Ammanantinori Atoote Afidhanna Laoommo

Jaaliꞌya ammaꞌno noosiha ikkinota afoommokki daafira osoꞌlummo. Hakkiinni iso “Qullaawu Maxaafi daafira maa afootto?” yuummo. Isi dawaro hakkawoyintenni diqolinoe. Gedensaanni kayinni, amasi Yihowa Farciꞌraasincho ikkitinota kulie; isi mito coye isewiinni rosino. Hakkiinni afate quqquxamoommo daafira lede xaꞌmummo.

Tenne hajo daafira hasaambanni hashsha lowo geeshsha keeshshinummo. Jaaliꞌya, Qullaawu Maxaafi tenne alame gashshaanchi Sheexaaneho yee kulannota kulie. (Yoh. 14:30) Konne coye kiꞌne anjeꞌnenni hanaffine affinoonniha ikkara dandaanno; tini hajo kayi anera haarotenna dhagge ikkitinoete. Ani duucha woyite macciishsheemmohu alame gashshe noohu shaqqadohonna taashshote Maganooti yinannaati. Ikkirono kayi heeshshoꞌya giddo laoommo coyi tenne yaatto ledo sumuu yaannoha diꞌꞌikkino. Hakkawaro diriꞌya 26 calla ikkiro nafa lowoha dadillisanno coye laoommo.

Anniꞌya Yunayitidi Isteetisete olu horophilla buuwisannoho. Hakko daafira wedellichu noommo yannara olanto niyukileerete ola hanaffara dandiitanno yee hedoommo. Kalifoorniyaho kolleeje eꞌꞌe rosanni noommo yannara qole Veetinaamete oli kaino. Hakkiinni gashshootu assannore gibbe salfe fultanno rosaano ledo salfe fula hanafummo. Polise dulla adhite shorritanni hindiiddiꞌnanni gede assitanno wiliilenni shorritannanke foolanna laꞌꞌa hoongoommori xoonqeemmo. Hatti finqillenna luulu batiꞌrino yannaati. Qoleno hatte yannara poletikunni kainohunni shinoonni manna, salfe fulinohanna cancanno manna laꞌꞌa rosantinote. Mittu mittunku manchi togo assa hasiissanno yaanni umisi hedo coyiꞌranno. Coyi lowo geeshsha gurcheessannoho.

Hakkiinni 1970nni Alaaskaho aliyye widoonni looso loosa hanafummo hattono lowo woxe afiꞌrummo. Hakkiinni Lendene haꞌre motore hidhe kawa haꞌreemmo yee nafa hedummokkinni wodiido hige sammi yee haꞌra hanafummo. Boodu agani gedensaanni Afiriku gobba iillummo. Haꞌranni doogote xaadoommo mannino sakaale amadinonsa qarrinni xooqe fula hasiꞌrannoho.

Laoommorenna macciishshoommore hedummoti Qullaawu Maxaafi tenne alame gashshinohu busha ayyaanu kalaqooti yee kulannoti garaho yee ammanummo. Hakko daafira, ‘ikkina Maganu maa assanni nooyya?’ yee hedummo. Tenne afa hasiꞌroommo.

Boodu agani gedensaanni xaꞌmoꞌyara dawaro afiꞌrummo. Gedensoonni, mittu halaalaanchu Maganira ammanaminohu duuchunku garihu lowo meentinna labballi ledo egennamummo; hattono insa baxoommo.

ALIYYE AYERILAANDE—“BOMBUNNA XIYYITU GOBBA”

Lendene higummoti jaaliꞌya amanni xaadummo; hakkiinni ise Qullaawa Maxaafa uyitue. Gedensaanni Neezerilaande haꞌrummo; hakkiicho Amisterdaami yinanni katami giddo doogote qansoonni caabbichi hunda ofolle Qullaawa Maxaafa nabbawanna, mittu Yihowa Farciꞌraasinchi afe Qullaawa Maxaafa roore afeemmo gede kaaꞌlie. Hakkiinni aanche Ayerilaandete Dubliini yinanniwa haꞌrummo; hakkiicho Yihowa Farciꞌraasineta sinu biiro afummo. Hakkiinni mare waalcho ganganummo. Hayyichunna woꞌnaalshu noosihu Arteri Maatiwuusi yinanni rodii ledo egenammoommohu hakkiichooti. Isira Qullaawa Maxaafa xiinxalla hasiꞌreemmota kulummo; isino xiinxallisaera maahoyye yii.

