Elto Uyinonkeha Magano Galatte

1, 2. (a) Yesuusi woyinete kaashsho afiꞌrino manchi daafira coyiꞌrino masalo kuli. (b) Tini masalo shaqqillunni elate daafira xawissannohu hiittoonniiti?

WOYINETE kaashshi noosihu mittu manchi, mitto barra soodo kaashshisi giddo loosanno manna hasiꞌrara gudumaale haꞌrino. Isi gudumaaleho xaadino loosaasine, baateemmoꞌne yiino woxira sumuu yite loosu base hadhu. Ikkollana, kuni manchi loosanno manna lexxa hasiꞌrino daafira, barra woꞌma gudumaale haꞌranni hosino; qoleno xaadino loosaasinera, wole agurina hawarro qaxadhino loosaasinera nafa, woxe dancha gede asse baatansara sumuu yiino. Isi hawarrita loosaasinete woxe baatansara gamba assi; hakkiinnino baalunkura yaano haammata saate loossinorirano mitte saate calla loossinorirano taashshe baatinsa. Loosu basera balaxxe dagginori tennera xiixama hanaffu. Woyinete kaashshi anni kayinni togo yee qoli: ‘Coyiꞌrammoommohu dikageeshshi woxe aammoheraati? Loosaasineꞌyara baxummo geeshshi woxe aa didandeemmo? Ani shooshaqa ikkoommotera dhiibbifatootto?’—Mat. 20:1-15.

² Tini Yesuusi coyiꞌrino masalo, Qullaawu Maxaafi giddo qummi assinoonnita Yihowa akatta giddo mitto qaangeemmo gede assitannonke; kuni akati Yihowa ‘elannoha’ ikkasiiti.^[1] (2 Qorontoosi 6:1 nabbawi.) Loosu basera mitte saate calla loossu loosaasine, wolootu ledo taalo baantanninsa gede assannore loossinokkiha ikkirono, woyinete kaashshi anni wolootu ledo taalo baatinonsa woy elinonsa. Mittu fullahaanchi ‘eltote’ daafira togo yiino: “Konni qaaliti qara hedo woxe afiꞌrinokkinna mittoricho afiꞌra hasiissannoe yaannori noosikki manchira, mitore mulla aate woy elate yitannote.”

YIHOWA SHAQQILLUNNI UYINONKE ELTO

3, 4. Yihowa mannu ooso baalate elto uyinohu mayiraati? Isi tenne assinohu hiittoonniiti?

³ Qullaawa Borro Maganu uyinote “baxxitino elto” daafira kultanno. (Efe. 3:7) Yihowa tenne “elto” mulla uyinohu mayiraati? Isi tenne elto uyinohu hiittoonniiti? Ninke Yihowa assinammora hasiꞌrannore baala assine anfeemmoha ikkoommero, isi aannonke elto afiꞌra hasiissannonkete yaate. Kayinni hatto assa didandiineemmo. Hayyichu Moote Selemooni togo yee borreessino: “Mitte soꞌrono assikkinni, woꞌmanka woyite dancha looso calla loosannohu baattote aana mittuno dino.” (Ros. 7:20) Soqqamaasinchu Phaawuloosino togo yiino: “Mannu baalu cubbo loosino; Maganu ayirrinyeno hoogino”; isi lede, “Cubbu laalchi reyote” yee borreessino. (Rom. 3:23; 6:23a) Woleteemmero ninke reya hasiissannonkereeti.

⁴ Yihowa kayinni, guuntete xeꞌne noonsate mannu oosora taalle afidhinokki elto oye baxannonsata leellishino. Isi “mitto Beettosi” uullara daye ninke daafira reyanno gede asse elto baalanta roortino elto uyinonke. (Yoh. 3:16) Konni daafira Phaawuloosi Yesuusi daafira coyiꞌranni, isi “Xa . . . reyote qarra adhino daafira, ayirrinyunna galatu baꞌlatto worroonnisi . . . ; isi Maganu eltonni baalunku daafira reyino” yiino. (Ibi. 2:9) Addaho, “Maganuwiinni afiꞌnanni baꞌraaꞌri . . . , Mootichinke Kiristoosi Yesuusi widoonni hegere heeshshooti.”—Rom. 6:23b.

5, 6. (a) Cubbu moohannonke gede assiꞌra gawajjitannohu hiittoonniiti? (b) Maganu elto mookkannonke gede assiꞌra maaho kaaꞌlitanno?

