Lamu Mootichira Borojjicho Ikka Dandaannohu Dino

1-3. (a) Yannankera lowo mannira hiittoohu miinju qarri iillannonsa? Mitu manni togoo qarra gatate yee maa assate kaꞌꞌanno? (Umi misile lai.) (b) Ooso lossa lainohunni wole gobba loosoho haꞌranno manna yaachishannori maati?

MERLIINIa yinanni rodoo togo yitino: “Minaanniꞌya Jeemsi barru baala loosuwiinni qaera daafure higannoha ikkirono, afiꞌranno woxi kayinni barraho hasiisannonkerinni sae yaannori dino. Konni daafira isira duha shaashsha hasiꞌrumma; qoleno qaaqqinke Jiimira rosu mini darawosihu gedeeha dancha uduunne hira hasiꞌroomma.” Merliini fiixase kaaꞌlanna albillittete woxe codhano hasidhino. Batinye jaallase roore woxe afiꞌrate yite wole gobbuwa hadhino. Ise kayinni wole gobba haꞌrate hedduti lame wodana ikkitu. Mayira?

² Merliini muxxe maatesenna rosantinota ayyaanaamittete millimmonsa agurte haꞌra dihasidhino. Ikkollana ise, wolu roduuwi yannate geeshsha wole gobba haꞌrinoha ikkirono, maatensa ayyaanaamittetenni hakkeeshshi geeshsha ikkitinori dino yite heddino. Ikkollana, xeertote heeꞌre qaaqqoꞌya Jiimi hiitto asse lossiꞌreemma yite yaaddu. Qaaqqose interneetete widoonni “Yihowa seejjonninna amaalenni” lossiꞌra dandiitannoni?—Efe. 6:4.

³ Merliini amaale hasidhino. Minaannise ise hadhannota baxinokkiha ikkirono, hadhooti kayinni diyiinose. Cimeeyyenna songote giddo mitu roduuwi hadhannokki gede amaaltinose; haammatu meya roduuwi kayinni wole gobba hadhe loossara xixxiiwise. “Maatekki baxattaha ikkiro haꞌri; hakko heedheno Yihowara soqqamattalla” yiise. Ise lame wodana ikkiturono, “Lowo geeshsha dikeeshsheemma” yite minaannase Jeemsinna qaaqqose Jiimi sunqite keerunni yite wole gobba loosoho hadhu.

MAATETE HALAAFINATENNA QULLAAWU MAXAAFITA XINTU SEERUBBA

4. Batinyu manni maatensa agure wole gobba haꞌrannohu mayiraati? Togoo manni oosonsa aye anga wore haꞌranno?

⁴ Yihowa soqqamaanosi buximatenni hawaaxante heedhara dihasiꞌranno; qoleno hudetenni kainohunni wole gobba haꞌra biꞌrenni noote. (Far. 37:25 Law. 30:8) Biꞌree waro Yaaqoobi hudetenni gatate yee sagale hirte abbitara oososi Gibitse soyino.b (Kal. 42:1, 2) Yannankera rooru manni qaensa agure wole gobba haꞌrannohu dihudiꞌreeti. Wole gobba haꞌrannohu edu batiꞌre qarriseenna ikkara dandaanno. Wolootu kayinni maatensa roore woyyitino heeshsho heedhara hasidhanno. Konnira buxicho gobbara heedhe sharramantenni mininsa manna agurte wole katama woy wole gobba hadhe loosa doodhitanno. Togoo wote oosonsa galtensara calla agurte, woy bayira oosonsa anga worte, woy akaakkanniwa, fiixunniwa woy jaallansawa wodhite hadhanno. Wole gobba haꞌranno manni galtensa woy oosonsa agure haꞌra dadillissannonsaha ikkirono wole fulanno furcho noonsakkihu gede asse hedanno.

5, 6. (a) Yesuusi hagiirre afiꞌnenna teese heeꞌrate daafira mayyee rosiisino? (b) Yesuusi harunsaanosi maalaamittete coye lainohunni mayite huuccidhanno gede rosiisino? (c) Yihowa maassiꞌrannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi uulla noo yannarano lowo manni buxanetenna hawaaxaamoho; konni daafira lowo woxe afiꞌroommero roore hagiirraamma ikkannotanna teese heeꞌrannota hedinoha ikkara dandaanno. (Marq. 14:7) Yesuusi kayinni mannu wolere hexxara hasiꞌrino. Isi geeddanno jiro Buicho ikkinoha Yihowa addaxxitara hasiꞌrino. Yesuusi Ilaalu Sibikatesi yannara, addu hagiirre afiꞌnenna teense heeꞌnannihu maalaamittete coyinni woy uminke sharronni ikkikkinni, iimi Anninke ledo noonke jaaloominni ikkinota xawisino.

