Yihowara Soqqamanni Heeꞌroommota Hagiirsiissanno Heeshsho

Aane noo diro, Wodiidi Afirikira noota sinu biiro hadhe uminsa fajjonni soqqantanno roduuwi hasiissannota Beeteelete maatera egensiishsha kulli; korkaatuno hatte yannara hakkiicho haaro attammanni maashine qansaraati. Anino haꞌrate borreessamummo; hakkiinni haꞌratto yinieta lowo geya hagiidhummo. Kanaadu Beeteelera soqqantannori wolu sasu roduuwino yaano Deenisi Leechi, Biili Makileelaninna Keeni Noordini hadhanno gede doorroonni. Hakko lowo yanna keeshshineemmota kulloonninke.

Amaꞌyara silke dowwole “Ama, Wodiidi Afirika haꞌrammoraati!” yuummose. Amaꞌya kalaqamase sammiimate; ikkirono kaajjado ammana noosetenna Yihowa baxxannote. Ise lowore yaa hooggurono, haꞌrammora hasidhinota kayi afoommo. Anniꞌyanna amaꞌya insawiinni xeertiꞌre haꞌreemmotera dadillino; ikkirono insa doodhoommore asseemmota hoole diegenninoe.

WODIIDI AFIRIKA HAꞌRUMMO

Attammanni maashine loossanno gara sase agana qajeelate shoolunku Birukiliini Beeteele haꞌnummo. Hakkiinni Wodiidi Afirikira nooha Keppi Tawoni yinanni katama hadhannota uduunne hogobbanno markaawe giddinummo. Hatte yannara anera xaalla 20 diro ikke nooe. Keppi Tawoni kataminni Johaanisbergi katama haꞌrate hawarrinse baabura giddinummo. Haꞌnanni umo uurrinoommohu duuꞌmo saaqqanna barahaho noohu Kaaro yinannihu shiimu katamiraati. Hakko qooxeessi bukonna iibbillu batiꞌrinoho. Shoolunku maskootete widoo gobba qolle laꞌnanni ‘Kuni hiittoo qooxeessaati? Haꞌnanni heeꞌnoommowi hiittoowaati ikka?’ yine hendummo. Yannate gedensaanni hakko qooxeessa laꞌꞌate haꞌnummo woyite, kuni qooxeessi baxisannohanna salaame nooha ikkinota wodanchinoommo.

Boodu diri geeshsha Linotayipi yinannite kaajja maashinenni loosoommo; tenne maashinennni Agarooshshu Shaenna Baqqi Yiiyye! yinanni metseetta attamate kaaꞌlannore qixxeesseemmo. Tenne sinu biirora, metseetta Afirikaho coyiꞌnannihu batinyu qaalinni attammanni; qoleno attammannihu Wodiidi Afirikira calla ikkikkinni Afirikaho heedhannote wole batinye gobbuwara soyateeti. Ninke Kanaadunni Wodiidi Afirika abbitinoti tini maashine lowore kaaꞌlitino.

Gedensoonni Attamate Loosi Biirora loosoommo; tini biiro, borro attamate, wolewa soyatenna tirote looso qineessitanno. Hatte yannara loosu batiꞌrinoeha ikkirono, heeshshoꞌya hagiirru noote.

SEENNE ADHUMMO HATTONO WOLE LOOSO UYINIE

Hakkiinni 1968nni Beeteelete qooxeessira heedhannota Laawura Boweni yinannita suwisaancho rodoo adhummo. Iseno tirote looso kaaꞌlitannote. Hakkawaro haarote adhantinori Beeteelete heedhanno gede difajjinanni; hakko daafira baxxitino suwisaano ikkineemmo gede kullinke. Hakka woyite mito geya yaadoommo. Sagaletenna mineho yaadummokki Beeteelete 10 diro soqqamoommo daafira, ‘Baxxitino suwisaanora uyinannihu shiimu woxinni xa hiitto ikkine heeꞌneemmo?’ yee yaadoommo. Aganunni mittu mittunkura 25 raanda (hakkawaro 35 Ameeriku doolaare ikkanno.) uyinanninke; kayi uyinanninkehu soqqammoommo saate, galagalle marre hasaawinsoommo manni kiiro hattono elloommo borro kiiro hajanjoonninke geeshshita ikkituro callaati. Konne woxe minu kira baatate, sagale hidhate, hodhishshaho, hikkiminnahonna woluri hasiisannonkerira horoonsiꞌneemmo.

