Soqqanshote Yannara Mannaho Assaabbinannita Leellishshe

1. Soqqanshote yannara manna amandeemmo gari ma assara dandaanno? Lawishsha kuli. (Umi misile lai.)

SHIIMU diri albaanni, Fijii yinanni gobbara mittu minaanninna minaama Kiristoosi Reyo Qaagooshshira manna koyisanni no. Insa mitte mancho gobbaanni hasaawisanni heeꞌreenna xeena gana jammari. Roduu manchote mitto xila oyenna isinna minaamasi mitto gugguꞌlitu. Tini mancho Qaagooshshu Ayyaani hashsha dagge noota afiti kuni minaanninna minaama lowo geeshsha hagiidhi. Ise, minaanninna minaama umi barra kultinosere gari geeshsha qaaggannokkita coyidhino. Ikkollana, insa ise assite amaddinose gari lowo geeshsha dhagge ikkinose daafira Qaagooshshu Ayyaana daggino. Konne dancha guma abbinori maati? Minaanninna minaama manna ma garinni amada hasiissannonkero kultannota Yesuusi uyino amaale, yaano amanyootu higge harunsitino.

2. Yesuusi mayyee amaalino? Tenne amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti?

² Yesuusi mayyee amaalino? Togo yiino: “Mannu assaꞌnera hasidhinannire baalankare kiꞌneno hattonni insara assensa.” (Mat. 7:12) Tenne amaale harunsa dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera lame coye assa hasiissannonke. Umihunni ninkeneeto, ‘Ani iso ikkoommoro ma garinni amadaera hasiꞌreemmo?’ yine xaꞌma hasiissannonke. Hakkiinnino, wole manna hakko garinni amadate woꞌnaala hasiissannonke.—1 Qor. 10:24.

3, 4. (a) Yesuusi uyinoti amanyootu higge loossannohu ammanate roduuwinke ledo noonke xaadooshshira callaati? Xawisi. (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

³ Ammanate roduuwanke amandeemmohu Yesuusi uyinote amanyootu higge garinniiti. Ikkollana, Yesuusi togoo amanyoote leellishshe yiinohu ninke ledo ammanatenni xaaddannorira calla diꞌꞌikkino. Isinni tenne amaale uyinohu manna baalanka, diinnankeno gattukki, ma garinni amada hasiissannonkero xawisi woteeti. (Luqaasi 6:27, 28 nabbawi.a) Diinnanke nafa Yesuusi yiino garinni amada hasiissannonkeha ikkina, sabbankeemmo wote roorenka tenne amaale harunsa dihasiissannonke? Batinyu sabbankeemmo manni qole “hegere heeshsho afiꞌrate gara ikkitinoti wodanu dooꞌꞌo” nooha ikkara dandaanno!—Looso 13:48.

⁴ Aanchine soqqanshonke yannara dea hasiissannonkekkita shoole xaꞌmo laꞌneemmo: Hasaawisanni noommo manchi ayeti? Hasaawisanni noommohu hiikkooti? Manna hasaawisate roore woyyannohu mamooteeti? Hasaawaho shiqa hasiissannoehu hiittoonniiti? Aanchine laꞌneemmonte gede, tini xaꞌmuwa sabbankeemmo manni hedo huwanteemmo gedenna hasaawanke hakko garinni biddi assiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke.—1 Qor. 9:19-23.

HASAAWISANNI NOOMMO MANCHI AYETI?

5. Ninkeneeto mayine xaꞌma hasiissannonke?

⁵ Soqqanshonke yannara roore wote manna hasaawinseemmohu anna annaati. Mittu mittunku manchihu heeshshote garinna iillannosi qarri baxxinoho. (2 Zee. 6:29) Mittu manchira dancha duduwo kulate kaꞌinanni wote kiꞌneneeto togo yitine xaꞌme: ‘Dancha duduwo kulannoehu iso ikkoommero, ma garinni laꞌꞌaera hasiꞌreemmo? Balaxe ayimmaꞌya afikki togooho yee hediero tashshi yaannoenso, ane gillete deerrinni egennate woꞌnaalara hasiꞌreemmo?’ Tenne xaꞌmuwa assaawanke manna gari garinsanni amandeemmo gede qaagiissitannonke.

6, 7. Soqqanshote yannara hanqanno woy hifatamanno manchinni xaandummoro ma assa hasiissannonke?