Lowo geeshsha quqquxame xiinxalla hanafummo; Yihowa Farciꞌraasine qixxeessitino maxaaffanna metseetta diinaggaawe nabbawummo. Ikkirono Qullaawa Maxaafano nabbaweemmo. Lowo geeshsha hagiidhoommo! Songote gambooshshiwa, shiinqaaddu qaaqquulli nafa lowo roso rosino mannira huluullitanni keeshshitino xaꞌmuwara dawaro qola dandaannota wodanchoommo. ‘Qarru batiꞌrinohu mayiraati? Maganu ayeti? Reyinummoro hiikkineemmo?’ yitanno xaꞌmuwara kuri qaaqquulli dawaro qola dandiitanno. Jaallaꞌya baala Yihowa Farciꞌraasineeti. Qoleno hatte gobbara wolu manni afoommohu dino. Insa Yihowa baxeemmo gedenna isi fajjo assa hasiꞌreemmo gede kaaꞌlitinoe.

Hakkiinni 1972nni cuuamummo. Mittu diri gedensaanni suwisaancho ikke soqqama hanafummo; hakkiinni Ayerilaandete aliyyeenni Nowiri yinanniwa noota shiima halashshaano noo songo eummo. Hakkiicho kinchunni minnoonniha ilaalaho callawa noo mine karaayyaummo. Hakko qooxeessira noo xawira lalu noo daafira lallawo hakko insara albaanni mare rosiisiꞌreemmo. Lalu haanciꞌranni laꞌꞌannoe woyite lallawo seekke macciishshanni nooha lawanno. Kuni lali amaala dandaannokkiha ikkirono macciishshaano laꞌꞌanni lallawo shiqisha dandeemmo gara rosiisiꞌrate kaaꞌlinoe. Hakkiinni 1974nni baxxino suwisaancho ikkummo hattono Nijeeli yinanni rodii ane ledo soqqamanno gede gaammi; isinna ani xaa geeshsha jaalla ikkinoommo.

Hatte yannara aliyye Ayerilaandera dagate “gaance” kaꞌino. Hakko daafira mitu manni aliyye Ayerilaande “bombunna xiyyitu gobbaati” yaanno. Mannu doogote ganama, massaara tokkonse manna shaanna bomba tunge makeena giira rosaminoreeti. Duucha woyite qarru kalaqamannohu poletikunna ammaꞌnote hajonni kainohunniiti. Ikkirono Pirotestaantetenna Kaatolikete ammano Yihowa Farciꞌraasine poletiku hajora eꞌannokkita affino daafira qarru nookkiha sabbaka dandiinoommo. Sabbankeemmo manni gaance kalaqantannohu mamaatironna mamooteetiro afino daafira hakko qooxeessa haꞌneemmokki gede qorowisiisannonke.