Hindete Wuqiyanoose mule noohu Durbaani yinanni katami mule noote mitte shiima gaamora soqqammeemmo gede sonkoonninke. Hakkiicho lowohu Hindete manni heeꞌranno; insa 1875 balla Wodiidi Afirikira sukkaarete faabrikira loosate daye heeꞌrino manni sirchooti. Insa xa hakkiicho addi addi looso loosidhe galtinoreeti; ikkollana budinsanna coommitanno sagalensa qishidhanno gari disoorramino. Qoleno Ingilizete Afoo coyiꞌra dandiitanno daafira, insa ledo hasaawa diqarrissinonke.

Hakkawaro baxxitino suwisaano aganu kiiro 150 saate soqqama hasiissannonsa; hakko daafira umi barra aninna Laawura lee saate soqqamate pirogiraame fushshiꞌnoommo. Qoleno soqqammeemmohu iibbillu batiꞌrino qooxeessiraati. Galagalle marre hasaawinseemmo manninna Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manni noonkekki daafira, lee saate woꞌma minunni mine haꞌne soqqama hasiissinonke. Shiima geya soqqammummohu gedensaanni yanna laeemmo woyite soqqammoommohu 40 daqiiqa callaho. Hakko daafira, ‘Konni garinni mageya soqqammeemmo?’ yee yaadoommo.

Mulenni pirogiraame fushshiꞌnummo. Barru baala shiima sagalenna farmuusete shorba woy buna adhine haꞌneemmo. Fooliishshiꞌra hasiꞌnummoro, makeenanke haqqichote caalira uurrisiꞌneemmo; mito woyite xumuullu Hindete qaaqquulli dagge doyissite laꞌannonke. Soqqammanni shiima barra keeshshinummohu gedensaanni, lame woy sase saate soqqammummoro hakkuyi gedensaa noo yanna rakke gooffannota wodanchinummo.

Hakko qoqqowira heeꞌrannohu wosina adha baxanno mannira Qullaawu Maxaafi halaale kula lowo geya hagiirsiissannote! Hindete manni manna ayirrisannoho, shaqqaddahonna Magano waajjannoho. Hindu ammaꞌno harunsannohu lowo manni kulloommonsa sokka macciishshino. Insa Yihowa, Yesuusi, Qullaawu Maxaafi daafira hattono albillitte daggannote salaame heedhanno alamenna reyino mannira noonsa hexxo daafira rosa baxxino. Mittu diri gedensaanni Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo manni 20 ikkino. Qullaawa Maxaafa xiinxallinseemmo maate giddo mitte mittete ledo barru baala hurbaate inteemmo. Hatte yannara ninke lowo geya hagiirraammaho.

Shiima yanna gedensaanni wole looso uyininke; Hindete Wuqiyanoose qaccera noohu biifadu qooxeessira woradu looso loonseemmo gede kullinke. Lamalate kiiro towaanteemmo woyite roduuwu mininsara koyissannonke; hattono songote roduuwa jawaachishate ledonsa soqqammeemmo. Insa ninkera maatenke gede ikkitinonke; oosonsanna saadansa ledo godoꞌlano lowo geya banxoommo. Konni garinni hagiidhinanni lame diro soqqammoommo. Hakkiinni hedeweelcho sinu biironni silke dowwollinke. Roduuwu dowwolte “Beeteele higginara hendoommo” yitunke. Ani kayi “Kowiicho soqqammanni heeꞌnoommowa lowo geeshshawe banxoommo” yuummo. Ikkirono, sonkinkewa baalawa haꞌre soqqamate maahoyye yinoommo.

BEETEELE HINGUMMO

Beeteelete Soqqanshote Kifilera looseemmo; hakkiicho ayyaanaamittetenni gikki yiinori woꞌnaalshu noonsa roduuwi ledo loosate qoosso afiꞌroommo. Hakkawaro woradu aliidi laꞌꞌaanchi songo towaati gedensaanni borreessino rippoorte garinni mitte mittente songora sokka borreessinanni. Tenne sokka borreessinannihu songo jawaachishateetinna hasiisanno biddishsha aateeti. Borreessaano ikkite loossanno roduuwi, sokka Xohosa, Zuulunna wolu afiinni Ingilizete Afiira qolte tirtanno; hattono Ingilizete Afiinni kuri Afiriku qaalira qolte tirtanno. Diinaggaabbe loossannore kuri roduuwa lowo geya galateemmonsa; insa koliddu roduuwinkera iillannonsaha fonqolo ikkanno coye huwateemmo gede kaaꞌlitinoe.