⁶ Ninke giddo “busha manchooti” yinasira hasiꞌrannohu dino. Lawishshaho, Kiristaana ikkinoommo daafira ‘coyidhinanni coyi ayewoteno nyammo nooha ikko’ yee Qullaawu Maxaafi aanno amaale harunsate sharrammeemmo. (Qol. 4:6) Ikkirono, guuntete xeꞌne noonke daafira mito wote gedenaanni hinge gaabbineemmo coye coyiꞌneemmo. (Yaq. 3:2) Miteekkine suttote hoshsha hosankenni kainohunni kaajjinshe coyiꞌnummoro, mannu hakko barritera calla “kaajjadoho” woy “urungichaho” yaankera dihasiꞌneemmo. Mannu ikkitonke huwate cince saꞌꞌankera hasiꞌneemmo. Ninkeno wole manna hakko garinni amada dihasiissannonke?

⁷ Soqqanshote yannara mittu manchi hanqe coyiꞌriro woy hifatamannoha ikkiro, hatto ikkinohu mayiraatiro huwatate woꞌnaala dancha diꞌꞌikkitanno? Loosu bayicho woy rosu mine kabbaade ikkino coyi tuncu yiinosiha ikka? Woy lowo geeshsha xisse noosikka? Umi qara caaccaawinohu woy hifataminohu lowo manni, Yihowa Farciꞌraasine shaqqillunninna ayirrinyunni coyishiishshunsata maahoyye yee macciishshino.—Law. 15:1; 1 Phe. 3:15.

8. “Duuchunku gari mannira” dancha duduwo kulate hende kaꞌne agura hasiissannonkekkihu mayiraati?

⁸ Soqqanshonke yannara duuchu gari manninni xaandeemmo. Lawishshaho, saihu boodu diri giddo calla Agarooshshu Shaera “Qullaawu Maxaafi Mannu Heeshsho Soorre Biddi Assanno” yaanno birxichi hunda 60 saꞌanno temokkiro fultino. Konni birxichira temokkironsa fultino manni giddo gamu bashsho moortannoreeti, dimbitannoreeti, duuraho, woy jingilli assitanno xagga araado noonsareeti. Wolootu qolte poletiku marootaati, ammaꞌnote marootaati, woy loosinsara calla kabbi facci yitannoreeti. Mitootu kayinni maaeela heeshsho heedhannoreeti. Ikkollana, kuri baalunku dancha duduwo macciishshitino, Qullaawa Maxaafa xiinxallate maahoyye yitino, heeshshonsa biddi assidhino, hattono halaalu minira daggino. Konni daafira, mito manna Maganu Mangiste sokka diadhanno gedeeho yine agura dihasiissannonke yaate. (1 Qorontoosi 6:9-11 nabbawi.b) Hatteentenni, “duuchunku gari manni” halaalu minira daara dandaannota heda hasiissannonke.—1 Qor. 9:22.

MANNA HASAAWISANNI NOOMMOHU HIIKKOOTI?

9. Wolu manni qae ayirrinseemmota leellisha hasiissannonkehu mayiraati?

⁹ Soqqanshonke yannara manna hasaawinseemmohu hiikkooti? Roore wote qaensaraati. (Mat. 10:11-13) Wolu manni qaenkeranna jajjinkera ayirrinyu noonsata leellishanno wote hagiidhineemmo. Ee, mininke ninkera loworeeti. Mininke mannuwiinni goꞌline gillete hajonke assiꞌneemmo basenna deseꞌe yine ofollineemmowa ikkara hasiꞌneemmo. Olliichinke qaeno hattonni ayirrisa hasiissannonke. Konni daafira, minunni mine haꞌne sabbankeemmo wote manni qae ayirrinseemmota leellinsheemmo gara heda hasiissannonke.—Looso 5:42.

10. Soqqanshonke yannara manna koffi assineemmokki gede qoropha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁰ Jaddo woꞌmitinote tenne alamera xaa yannara qaete annuwa egentinokki manchi dayiro huluullantanno. (2 Xim. 3:1-5) Ninke qolle roore huluullantanno gede assa dihasiissannonke. Lawishshaho, mitte qae marre ayidde yine woshshine kaꞌnoommohu gede assine hendo. Yee yaannohu hoogiro, miteekkine xullo shiqqi yine woy maskootete widoonni giddo qolle laꞌneemmoha woy manna hansanni kawanna kaꞌa haꞌrammeemmoha ikkanno. Kayinni togoo ikkito qooxeessiꞌnera qaete annuwa hanqissakka? Qoleno, qooxote noohu wolu manni tenne lairo mayyee hedara dandaanno? Sabbankeemmo wote killile iimi adda loonse fula hasiissannonkekkiti egennantinote. (Looso 10:42) Dancha duduwo duduwate lowo hasatto noonke; tenne assate kaꞌnoommohuno dancha hedonniiti. (Rom. 1:14, 15) Ikkollana, soqqanshote killilenkera noo manna koffi assara dandaannore assa hooga hayyote. Hawaariya Phaawuloosi togo yee borreessino: “Soqqanshonke mishantannokki gede, aye garinnino guficho ikkannore diassineemmo.” (2 Qor. 6:3) Killilenke manni qaenna jajja ayirrinseemmota leellinsheemmoha ikkiro, amanyootinke mannu halaalunniwa daanno gede assara dandaanno.—1 Phe. 2:12.