⁵ Mannu cubbo ragiꞌrinohunna reyannohu mayiraati? Qullaawu Maxaafi, “mittu manchi [Addaami] cubbinni reyo” Addaami sirchi aana ‘wolqissinota’ woy mookkinota kulannonke. (Rom. 5:12, 14, 17) Ikkirono, cubbu moohannonkekki woy illaallisannonkekki gede assiꞌra dandiineemmo; tini hagiirsiissannote. Kiristoosita wodote kakkalo ammanneemmota leellinsheemmoha ikkiro, Yihowa elto mookkannonke gede assiꞌneemmo. Tenne assa dandiineemmohu hiittoonniiti? Qullaawu Maxaafi togo yaanno: “Cubbu batiꞌrinowa . . . Maganu elto roore batidhino. Kuni ikkinohuno, reyote widoonni cubbu moohinonte gede, Mootinchinke Yesuusi Kiristoosi loosinni hegere heeshsho afiꞌrate, keeraanchimmate widoonni Maganu elto mookkaraati.”—Rom. 5:20, 21.

⁶ Cubbaataamma ikkinummorono, cubbu moohannonkekki gede assiꞌra dandiineemmo. Miteekkine cubbo loonsummoro, Yihowa maarannonke gede huucciꞌra dandiineemmo. Phaawuloosi Kiristaana togo yee qorowisiisino: “Kiꞌne eltote anga heedhinoonnita ikkinnina, seeru anga heedhinoonnikki daafira, cubbu digashshannoꞌne.” (Rom. 6:14) Konni daafira, Maganu elto gashshitannonke woy mookkannonke gede assiꞌra dandiineemmo. Tini maaho kaaꞌlitannonke? Phaawuloosi “Maganu . . . [elto] ammana giwanna maalu yorto agurre umo qeeꞌline, sumbetenninna ayyaanaame heeshshonni tenne gobbara heeꞌneemmo gede rosiissannonke” yee borreessino.—Tit. 2:11, 12.

‘ADDI ADDITA’ MAGANU ELTO

7, 8. Yihowa ‘addi addi elto’ uyinonke yaa mayyaate? (Hanafote noo misilla lai.)

⁷ Soqqamaasinchu Pheexiroosi togo yee borreessino: “Addi addiha Maganu elto afansha ammanamatenni amaddine mitti mittiꞌne uyinoonniꞌne elto garinni mimmitiꞌnera soqqamme.” (1 Phe. 4:10) Maganu Addi addi elto uyinonke yaa mayyaate? Heeshshonke giddo aye geeshshi qarri iillinkerono, Yihowa iillinonke qarra dandiine saꞌneemmo gede kaaꞌlannonke. (1 Phe. 1:6) Iillannonke qarra baala qeelate Maganu elto aye woteno kaaꞌlitannonke.

⁸ Addaho, Maganu addi addi elto uyinonke. Soqqamaasinchu Yohaannisi togo yee borreessino: “Woꞌma eltosi aaninni ninke baalunkura eltote aana elto uyinonke.” (Yoh. 1:16) Addi additi Yihowa elto batinye atoote afiꞌneemmo gede assitinonke. Hanni konni atooti giddo mito laꞌno.

9. Yihowa uyinonke eltonni horo afiꞌra dandiineemmohu hiittoonniiti? Tennera galanteemmota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

⁹ Cubbinkera maaro afiꞌneemmo. Yihowa elto widoonni cubbinkera maaro afiꞌneemmo; ikkirono isi gatona yaannonkehu maaro eꞌneemmohanna cubbo loonseemmokki gede sharrammeemmoha ikkirooti. (1 Yohaannisi 1:8, 9 nabbawi.) Qoleno, Maganu maarannonkehura iso galatanna isi ayirranno gede assannore assa hasiissannonke. Phaawuloosi buuramino Kiristaanira togo yee borreessino: “[Yihowa] tunsichu gashshooti giddonni fushshe, baxannohu Beettisi gashshooti giddora eessinonke. Isi wodeennanke cubbinke aguraminonke.” (Qol. 1:13, 14) Cubbinkera maaro afiꞌranke lowo atoote afiꞌneemmo faro fantinonke.