Hakkawaro Wodiidi Afirika appartayidete yinanni gashshooti gashshe noo daafira, koliddunna faranje xaada didandiitanno. Mittu mittunku sirchi heeꞌrannohu uyinoonninsa qooxeessiraati; hakko daafira, mittu sirchi wolu sirchi ledo xaada didandaanno. Koliddu roduuwinke uminsa qaale coyidhanno, uminsa afiinni sabbakkanno, hattono gambooshshe uminsa afiinni assidhanno.

Woꞌmanka woyite soqqameemmohu Ingilizete Afoo coyiꞌnanni songo qoqqowira ikkino daafira, garire kolidda roduuwa diegennoommo. Soqqanshote Kifilera loosaꞌya kayinni, koliddu roduuwinna budinsa daafira roseemmo faro fantinoe. Qooxeessu budinna addi addi ammaꞌno roduuwinkera lowo fonqolo ikkitinonsata huwatoommo. Insa Qullaawa Borro ledo sumuu yaannokki bude harunsa gibbino; hattono agaanintete ledo xaadooshshe afiꞌrinore assa gibbinohura maatensanna qachinsa manni lowo qarra iillishinonsa; insa kayi tenne baala dandiite saꞌꞌansa worbuulle ikkitinota leellishshannote! Gaxarete qooxeessira heeꞌranno manni lowo geya buxanete. Batinyu manni gari roso rosinokkiha ikkirono, Qullaawa Maxaafa kayi ayirrisanno.

Faajjetenni magansiꞌratenna poletikaho anga wodha hoogate daafira, higgete ledo xaadooshshe afiꞌrinorira kaaꞌlate qoossono afiꞌroommo. Yihowa Farciꞌraasine ikkitino ooso rosu mine assinanni huuccattonna ammaꞌnote faarso faarsa gibbino daafira rosu mininni fushshine hunnoonninsa; insa ammanantinorenna worbuulle ikkitino gara laꞌꞌa ammana kaajjishshannote.

Alba Iswaazilaandi yinannite shiima Afiriku gobbara heedhanno roduuwirano wolu fonqolo ikkannori iillinonsa. Moote Sobuuzha Layinkihu reyita baalunku manni xiddanno gede kulloonni. Labballu umo meexxanno gede, meentu kayi haxiꞌranno gede hajanjoonni. Batinyu roduuwi konne albi annuwa magansiꞌrate ledo xaadooshshe afiꞌrino bude gibbino daafira, lowo qarri iillinonsa. Insa Yihowara ammanamansa lowo geeshsha hagiirsiissinonke! Afirikaho heedhanno roduuwinkewiinni, ammanamatenna cincate daafira lowore ronsoommo; tini qolte ammananke kaajjishshino.

ATTAMATE LOOSIRA HIGUMMO

Hakkiinni 1981nni kompiyuterete kaaꞌlonni loonsanniha attamate looso kaaꞌleemmo gede kullie. Hakko daafira wirro attamate looso loosa hanafummo. Hatti lowo geya hagiirsiissanno yannaati! Borro attammanni garino woyyaawanni no. Mitte qooxeessu dirijjite sinu biironkera woꞌnaale laꞌꞌate geeshshira maashine mulla uyitino. Bashsho horoonsiꞌnannita honse Linotayippi yinanni maashine agurre onte haaro maashine qansoonni. Qoleno mitte haaro attammanni maashine qansoonni. Loosu ranke lexxitanni hadhino!

Kompiyuteretenni loosa MEPS (Meltii-languweji Elektirooniki Pabilishingi Sistemi) yinanni pirogiraame qixxeessinanni gede assitino; kuni uduunnichi borro attamante fultanno woyite maa labbannoro afate balanxe qineessinanni gede kaaꞌlannoho. Jawanna dunkitte Linotayippi yinanni maashinenna attammanni maashinenni kaꞌne xa woyyaambe kawira iillinoonni; ninke Kanaadu Beeteelenni Wodiidi Afirika abbitinonketi kuri maashinna hajooti. (Isa. 60:17) Hatte yannara ninke shoolunku seenne adhine heeꞌnoommo; minaamuwinke worbuullehonna Yihowa baxannoreeti. Hakka woyite aninna minaamaꞌya Biili Beeteelete soqqammanni heeꞌnoommo. Keeninna Deenisi kayinni hakko qooxeessinkura ooso ilte lossidhanni no.

