Līpooti ʻa e Kau Fanongonongo ʻo e Puleʻangá
‘Laka Mai ʻo Tokoniʻi Kimautolu’
ʻI SIULAI 2000, naʻe fai ai ha fakaafe ʻi ʻAositulia, Siamane, pea mo Suisalani ki ha Kau Fakamoʻoni lea faka-Siamane ke nau hiki ki Polivia. Ko e hā hono ʻuhingá? Koeʻuhi ʻi he fanga kiʻi kolonia faama mamaʻó ʻi he kilomita ʻe 300 ʻi he loto-mālie ʻo Santa Cruz, Poliviá, naʻe fakahaaʻi ai ʻe he kau Menonaiti lea faka-Siamané ʻa e mahuʻingaʻia lahi ʻi he Tohi Tapú.
Ko e Kau Fakamoʻoni ʻe toko 140 nai naʻa nau tali ʻa e fakaafé. Naʻe ʻalu ʻa e faʻahinga ʻi ha ngaahi uike siʻi, ko e niʻihi ʻi he taʻu ʻe taha pe lahi ange. ʻI hono fai iá, naʻa nau fakahāhā ai ha laumālie meimei tatau mo e kau misinale ko ia ʻo e ʻuluaki senitulí ʻa ia naʻa nau tokanga ki he fakaafe: “Laka mai ki Masitonia, ʻo tokoniʻi kimautolu.”—Ngāue 16:9, 10.
ʻOku fēfē ʻa e ngāue ʻi he feituʻu ko iá? ʻOku fakamatala ha mātuʻa ʻi he fakatahaʻanga fakalotofonuá: “Ko e fononga ki he taha ʻo e ngaahi kolonia Menonaiti ʻe 43 ʻoku lava ke aʻu hono fuoloá ki he houa ʻe valu ʻi he ngaahi hala taʻevalitā ʻi ha meʻalele ngāue-vaʻe-fā. Ko e ʻaʻahi ki he ngaahi feituʻu mamaʻo angé ʻoku faʻa fiemaʻu ai ʻa e ʻaho ʻe fā pea mo e mohe ʻi ha ngaahi tēniti ʻi ha ngaahi pō ʻe niʻihi. Ka ʻoku tuha moʻoni ia mo e feingá, he ʻoku ʻikai meimei ʻi ai ha taha ʻi he kakaí ni ne nau fanongo ki muʻa ʻi he ongoongo leleí.”
ʻI he ʻuluaki taimí, ko e tokolahi ʻo e kau Menonaití naʻe ʻikai te nau talitali lelei ʻa e ngaahi ʻaʻahí. Ka ʻi he ngaahi toutou feingá kuo tokoniʻi ai kinautolu ke nau ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku tuʻuaki ʻe he Kau Fakamoʻoní. Ko e fakatātaá, naʻe pehē ʻe ha tokotaha faama ʻe taha, naʻá ne lau ʻa e makasini ʻĀ Hake! ʻo feʻunga mo e taʻu ʻe taha. Naʻá ne tānaki mai ki ai: “ʻOku ou ʻiloʻi ko e kakai tokolahi hení ʻoku ʻikai te nau loto-tatau mo e meʻa ʻoku mou leaʻakí, ka ʻoku ou tui ko e moʻoní ia.” ʻI ha kolonia ʻe taha, naʻe pehē ai ʻe ha tangata: “Ko e niʻihi ʻo hoku ngaahi kaungāʻapí ʻoku nau pehē ko e kau palōfita loi kimoutolu, ʻoku pehē ʻe he niʻihi kehe ʻoku mou maʻu ʻa e moʻoní. ʻOku ou loto ke u ʻiloʻi ia ʻiate au pē.”
ʻOku ʻi ai ha fakatahaʻanga lea faka-Siamane he taimí ni ʻi Polivia mo e kau malanga ʻe toko 35, ʻo kau ai ʻa e kau ʻevangeliō taimi-kakato ʻe toko 14. ʻI he aʻu mai ki he taimi ní, kuo hoko ʻa e kau Menonaiti ki muʻa ʻe toko 14 ko e kau fanongonongo ʻo e Puleʻangá, pea ko e toko 9 kehe ʻoku nau maʻu tuʻumaʻu ʻa e ngaahi fakatahá. Ko e tangata matuʻotuʻa ʻe taha ʻa ia naʻe toki papitaisó naʻá ne pehē: “ʻOku mau sio lelei ki he tataki ʻa Sihová. Kuó ne fekauʻi mai ha fanga tokoua mo e fanga tuofāfine lea faka-Siamane taukei, ke tokoniʻi kimautolu. ʻOku mau houngaʻia ʻaupito ai.” Ko e ʻofefine taʻu 17 ʻo e tangatá, ʻa ia kuo toe papitaiso foki mo ia, naʻá ne tānaki mai: “Ko e faivelenga ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine kuo nau haʻu ki hení ʻoku pipihi. Ko e tokolahi taha ʻo kinautolú ko e kau tāimuʻa, ʻoku nau ngāueʻaki ʻa honau taimí mo e paʻangá ke tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé. ʻOkú ne ʻai au ke u loto ke fai ʻa e meʻa tatau.”
Ko e moʻoni, ko e faʻahinga ʻoku nau kakapa ke ‘laka atu’ ke tokoní ʻoku nau maʻu ʻa e fiefia mo e fiemālie lahi.