MANNA HASAAWISATE ROORE WOYYANNOHU MAMOOTEETI?

11. Wolu manni yannanke ayirrisannota banxeemmohu mayiraati?

¹¹ Kiristaana ikkinoommohura ninke rooriidi loosu batiꞌrinonkereeti. Assa hasiissannonkere assine guxxate, seekkine assaambe iqqidenna pirogiraame fushshiꞌneemmo. (Efe. 5:16; Fil. 1:10) Fushshiꞌnoommo pirogiraamera mitiri mereero eanno wote, koffi yinammora dandiineemmo. Hakko daafira, wolu manni yannanke ayirrisanno wotenna lowo yanna insa ledo sayisa dandiineemmokkita huwate ninkewiinni quwa sainore agadha hooganno wote hagiidhineemmo. Yesuusi uyinota amanyootu higge dea hooganke, wolu manni yanna ayirrisate kaaꞌlitannonkehu ma garinniiti?

12. Killilenkera noo manna hasaawisate injiitanno yanna hiitteetiro huwata dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹² Manna shinqe hasaawisate roore woyyitanno yanna hiitteetiro balanxe heda hasiissannonke. Killileꞌne giddo mannu roore wote qaete heeꞌrannohu mamooteeti? Marre kulleemmonsare macciishshate roore injaannonsahu hiittoo woteeti? Pirogiraamenke insara injiitanno yanna ledo sumuu yitanno gede assiꞌra woyyate. Mitu qooxeessira roduuwinke minunni mine hadhe dancha guma afidhannohu barra woy hawarrooti. Kiꞌne killilerano manna qaete anfannihu tenne yannara ikkiro, hatte saatera minunni mine hadhine soqqamate pirogiraameꞌne biddi assiꞌra dandiitinakka? (1 Qor. 10:24) Killilenkera noo mannira injiitanno yannara soqqamate yine uminke xiqime agurreemmotera Yihowa maassiꞌrannonketa dihuluullammeemmo.

13. Qaete anna ayirrinseemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹³ Qaete anna ayirrinseemmota leellinsheemmoti wole doogo hiitteeti? Sokkanke maahoyye yee adhanno manchinni xaandummoro, dancha gede farciꞌra hasiissannonkeha ikkirono keeshsha dihasiissannonke. Kuni manchi hattee yannara wole diinaggesi assiꞌrate hedinoha ikkara dandaanno. Loosu aana noota kulinkero, haranchorella coyiꞌneemmo yinammora dandiineemmo; kayinni qaalenke agadha hasiissannonke. (Mat. 5:37) Hasaawanke gumulleemmo wote, wole wote xaade hasaawate mamoote injaannosiro xaꞌmanke danchate. Mite halashshaano togo yaa dancha guma abbitannota huwattino: “Wole woteno xaande hasaambummoro danchaho. Daammora albaanni silke dowwolummoro woy sokka soyummohero woyyakka?” Killilenkera noo mannira injaanno wote soqqamate yine pirogiraamenke biddi assiꞌneemmoha ikkiro, Phaawuloosi lawishsha harunsinanni heeꞌnoommo yaate; isi ‘lowo manni gatara yee umisi xiqime hasiꞌra agure insa xiqime hedino.’—1 Qor. 10:33.

HASAAWAHO SHIQA HASIISSANNOEHU HIITTOONNIITI?

14-16. (a) Mitto mine marreemmo wote mayira marroommoro qaete annira xawise kula hasiissannonkehu mayiraati? Lawishshunni kuli. (b) Mittu woradu aliidi laꞌꞌaanchi soqqanshote dancha guma afiꞌrinohu hiittee hayyo horoonsiꞌreeti?

¹⁴ Hanni mitto barra mittu anfoommokki manchi silke dowwolinonkehu gede assine hendo. Kuni manchi ayimmasino anfummokki, ‘Ati hiittoo sagale baxatto?’ yee xaꞌminke. Hakkawote kuni manchi ayeti, maa hasiꞌrinoho yine hedanke digattanno. Mancho ayirrinse shiima geeshsha coyishiinsheemmosiha ikkara dandaanno; kayinni mulenni hasaawa uurrisa hasiꞌneemmoti egennantinote. Tenne hanni konne coye wolu garinni hendo: silke dowwoli manchi ayimmasi kulinke, sagalete dirijjitera loosannota egensiisinke, hattono sagalete daafira kaaꞌlitanno mashalaqqe kulankera hasiꞌrinota xawisi. Hatto ikkiro, roore macciishshinammora dandiineemmo. Ee, mannootu coyishiishshannonke wote ayimmansanna hasidhinore xawisse kultunkero baxisannonke. Soqqanshote yannara xaandeemmo mannira togoo akata leellisha dandiineemmohu ma garinniiti?