Sinu Biironkera loonsanni loosi lexxanni haꞌrino. Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro albinni roore lowo afiinni tiranna attama hananfoonni; qoleno attamme wole addi addite sinu biirora sonkanni. Hakko daafira, wole haaro Beeteele mina hasiissino. Roduuwu Johaanisbergi katamira galchimaanni biifadu qooxeessira haaro sinu biiro mintino; tenne sinu biiro 1987nni Yihowa soqqanshora horoonsiꞌnanni gede assinoonni. Yihowa loosi halaꞌlanno gede kaaꞌlaꞌyanninna Wodiidi Afirikira lowo diro Sinu Biiro Komite ikke soqqamaꞌyanni lowo geya hagiidhoommo.

WOLE LOOSO UYININKE!

Haarote xintinoonnite Ameerikunnite Sinu Biiro Komite miila ikke soqqameemmo gede 2001nni koyinsieta lowo geya dhagge assiꞌroommo. Wodiidi Afirikira noonke loosonna jaalla agurre haꞌra dadillissinonkeha ikkirono, Ameeriku Beeteele maate miila ikkankenni lowo geya hagiidhinoommo.

Minaamaꞌya Laawura ama geedhitino; hakko daafira ise agurre haꞌra yaachishshinonke. Niyu Yorkete heeꞌne ise hakkeya kaaꞌla didandiineemmo; Laawurari sase roduuwi kayinni, ise kaaꞌlineemmose yiino. Insa “Ninke woꞌma yanna soqqansho soqqama didandiineemmo; amanke towaantummoro kayi kiꞌne woꞌma yanna soqqanshoꞌne agurtinannikki gede kaaꞌlinanni heeꞌnoommoꞌne” yiino. Tennera insa lowo geya galanteemmonsa.

Kanaadaho heeꞌrannori rodiiꞌyanna minaamasino, amaꞌya towaatate maahoyye yiino. Hatte yannara ise insa ledo heeꞌra hanaffunku 20 diro saꞌꞌanno. Amaꞌya ninke Niyu Yoorke haꞌnummo balla fooliishshidhino; hakko barri geeshsha insa ise baxillunni towaattinose daafira lowo geya galanteemmonsa. Mito woyite coyi shota ikka hoogirono, maatenke heeshshonsa gara biddi assidhe geedhino amuuwanke towaatate maahoyye yitino; togoo maate afiꞌra lowo atooteeti!

Ameeriku Beeteelera, mitu diri geeshsha borro qixxeessitanno kifilera loosoommo; kuni loosi albinni roore woyyaawanninna qarooꞌmanni haꞌrino. Muli diri kawa Uduunne Hirtanno Kifilera loosanni keeshshoommo. Ameerikunnite halaꞌlado sinu biirora saiha 20 diro soqqama ninkera lowo ayirrinyeeti; tenne sinu biirora 5,000 meddi yitannori Beeteelete maate no; hattono 2,000 meddi yitanno roduuwi mininsanni dagganni soqqantanno.

Leyawu diri albaanni togoo heeshsho heeꞌreemmo yee dihedoommo. Laawura konne diro baala woꞌma giddosenni kaaꞌlitinoe. Lowo geeshsha hagiirsiissanno heeshsho heeꞌnoommo! Addi addi looso uyinoonninke daafira lowo geeshsha hagiidhinoommo; qoleno dhagge ikkitanno roduuwi ledo soqqamate qoosso afiꞌnoommo; towaantammora haꞌnoommote duucha sinu biirorano togoo roduuwinni xaandoommo. Xa 80 diro sainoe daafira Beeteelete looso ajinshoonnie; qoleno diro ane geeshsha ikkitannokkiri konne looso loosa dandiitannori batinyu roduuwi no.

Faarsaasinchu Yihowa “Maganonsa ikkino manni baꞌraaꞌrinoho” yee borreessino. (Far. 33:12) Tini halaaleho! Yihowahu hagiirraamu manni ledo isira soqqama anera lowo ayirrinyeeti!