⁶ Yesuusi rosiisino huuccattora, jiro duuꞌninammora ikkikkinni barraho hasiisannonkere yaano “techo barri sagale uyinke” yine huucciꞌnammora rosiisino. Isi macciishshaanosira, “uullate aana jiro duuꞌna agurre . . . Hatteentenni jiro iima duuꞌne” yee xawise kulinonsa. (Mat. 6:9, 11, 19, 20) Yihowa qaale einonte gede maassiꞌrannonke yine addaxxa dandiineemmo. Maganu maassiꞌrannonke yaa mulla assinoommore lae naade calla aguranno yaa diꞌꞌikkitino; hatteentenni isi addinta hasiisannonkere wonshannonke. Addaho, addu hagiirre afiꞌnenna teense heeꞌnannihu woxunni ikkikkinni shaqqado Annanke addaxxine callaati.—Maatewoosi 6:31-33 nabbawi.c

7. (a) Yihowa ooso lossate halaafinate uyinohu ayeooraati? (b) Annunna ama oosonsa kaaꞌlame lossiꞌra hasiissannonsahu mayiraati?

⁷ Balanxe Maganu keeraanchimma hasiꞌrate, maatete halaafinateno Yihowa laꞌꞌanno garinni laꞌꞌa hasiissannonke. Muse Higge Kiristaanu harunsa hasiissannonsaha konne xintu seera amaddino: Annunna ama oosonsa ayyaanaamittetenni qajeelsa hasiissannonsa. (Marro 6:6, 7 nabbawi.d) Maganu konne halaafinate uyinohu akaakkate woy wolu mannira ikkikkinni annahonna amateeti. Nugusu Salamooni togo yiino: “Beettoꞌya annikki seejjo macciishshi; hattono amakki biddishsha lashshi assitooti.” (Law. 1:8) Yihowa annunna ama oosonsa ledo mitteenni heedhe seejjitanninna rosiissanni lossidhara hasiꞌranno. (Law. 31:10, 27, 28) Ooso anninsanna amansawiinni ayyaanaamittete coye roore rossannohu insa barru baala Yihoware kayisse hasaabbanna macciishshite, hattono isira ganyite soqqantanna laꞌeeti.

HENDOONNIKKI MITIIMMA

8, 9. (a) Annu woy ama maatensa agurte hadhuro duucha wote mini giddo mayi soorramara dandaanno? (b) Maate babbaxxite heeꞌransa, simmeetensanna amanyootensa daaffannohu hiittoonniiti?

⁸ Loosoho wole gobba haꞌranno manni, haꞌrara albaanni tuncu yaansara dandaannorenna gate baꞌꞌannonsa coye heeshshi gotti asse hedate woꞌnaalanno; ikkirono rooru mannira maatensa agure haꞌra abbitanno mitiimma baalanti leeltannonsa yaa diꞌꞌikkino. (Law. 22:3)e Merliini qaetenni hadhanni heedhenni, minise manniwiinni baxxitino daafira lowo geeshsha xissiisiꞌra jammartu. Minaanniseranna qaaqqiserano hattoo hedo macciishshantinonsa. Qaaqqise Jiimi duucha wote, “Hunte haꞌroottaehu mayiraati?” yaannose. Merliini keeshshitara heddino agannanni saꞌe dirra keeshshituta, maatese ikkito soorrantanni noo gara huwattu. Jiimi mannunniwa gamba yaannokkiha ikkanninna isewiinni xeertiꞌranni haꞌrino. Ise dadillunni, “Anera noosi baxilli baino” yitino.

⁹ Annu woy ama oosonsawiinni babbaxxite heedhannoha ikkiro, simmeetensanna amanyootinsa daafamara dandaanno.f Hakko iso ooso shiimaadda ikkituronna baxxite keeshshitanno yanna seeda ikkituro, roore gawajjantanno. Merliini qaaqqisera Jiimira ise daafurtanni noohu isira yite ikkinota kultinosi. Jiimira kayinni ise gibbe hadhinosihu gede ikke macciishshaminosi. Umi qara ise hadhinota dibaxino. Ganaanni qae higguta kayinni dagginotano dibaxino. Anninsa woy amansa hunte hadhinote wole oosora macciishshamannonte gede, Jiimino amasi isi baxannosetanna hajajamannoseta huꞌnitinohu gede asse hedino.—Law. 29:15.

10. (a) Annunna ama maatensa ledo heedhe assitannori bayicho uduunne hirte soyansa oosonsa ma assitara dandiitanno? (b) Annu woy ama oosonsa wolewa heedhe lossiꞌrate woꞌnaaltanno wote gate baꞌꞌannori maati?

