki ra. Ko te akatupu anga te reira i te totou a Iesu Karaiti! I te au mataiti i mua atu, kua akamatakite te Tamaiti a te Atua e: “Kia akara ra kotou ia Ierusalema i te takako angaia e te au nuku, kua vaitata rava tona pou i reira, kia kite mai kotou. Te aronga e noo i Iudea ra, ka oro ratou ki te maunga i reira; e to roto i te oire ra, ka aere ïa ki vao; e auraka to te au ngai katoa ra e tomo akaou ki roto i te oire. E tuatau akaoko anga oki te reira, e ope ei te au tuatua i tataia ra i te akatupuia.” (Luka 21:20-22) Mei ta Iesu i akakite, kua akaruke viviki atura tana au pipi tiratiratu i te reira oire, noo ke atura, e kua akangereia i te mamae tei tupu i muri maira.

I te oki anga te au pupu vaeau o Roma i te 70 T.N., kua rekotiia te au tupuanga i roto i tetai akataka anga meitaki e Josephus. Kua aere mai te tamaiti a Vespasian, ko Tianara Titus, i te nina ia Ierusalema, e tona iero mekameka. I roto ua i te oire, kua tauta te au pupu vaeau maro ra i te rave i te akatere. Kua ta ratou ma te maata tikai, e e maata oki te toto tei akamaringiia. Kua tuatua a Josephus e ko tetai papaki “tei roto tikai i te taitaia ra no to ratou uaorai tumatetenga e kua inangaro ratou i to Roma,” ma te manakonako anga no tetai “akaora anga mei to ratou au mamae.” Kua kapiki aia i te aronga tei pikikaa ra e e “aronga keia” tei o atu i roto i te akapouanga i te enua o te aronga puapinga e te taanga i te aronga rongonui​—ko te aronga i tarotokakaia ra e te puareinga ra i te tuku i te au kia Roma.

I rotopu i te tamaki anga a te tangata, kua topa oonu rava te au turanga o te oraanga i Ierusalema ma te manako koreia, e kua vai ua tei mate kare i tanuia. Te aronga apa uaorai tei piri atu “kua ta ia ratou uaorai, koi takatakai ei ratou i te au kopapa mate ia ratou e putunga ua ra tetai ki rungao i tetai.” Kua keia ratou mei te au tangata, i te taanga no te kai e te puapinga. Kua tamou ua atu rai te aueanga a te aronga tei mamae.

Kua akamaroiroi a Titus ki te au ngati Iuda e kia tuku atu i te oire e i reira ka tauturu ei ia ratou uaorai. Kua “tono aia ia Josephus kia tuatua atu kia ratou i roto i to ratou uaorai reo; i te manako anga e ka akarongo mai ratou ki te patianga a tetai o to ratou uaorai iti tangata.” Inara kua akakino ra ratou ia Josephus. Tei aru mai kua akatu a Titus i tetai patu rakau keokeo tei takapini i te oire. (Luka 19:43) Ma te au manakonakoanga katoatoa no te oro kua tipuia e te oriorianga kua araiia, “kua takoreia te tangata i roto i te au are katoa e te au pamiri,” e te paeua. Te tamou ua anga o te tamaki kua tapiri atu ki te take o te mate. Ma te kore i kite e te akatupu ra i te totou a te Puka Tapu, kua ninaia e Titus a Ierusalema. I muri mai, i te akarakaraanga i tona au patu maatamaata e te au punanga ketaketa, kua kapiki aia e: “Kare atu i te Atua ra tei tuaru i te ngati Iuda i vao i teia au punanga ketaketa.” Tere atu i te tai mirioni au ngati Iuda tei mate.​—Luka 21:5, 6, 23, 24.

I Muri Ake i te Tamaki

I muri ake i te tamaki kua aere atu a Josephus ki Roma. Te rekareka anga i te ingoa pamiri o Flavius, kua noo aia ei tangata Roma i roto i te are maatamaata o Vespasian e kua rauka iaia te moni pakari e pera katoa te au apinga aroa mei ko mai ia Titus. I reira kua rave a Josephus i tetai angaanga tata puka.

E mea puapinga tikai kia akara e kua uri a Josephus i te tuatua “Tutaraangaatua.” Ei tau ki te au tangata ngati Iuda, kua tata aia e: “Ta matou kavamani . . . penei ka tuatuaia e e Tutaraangaatua, na te orongaanga i te mana taoonga e te mana ki te Atua.”

Kare a Josephus i umuumu ana e e tangata Kerititiano aia. Kare aia i tata i raro ake i te akauru anga a te Atua. Inara, te vaira te turama anga puapinga o te tuatua enua i roto i te au akapapaanga umere o Josephus.

[Tutu i te kapi 31]

Ko Josephus i ko i te au patu o Ierusalema

    Au Puka Reo Rarotonga (1983-2025)
    Akaruke
    Aere ki Roto
    • Reo Rarotonga
    • Akaari ki Etai Ke
    • Taau e Inangaro
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Ture no te Taangaanga Anga i te Web Site
    • Ture Akamanaia
    • Privacy Settings
    • JW.ORG
    • Aere ki Roto
    Akaari ki Etai Ke