10. Maganu elto maa afiꞌneemmo gede assitinonke?

¹⁰ Maganu ledo danchu jaaloomi noonke. Ninke ilammummo yannanni kayinse cubbaataamma ikkinoommo daafira, Maganoho diina ikkinoommoreeti. Phaawuloosi tenne xawisanni togo yee borreessino: “Ninke Maganu diina ikkine heeꞌne, Beettisi reyonni Maganu ledo araarammummo.” (Rom. 5:10) Konni garinni Maganu ledo araaramanke Isi ledo danchu jaaloomi heeꞌrannonke gede assitino. Phaawuloosi tenne Yihowa elto ledo xaadise kulanni togo yiino: “Ninke [buuraminohu Kiristoosi roduuwi] keeraanchimma ammanatenni afiꞌnoommo daafira, Mootichinke Yesuusi Kiristoosi widoonni Maganu ledo keere heeꞌnoommo. Xa tenne uurrine heeꞌnoommo eltowa eꞌnoommohuno iso ammaꞌnatenniiti.” (Rom. 5:1, 2) Kuni addinta dhaggete atooteeti!

11. Buuramino Kiristaani, ‘wolu geꞌreewi’ halaale afanno gede kaaꞌlannohu hiittoonniiti?

¹¹ Halaalu minira dangoommo. Ninke baalunku cubbaataammaho. Ikkollana masaalaanchu Daanieeli goofimarchu barrira heeꞌrannohu “egennaammu” yaano buuramino Kiristaani, ‘manna rosiise halaalu widira qolannota’ masaalino. (Daanieeli 12:3 nabbawi.) Buuramino Kiristaani sabbakenna rosiise ‘wolu geꞌreewi’ yaano lowo miliyoone ikkanno manni, halaale afanno gede assino. (Yoh. 10:16) Ikkollana, tenne assa dandiinohu Yihowa elto widoonni callaati. Phaawuloosi togo yiino: “Mannu Kiristoosi Yesuusi loosino gatonni mulla Maganu elto callatenni keeraaꞌmanno.”—Rom. 3:23, 24.

12. Huuccatto Maganu elto ledo xaado afidhinohu hiittoonniiti?

¹² Huuccattote widoonni Maganu barcimiwa shiqate qoosso afiꞌnoommo. Yihowa eltosinni huuccattote widoonni isiwa shiqate qoosso uyinonke. Isinni, Phaawuloosi Yihowa barcima eltote “barcima” yiino; qoleno isi hakka “ruxxi yinummokkinni” shinqeemmo gede koyisinonke. (Ibi. 4:16.) Yihowa “albisira beꞌe yinummokkinni jawaante shiqa dandiineemmo” gede tenne qoosso uyinonkehu Beettisi widoonniiti. (Efe. 3:12) Huuccattote widoonni Yihowawa shiqa dandaanke addinta lowo eltooti.

13. Maganu elto kaaꞌlo ‘hasiissannonke yannara kaaꞌlo afiꞌneemmo’ gede assitannonkehu hiittoonniiti?

¹³ Kaaꞌlo hasiissannonke yannara kaaꞌlo afiꞌneemmo. Phaawuloosi “maaro adhatenna hasiissannonke yannara kaaꞌlitannonke elto afiꞌrate” Yihowa huucciꞌneemmo gede jawaachishinonke. (Ibi. 4:16a) Heeshshonke giddo fonqolunna qarru iillannonke yannara Yihowa kaaꞌlannonke gede huucciꞌra dandiineemmo. Ninke Maganu elto afiꞌra hasiissannonke yineemmo gede assannori nookkiha ikkirono isi huuccattonke macciishshe dawarannonke; roore wote tenne assannohu ayyaanaamittete roduuwinke widoonniiti; “Kunni daafira hawaqiꞌne, ‘Kaaliiqi kaaꞌlaanchoꞌyaatina diwaajjeemmo. Mannu ma assannoe?’ yineemmo.”—Ibi. 13:6.

14. Yihowa elto shesho afiꞌneemmo gede kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

¹⁴ Shesho afiꞌneemmo. Yihowa eltonni afiꞌneemmohu wolu dhagge ikkanno coyi, dadillisannori iillannonke wote afiꞌneemmo sheshooti. (Far. 51:17) Phaawuloosi dartu iillanni noonsahu Teselonqe Kiristaanira togo yee borreessino: “Mootinchinke Yesuusi Kiristoosinni, qoleno baxannonkehunna eltosinni hegere jawaantenna dancha hexxo uyinonkehu Maganu Anninke, . . . wodanaꞌne jawaachishonna kaajjisho.” (2 Tes. 2:16, 17) Yihowa shaqqillunni elannoha ikkinohura towaatannonketa afanke lowo geeshsha sheshifachishshannote!