¹⁰ Merliini woxenna addi addi uduunne qaera sokke maatese kiisate woꞌnaaltinoha ikkirono, qaaqqise isewiinni godowa xeertiꞌranno gede assitanni nootanna affukkinni qaaqqise maalaamittete coye ayyaanaamittete coyinninna maatetenni roorse laꞌꞌanno gede rosiissanni noota huwattu. (Law. 22:6) Jiimi ise, “Daggootina hakko heedhe uduunnella soyie” yaa jammari. Merliini qaaqqose dabdaabbe sokkanni, silketenni woy viidiyote widoonni lossiꞌra dandiitannokkita huwattu. Ise togo yitino: “Qaaqqo interneetete widoonni hanqafa woy keere gali yine sunqa didandiinanni.”

11. (a) Adhamino manni loosoho yee babbaxxe heeꞌransa abbitanno qarri maati? (b) Mitte rodoo galagalte qaera higa hasiissinoseta huwattinohu hiittoonniiti?

¹¹ Merliinira Yihowanna minaannise Jeemsi ledo noose fiixoomino daafamara kai. Ise gambooshshehonna soqqanshote yanna afidhannohu lamalate giddo mitto barraati woy hakkuyira worooti; qoleno loosoho qaxarinose manchi isi ledo foortara xixxiiwannoseta yannate kiiro gargadha hasiissinose. Merliininna Jeemsi mitiimmansa mimmitoho hasaaphannokki gede babbaxxe noo daafira, lamunku simmeetensa wolu mannira hasaapha jammari; hakko garinni soorrate deerra mare hooge gatino. Merliini iseno ikko minaannise soorrinokkiha ikkirono, adhamansa qarru giddo noota huwattu. Lamunku babbaxxite noo daafira, minaanninna minaama mimmitu simmeetenna siimu xaadi hasattonsa wonshanno gede Qullaawu Maxaafi aanno biddishsha harunsa didandiino. Hedeweelcho qulli yitannonsa hedo mimmitoho kula, mimmito laꞌꞌa, kuꞌu kuꞌuyira muushshi yaa, anga mimmitu aana wodha, hanqafama, “baxille leellisha” woy galtete ‘hasiisannore’ wonsha didandiino. (Mah. 1:2; 1 Qor. 7:3, 5) Insa Yihowa qaaqqinsa ledo mitteenni magansiꞌra didandiino. Merliini togo yitino: “Maatete magansiꞌra bayira Yihowa barra gate saꞌꞌate lowo geeshsha hasiissannota ikkitinota awuraajju gambooshshiwa macciishshummati qaera higa hasiissannoeta huwatumma. Ayyaanaamitteꞌyanna maateꞌya heeshsho haaro ikke gatamadha hasiissinoe.”

DANCHANNA BUSHA AMAALE

12. Maatensa agurte wolewa hadhe heedhannore hiittee Qullaawa Borro amaale amaala dandiinanni?

¹² Merliini qaera higate wossaꞌnituta, mannu babbaxxitino amaale amaalise. Hadhinowa noo songo cimeeyye, Merliini qaera higate ammanatenni wossaꞌnitinohura galattinose. Ikkollana, isente gede galtensanna maatensa agurte hadhe hakko noori kayinni dinaaddinose. Insa ise lawishsha harunsa agure, isera afoo ganate woꞌnaalino. “Shiima geeshsha agarte higattantella. Qae higge hiitto ikkite heeꞌrattaraati?” yiise. Togoore hexxo mudhinanni gede assannore coyiꞌra agurre, Maganu qaali xonamannokki gede “aju meenti minaannansa baxannore, oosonsa baxannore, . . . mini giddo [yaano uminsa mine] loosannore ikkanno gede” amaala hasiissannonke.—Tit. 2:3-5.

13, 14. Ayiddu hasatto agurre Yihowa fajjo balaxisiisate ammana hasiissanno yineemmohu mayiraati? Lawishshunni kuli.

¹³ Batinyu manni lophinohu budenna maatete halaafinate roorenkanni annanna ama towaatate halaafinate lowo geeshsha kaffi asse laꞌꞌanno dagoomi giddooti. Ee, mittu Kiristaanchi Yihowa hagiirsiisate yee dagoomu rosinore woy ayiddisi hasiꞌrinore aguranno gede lowo ammana hasiissannosi.