Ikkirono qarru kalaqamasi digattino. Mitto barra aninna Deenisi Kaarigaani yinanni suwisaanchi, qooxeessinkera noohu Yihowa Farciꞌraasine nookki qachira sabbakate haꞌnummo; konni albaanni hakko qooxeessa haꞌroommohu mitte hige callaati. Hakkiinni mitte mancho ‘kiꞌne Biritaaniyu olantooti qotate dagginoonnireeti’ yitunke; ise hatto yitinonkehu Ayirishete afoo mooshshine coyiꞌneemmokki daafira ikkara dandaanno. Mancho hatto yitunketa lowo geeshsha waajjinummo. Korkaatuno hatte yannara olanto daae nafa yiino mancho shinara woy xiyyitunni gulucho gannara dandiinanni. Ninke gobba qiidaho otobise agadhine heeꞌneenna mittu makeeni daye hatti mancho noohu shaete mini xullora uurri. Hakkiinni ise ninke angichunni kultanni makeenu giddo noohu lamu manchi ledo hasaawa hanaffu. Hakkiinni kuri mannooti sununni ikkite makeenunni ninkewa dagge otobise meꞌꞌe saatenni daggannoro mite mite xaꞌmo xaꞌma hanaffunke. Otobise dagguta insa marte oofaancho hasaawissu. Isi ledo maa hasaabbinoro kayi dimacciishshinoommo. Otobisete giddo wolu manni nookki daafira katamu giddonni fushshite mittore assitankera maꞌlitanni no yine hendummo. Kayinni coyi di-ninke waajjinummo gedeeti. Otobisetenni dirrinummota oofaancho ‘Wona mannooti ninke daafira maa xaꞌmituhe?’ yee xaꞌmummo. Isi, “Kiꞌne ayeootiro afoommoꞌne; insarano kuloommonsa mittoreno waajjitinoonte assitannoꞌneri dinona” yiie.

Dubiliini katamira 1976nni assinoonnihu awuraajju gambooshshiwaa Paawuliini Loomaksi yinannite Biritaaniyunni dagginote baxxitino suwisaancho ledo egennamummo. Paawuliini ayyaanaamittetenni worbate, umose heeshshi assitannotenna xuma rodooti. Isenna rodiise Raayi halaale macciishshinohu anninsanna amansawiinniiti. Mittu diri gedensaanni aninna Paawuliini adhamme Ayerilaandete Aliyyeenni Beelimeena yinanniwa baxxitino suwisaano ikkine soqqamanke hananfummo.

Boode geeshsha woradu aliidi laꞌꞌaano ikkine soqqammummo yannara, Belifaastinna Londondeeri yinanni qooxeessira noore hattono wolu waajjishanno qooxeessira heedhanno roduuwa kaaꞌlate qoosso afiꞌnoommo. Hundinni adhite dagginoha ammaꞌnote rosichonna manna mulla kaꞌe giwa facci assite agurte Yihowara soqqantanni noo roduuwi ammana laꞌne lowo geeshsha jawaantoommo. Yihowa kuri roduuwa agarinonsa hattono maassiꞌrinonsa!

Ayerilaandete tonne diro heeꞌroommo. Hakkiinni 1981nni Giiliyaadi Rosi Mine 72^ki kifile eꞌne ronseemmo gede koyinsinke. Maassammummohu gedensaanni Galchimi Afirikira Seeraliyonete soqqammeemmo gede gaamminke.

SEERALIYONETE HEEDHANNO RODUUWI BUXANE IKKITURONO AMMANA NOONSAREETI

Misiyoonete mine lowo geeshsha baxissannori 11 roduuwi ledo heeꞌnoommo. Hakko mine mittu sagale qishiꞌnanni mini, sasu shumate mini, lame biso hayishshiꞌnanni kifile, mitte silke, mitte uduunne hayishshitannotinna mitte mooshshitanno maashine noonke; kuri coyibba baalunku mitteenni horoonsiꞌneemmo. Korreente duucha higge baꞌanno; baꞌannohunna daggannohu mamooteetiro afa didandiinanni. Iima koriniisete giddo yemahu xerembiꞌranno uullaanni kayinni koobira yinanni hamashshi lulluqqe minira eanno.

Heeshshote gari injaannokkiha ikkirono soqqansho kayinni lowo geeshsha hagiirsiissannote. Mannu Maganu Qaale ayirrisanno hattono seekke macciishshanno. Lowo manni Qullaawa Maxaafa xiinxalle Yihowa Farciꞌraasine ikkino. Qooxeessu manni ane “Kalaa Rooberti” yaannoe. Paawuliini qole “Dukko Rooberti” yaanno. Sinu biiro giddo looseemmo loosi batiꞌrannoe daafira shiima yanna gedensaanni soqqansho fuleemmo yanna ajju; hakko daafira mannu Paawuliini “Dukko Paawuliini” ane kayinni “Kalaa Paawuliini” yee woshsha hanafi. Paawuliini tenne baxxino!