15. Maganu elto widoonni hiittee hexxo afiꞌnoommo?

¹⁵ Hegere heeshsho hexxo afiꞌnoommo. Cubbaataamma ikkinoommo daafira, uminkenni hexxo dinoonkereeti. (Faarso 49:7, 8 nabbawi.) Yihowa kayinni kaajja hexxo uyinonke. Yesuusi harunsaanosira togo yee qaale eino: “Anniꞌya hedo, Beettisi widira laꞌꞌannohunna Beettosi ammanannohu baalu hegere heeshsho afiꞌranno gedeeti.” (Yoh. 6:40) Addaho, hegerera heeꞌrate hexxo Maganu eltosinni uyinonkete dhagge ikkitanno eltooti. Phaawuloosi togo yiino: “Maganu manna gatisannota eltosi baalunkura leellishino.”—Tit. 2:11.

MAGANU UYINOꞌNE ELTO GARIMALE HOROONSIDHINOONTE

16. Hundihu mitu Kiristaani Maganu elto garimale horoonsiꞌrinohu hiittoonniiti?

¹⁶ Maganu elto lowo atoote afiꞌneemmo gede assitannonkeha ikkirono, banxummore assinummorono isi lashshi asse aguranno yine heda dihasiissannonke. Hundi Kiristaani giddo mitu “Maganinke elto ragimalete ikkitora [soorrino].” (Yihu. 4) Kuni ammanaminokki Kiristaani Yihowa maarannonsa daafira cubbo loosiro qarru nookkihu gede asse hedinoha ikkara dandaanno. Hakkiinni saꞌino busha isinni, wolu mannino insante gede gara ikkinokki coye assanno gede xixxiiwansaati. Yannankerano konni garinni hedanno manni “eltote ayyaana xoninohu” gedeeti.—Ibi. 10:29.

17. Pheexiroosi mayyee kaajjishe amaalino?

¹⁷ Yannankera Sheexaanu, mitu Kiristaani Maganu maarannonkellana yee cubbo loosanno gede asse doganno. Yihowa, maaro eanno manni cubbo gatona yaannoha ikkirono, cubbo loonseemmokki gede sharrammammora hasiꞌranno. Isi ayyaanisinni Pheexiroosi togo yee borreessanno gede assino: “Jaallaꞌya! Kiꞌne kayinni konne coye balaxxine affinoonni daafira, haxawarrootu soꞌronni goshooshantine murteꞌnewiinni baꞌinannikki [“shoshshoggitinannikki”, NW] gede qorophe! Mootichinkenna Gatisaanchinke Yesuusi Kiristoosi eltonninna egennonni lophe.”—2 Phe. 3:17, 18.

MAGANU ELTO UYINONKEHURA GALATA HASIISSANNONKE

18. Yihowa uyinonke elto maa assineemmo gede kakkayissannonke?

¹⁸ Yihowa uyinonke eltora galata qolate, tenne elto iso ayirrisatenna manna kaaꞌlate horoonsiꞌra hasiissannonke. Tenne assa dandiineemmohu hiitte doogganniiti? Phaawuloosi togo yee dawaro qolino: “Uyinoonninke elto garinni, addi addi aamami noonke. Mittu manchira uyinoonnisi aamami . . . woleho soqqama ikkituro, jaate soqqamona; rosiisa ikkituro, jaate rosiisona. Aamamisi manna jawaachisha ikkituro, jawaachishona; . . . Aamamisi manna marara ikkituro, mararrosi hagiirrunni leellisho.” (Rom. 12:6-8) Konni daafira, Yihowa uyinonke elto isira galata qolate diinaggaambe soqqammeemmo gede, mannaho Qullaawa Maxaafa rosiinseemmo gede, ayyaanaamittete roduuwanke jawaachinsheemmo gede, hattono manna mararreemmo gede woy mannu koffi assannonke wote gatona yineemmo gede assitannonke.

19. Aananno birxichira hiikkonne loosa hasiissannonke loosi daafira ronseemmo?

¹⁹ Yihowa shaqqillunni uyinonke eltora galanteemmosita leellishate, “Maganu eltoha Dancha Duduwo kulate looso” loosate dandaaminkere baala assa hasiissannonke. (Soq. 20:24) Aananno birxichira konni loosi daafira ronseemmo.