¹⁴ Hanni Kareni xagge laꞌno. Ise togo yitino: “Qaaqqoꞌya Dooni ilumma yannara, minaanniꞌyanna ani wole gobbara haꞌne loonsanni heeꞌnoommo; ani qole hakkawote Qullaawa Maxaafa xiinxalla mulella jammaroomma. Mine noo manni gudisiꞌre, gari woxe afiꞌnammo geeshsha Dooni anniꞌyanna amaꞌya anga lophara insara aammara hasiꞌrino.” Kareni qaaqqose Dooni anilla lossiꞌreemma yite gibbuta, mini manni minaanniseno gatikki ise looso gibbinohu gede asse ceeꞌmaleette yee osoꞌlise. Kareni togo yitino: “Noore coyiꞌniro, hatte yannara shiimu diri geeshsha Dooni anniꞌyanna amaꞌya lossara aa abbitanno qarra gudise dihuwatoomma. Ikkirono Yihowa qaaqqonke lossate halaafinate uyinohu ninke illoommosirira ikkinota afoomma.” Kareni layinkimeeshsho godobbuta Yihowa ammaninokki minaannise godowi gato huni yee qarrisise. Kareni albaanni danchare wossaꞌnase ammanase jawaattanno gede assitino daafira xaano Yihowara ammanantinota ikkitino. Xa maatese gudisidhe mitteenni heedhanno daafira iseno minaanniseno hattono qaaqquullinsa hagiirraammaho. Kareni mitto qaaqqose woy lamenka ayiddise lossara uyitoommero, maatensa togoo hagiirre diafidhanno.

15, 16. (a) Mitte rodoo annisenna amasewiinni baxxite lophitino gara xawisi. (b) Ise qaaqqose wolu lossara uyitinokkihu mayiraati?

¹⁵ Viiki yinanni rodoo togo yitino: “Maaꞌne rodooꞌya anniꞌyanna amaꞌya ledo heedhanna ani kayinni shiima diro ahaaheꞌya anga lophoomma. Anniꞌyanna amaꞌyawa higumma yannara insara nooe simmeete soorrantino. Rodooꞌya mittoreno huxuxxi yitukki insa hasaawissanno, rimmi assite hanqaffanno, hattono insawa baxxu gede shiqqanno. Ani kayinni insawiinni godowa xeertiꞌroomma; lophe lowota ikkumma gedensaanni nafa simmeeteꞌya insara leellisha qarra ikkitinoe. Rodooꞌyanna ani annaꞌyanna amaꞌya geedhanno wote towaanteemmoꞌne yine qaale eꞌnoommo. Ikkollana ani towaateemmansahu halaafinateꞌya wonshateeti; rodooꞌya towaattannonsahu kayinni baxxannonsa daafiraati.

¹⁶ “Xa amaꞌya biꞌre ise ane amasewa sokkuente gede, anino qaaqqoꞌya lossitara isera aammara hasidhino. Ani kayinni hayyotenni giwumma. Minaanniꞌyanna ani qaaqqonke Yihowa doogonni lossiꞌra hasiꞌnoommo. Qoleno albillitte qaaqqoꞌya ledo heedhannoe aante huꞌna dihasiꞌroomma.” Viiki seekkino heeshsho heeꞌrate kaaꞌlitannoti, woxunni woy fiixunni roorsine Yihowanna seerasi baxa ikkitinota huwattino. Yesuusi xawise togo yiino: “Lamu mootichira [Maganohono Jiroteno] borojjicho ikka dandaannohu dino.”—Mat. 6:24; Wol. 23:2.

YIHOWA ASSINEEMMORE MAASSIꞌRANNO

17, 18. (a) Kiristaanu ayewoteno fulanno furcho dihooganno yineemmohu mayiraati? (b) Aananno birxichira hiittee xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo?

¹⁷ Anninke Yihowa, heeshshonke giddo balanxe Mangistesinna keeraanchimmasi hasiꞌneemmoha ikkiro, addinta hasiisannonkere eemmoꞌne yee qaale eino. (Mat. 6:33) Konni daafira addu Kiristaani ayewoteno fulanno furcho dihooganno. Yihowa aye fatani iillinkero nafa, Qullaawu Maxaafita xintu seerubba lashshi assinummokkinni ‘fulleemmo furcho’ qixxeessate qaale eino. (1 Qor. 10:13) Cincatenni Yihowa agadhineemmoha ikkiro, hattono hayyo aannonke gedenna marraꞌꞌannonke gede huuccatto assiꞌnenna hajajosinna seerasi harunsine iso addaxxineemmota leellinsheemmoha ikkiro, isi haꞌrinshonke seekkanno. (Far. 37:5, 7) Yihowa Mootichanke assiꞌne isira calla soqqamate yine assineemmore isi maassiꞌranno. Iso balaxisiinseemmoha ikkiro, isi heeshshonke “seekkanno.”—Kalaqo 39:3 ledo heewisiisi.

¹⁸ Maatetewiinni baxxe heeꞌra abbitino gawajjo dhaawate maa assa dandiinanni? Mininke manniwiinni xeertiꞌne haꞌnummokki maatenkera hasiisannore shiqishate maa maa assa dandiineemmo? Tenne hajo lainohunni wolootu danchare wossaꞌnitanno gede baxillunni kaaꞌla dandiineemmohu hiittoonniiti? Aananno birxichira tenne xaꞌmuwara dawaro afiꞌneemmo.