WOTO 75
Fö njönku kijoo dë a Babilon
KÖNU Nebukatnesali tei hii dee Isaëli sëmbë dee kisi bumbuu siköö tja go a Babilon. Bakaten di könu pii dee möön hanse köni kijoo puu a de dendu. Fö u de da dee kijoo i ta si aki. Wan u de da Daniëli, nöö dee Babilon sëmbë kai dee dii wotowan Sadaki, Mësaki ku Abetineko.
Nebukatnesali kë taa dee njönku kijoo aki kisi lei u de ko wooko a di könu wosu fëën. Baka dii jaa te de kisi lei kaa, nöö a o tei dee möön köni wan u heepi ën ku fuka. Di könu kë taa dee kijoo musu taanga, nöö de musu dë gösöntu a di pisiten de ta kisi lei. Fëën mbei a taki da dee futuboi fëën u de da hii dee kijoo di wan seei bumbuu njanjan ku win di hën ku dee famii fëën ta kisi.
Luku di njönku kijoo Daniëli. I saandi a ta taki da Asipenasi, di hedima u dee futuboi u Nebukatnesali ö? Daniëli ta piki ën taa an kë njan dee suti njanjan u di könu tafa. Ma Asipenasi ta booko hën hedi ku di soni dë. A taa: ’Di könu taki andi un musu njan ku andi un musu bebe. Nöö ee wan dë gösöntu kuma dee woto njönku kijoo, a sa kii mi.’
Fëën mbei Daniëli go a di wakitima di Asipenasi buta u luku ën ku dee dii mati fëën. A taki dëën taa: ’Gaantangi, pooba u 10 daka luku. Da u guluntu u njan ku wata u bebe. Nöö maaka u ku dee woto njönku kijoo dee ta njan di könu njanjan luku ee ambë sinkii möön bunu.’
Di taki kai ku di wakitima. Di dee 10 daka dou, nöö Daniëli ku dee dii mati fëën bi dë möön gösöntu möön hii dee woto njönku kijoo. Fëën mbei di wakitima disa de njan guluntu go dou, ka u de njan di njanjan u di könu.
Di dee dii jaa ko kaba, hën de tei hii dee njönku womi tja go a Nebukatnesali. Di di könu kaba fan ku hii de tuu, a feni taa Daniëli ku dee dii mati fëën da dee möön köni wan. Fëën mbei a hoi de u heepi ën a di könu wosu. Nöö hiniwan juu te di könu ta buta hakisi da Daniëli, Sadaki, Mësaki ku Abetineko, nasö te a nango a de ku wan bookohedi, nöö de ta sabi soni teni toon möön dee gaan begima ku dee könima u di könu.
Daniëli 1:1-21.