¹⁵ Duuchu qooxeessira, mitto mine marreemmo wote mayira marroommoro qaete annira xawinse kula hasiissannonke. Addaho, marroommohu qaete anni afinokkiha dancha coye kullammosiraati. Ikkollana, ayimmanke kullummokki iimi uullanni kaꞌne, “Alamete aana noo qarra tira dandoottoro, mayi macciishshamannohe?” yine hasaawa jammarreemmoha ikkara dandaanno. Togo yine xaꞌmineemmohu manchu hedo anfe hakkiinni hasaawa Qullaawu Maxaafi hedowa qola hasiꞌneeti. Ikkirono, qaete anni togo yee hedara dandaanno: ‘Kuni manchi mama afoommoho? Togo yee xaꞌmanni nooehu mayiraatikka? Maa hasiꞌrinoho?’ Konni daafira qaete annira huluullo hoolate woꞌnaala hasiissannonke. (Fil. 2:3, 4) Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti?

¹⁶ Mittu woradu aliidi laꞌꞌaanchi aante noo hayyo horoonsiꞌre dancha guma afiꞌrino. Qaete anna keere haarihu gedensaanni, Halaale Afa Hasiꞌratto? yitanno tiraakte oye togo yaanno: “Techo konni qooxeessira tenne borro baalunku mannira uyinanni heeꞌnoommo. Tini borro duuchu manni xaꞌmannote lee xaꞌmora dawaro qoltanno. Tenne atera aammoheraati.” Kuni rodii rooru manni mayira marroommoro afihu gedensaanni yaadikki macciishshannota coyiꞌrino. Hatto ikkiro, lede hasaawa diqarrissanno. Kuni woradu aliidi laꞌꞌaanchi aanche qaete anna togo yee xaꞌmanno: “Tenne xaꞌmuwa giddo atera huluullitannoheti no?” Qaete anni mitte xaꞌmo doodhiro, roduu tiraakte faneenna hatte xaꞌmo daafira Qullaawu Maxaafi mayyaannoro hasaabbanno. Woy qaete anni saalfatannokki gede roduu umisi mitte xaꞌmo doore hasaawisanno. Hige hasaawa jammarrannihu mitte doogonni calla diꞌꞌikkino. Mitu qooxeessira mayira dangoommoro kullammora albaanni qaete annuwa budu garinni keere haaꞌnammora hasidhannoha ikkara dandaanno. Qaru coyi qooxeessinkera noo manni sokkanke macciishshanno gede insa hasiꞌranno garinni shiqankeeti.

SOQQANSHOꞌNE YANNARA YESUUSI AMAALE HARUNSAꞌNE AGURTINOONTE

17. Konni birxichira ronsummo garinni, mannaho assaambeemmota leellisha dandiineemmohu hiittee doogganniiti?

¹⁷ Ikkina soqqanshonke yannara Yesuusi amaale harunsine mannaho assaambeemmota leellinsheemmoti mite doogga hiikkuriiti? Mitto mittonka mancho gari garisinni amandeemmo. Manni qaenna jajja ayirrinseemmo. Killilenke manna roore qaete anfanni yannaranna kulleemmonsare macciishshate injaannonsa wote soqqamate woꞌnaalleemmo. Qoleno sokkanke killilenke manni macciishsha hasiꞌranno garinni egensiinseemmo.

18. Killilenkera noo manna ninke mannu amadankera hasiꞌneemmo garinni amadanke maaho kaaꞌlitanno?

¹⁸ Killilenkera noo manna ninke mannu amadankera hasiꞌneemmo garinni amadanke lowore assitanno. Manna shaqqillunninna danchummatenni amadanke xawaabbinke xawanno gede, mannu Qullaawa Borrohu xintu seeri garinni heeꞌneemmore ikkinoommota huwatanno gedenna iimi Anninke ayirranno gede assitanno. (Mat. 5:16) Manna shinqe hasaawinseemmo gari halaalu minira daanno manni lexxanno gede assara halchineemmo. (1 Xim. 4:16) Maganu Mangiste sokka kulleemmo manni sokkanke adhirono hoogirono, soqqanshonke woꞌma lubbonni soqqammanni heeꞌnoommota afanke tashshi assitannonke. (2 Xim. 4:5) Ninke mittu mittunku hawaariya Phaawuloosi lawishsha harunsino; isi togo yee borreessino: “Dancha duduwo wolu manni ledo beeqqeemmo gede, danchu duduwira yee baalankare asseemmo.” (1 Qor. 9:23) Konnira ayewoteno soqqanshonke yannara mannaho assaambeemmota leellinsho.