Batinyu roduuwi buxanete; ikkirono Yihowa woꞌmanka woyite towaatannonsa; mito woyite insa towaatanno gari dhaggete. (Mat. 6:33) Mitte yannara mitte rodoora qaaqqiseranna isera ikkitanno sagale hidhitanno woxi calla noose; kayinni ise hakkonne woxe shekkeere amaddeennasi xagicho hidhanno woxe hoogino rodiira uyitinota qaageemmo. Hakko barranni gedensoonni mitte mancho dagge rodoo umo amaddannose gede xaꞌmidhu; hakkiinni tini mancho rodoote woxe baattuse. Togoohu lowo woꞌnaalshi no.

NAYIJEERIYU GOBBARA HAARO BUDE ROSA

Seraaliyonete honse diro heeꞌnoommo. Hakkiinni Nayijeeriyu Beeteele haꞌnummo. Hakkiicho heeꞌnoommohu halaꞌlado sinu biiro giddooti. Hakko sinu biiro giddo looseemmohu Seraaliyonete noommo yannara looseemmo gedeeho biirote loosooti. Paawuliini loossanno loosi kayinni soorramino hattono shota diꞌꞌikkinose. Ise hakkuyira albaanni aganu kiiro 130 saate soqqantanno hattono ayyaanaamittetenni lophitanni noori Qullaawu Maxaafi rosaano noose. Xa ise uduunne gobbanno gede gaammoonnise daafira barra woꞌma dadhamino uduunne gobbanni hossanno. Tenne rosate lowo yanna hasiissinoseha ikkirono; ise loossanno looso roduuwu lowo geeshsha naaddannota wodanchitino; qoleno Beeteelete noo roduuwa jawaachishate illachishshino.

Nayijeeriyu budi ninkera haaroho hattono lowore rosa hasiissinonke. Mitte yannara mittu rodii haarote Beeteele eꞌinota mitte rodoo egensiisaera biiro haaꞌre dayi. Ise daae yaammora anga massummota albaꞌyaanni guluphitu. Mase jalli yee gatummo! Hakkiinni bayichonkonni lame qummeeshsha qaagummo; Soqqamaasinete Looso 10:25, 26​nna Yohaannisi Ajuuja 19:10. Hakkiinni, ‘Ise togo ikka hasiissannosekkita kula hasiissannoe?’ yee hedummo. Kayinni ise Beeteelete soqqantara koyinsoonnise daafira Qullaawu Maxaafi rosiisannori maatiro affinota hedummo.

Tini rodoo assitinori lowo geeshsha masisinoe daafira hakkunni gedensaanni maa hasaawummoro nafa diqaageemmo; kayinni gedensaanni tenne hajo daafira mito coye xiinxalloommo. Rodoo assitinori hatte gobbara mitu qooxeessira rosamino bude ikkinota huwatummo. Labballuno hatto ikkitanno. Togo ikka insara manna ayirrissannota leellishate ikkinnina manna magansiꞌra diꞌꞌikkitino. Qullaawu Maxaafi giddono tenne leellishanno lawishshi no. (1 Sam. 24:8) Hatte yannara rodooꞌya saalfachishannore coyiꞌra hoogaꞌya hagiirsiissinoe.

Nayijeeriyu gobbara heedhannori Yihowara lowo diro ammanante keeshshitinori batinyu roduuwi ledo egennammoommo. Hanni Azaaya Adagiboona woꞌnaalsha kuleemmoꞌne.b Isi halaale macciishshinohu wedellichu heeꞌreeti; hakkiinni kayinni dhiigu dhibbi noosita kullisi. Iso dhiigu dhibbinni amadamino manni heeꞌrannowa massini; hakkiicho Yihowa Farciꞌraasinchi iso callaati. Isi mannu giwisirono dhiigu dhibbinni amadaminohu sajjuu manni halaale macciishshanno gedenna hakkiicho songo xintantanno gede kaaꞌlino.

KEENIYAHO RODUUWU CINCITE KAAꞌLITINOE

Hakkiinni 1996 Keeniyunnite sinu biirora soqqammeemmo gede gaamminke. Hanafote kulummoꞌne yannata agurranna galagale Keeniya haꞌroommohu tenne yannaraati. Heeꞌneemmohu Beeteeleteeti; heeꞌneemmowa towaatate daanno wosini giddo gamu qamalete. Meya roduuwi akaakilte haaꞌre daanno woyite tini qamale anganni gante adhite xooqqanno. Beeteelete heedhannoti mitte rodoo mitto barra maskoote cuffukki agurtino. Tini rodoo minisera dagganno woyite batinye qamale mine eꞌe sagale ittanni no. Hakkiinni ise raarte fulte gobbara xooqqu. Qamaleno cancitanni maskootete widoonni kubbite kubbite fulte xooqqu.

Paawuliininna ani Siwahiili afiinni massanganni songo eꞌnummo. Shiima yanna gedensaanni Songonnita Maxaafu Xiinxallo massaga hanafummo (xaa yannara Songonnita Qullaawu Maxaafi xiinxallo yinanni). Ikkirono Siwahiili afoo mooshshe coyiꞌra didandoommo. Xaꞌmuwa nabbawa dandeemmo gede balaxe seekke rosiisiꞌreemmo. Kayinni halashshaano dawaro qoltanno woyite shiima geeshsha nafa gufote giddo nookkire ledduro mayitanni nooro dileellannoe. Coyi gurcheessannoho; roduuwu lowo geeshsha mararsitannoe. Mittoreno gunguntukkinni cincatenni umonsa heeshshi assite tenne qixxaawora kaaꞌlamansa dhagge ikkitannoe.

YUNAYITIDI ISTEETISETE HEEDHANNO RODUUWI DUREEYYE IKKITURONO AMMANA NOONSAREETI

Keeniyaho keeshshinoommo yanna mitto diro diꞌꞌikkitanno. Hakkiinni 1997nni Niwu Yoorkete Birukiliini Beeteelera soqqammeemmo gede koyinsinke. Tenne gobbara mannaho maalaamittenniti lowo jiro noonsa; ikkirono tini umise qarra afidhino. (Law. 30:8, 9) Ikkirono kayinni roduuwu togoo gobbara nafa kaajja ammana noonsata leellishshanno. Roduuwu yannansanna jironsa horoonsidhannohu jiro lexxate ikkikkinni Yihowa dirijjite loossanno looso kaaꞌlateeti.

Lowo diro, roduuwinke noo gari addi addiha ikkirono insa ammana noonsata leellishshanna laꞌnoommo. Ayerilaandete dagate gaance, Afirikaho buximanna bayichu xeertinyi heeꞌrirono, hattono Yunayitidi Isteetisete guficho ikkitara dandiitanno jiro heedhurono roduuwinke ammana noonsata leellishshanna laꞌnoommo. Yihowa mannisi noo gari addi addiha ikkirono iso baxannota leellishanna laꞌꞌanno woyite lowo geeshsha hagiidhannoti dihuluullissannote!

Yanna “uddano gannanni mooqqonni roore” buubbanno. (Iyo. 7:6) Xa Newu Yorkete Woorwiiki noote qara biirora soqqammanni heeꞌnoommo; xaano ikkiro mimmito lubbora baxanno manni ledo soqqammanni heeꞌnoommo daafira lowo geeshsha hagiirraammaho. Mootenke Kiristoosi Yesuusira kaaꞌlamate dandiinummore baala assinoommo daafira hagiirrenna harshammo afiꞌnoommo. Isi muli yannara batinye ammanantino soqqamaanosi baꞌraasannonsa.—Mat. 25:34.