LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA E MOʻUÍ
“ʻOku ʻIkai Ke U Toe Ongoʻi ʻOku Fiemaʻu Ke U Liliu ʻa e Foʻi Māmaní”
TAʻU FĀʻELEʻI: 1966
FONUA: FINILANI
HISITŌLIA: TOKOTAHA NGĀUE KI HE NGAAHI LILIU FAKAPOLITIKALE MO FAKASŌSIALÉ
KO HOKU KUOHILÍ:
Naʻá ku saiʻia ʻi he ngaahi meʻa ʻo natulá talu mei heʻeku kei siʻí. Ko hoku fāmilí naʻa nau saiʻia maʻu pē ke ʻalu ki he ngaahi vaotā manakoa mo e ngaahi anovai fakaʻofoʻofa naʻá ne takatakaiʻi homau koló ko Jyväskylä, ʻi Finilani Lotoloto. Naʻá ku saiʻia foki ʻi he fanga manú. ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku loto ke fāʻofua ki he pusi mo e kulī kotoa pē naʻá ku sio ki aí! ʻI heʻeku fuʻu lahí, naʻe fakahohaʻasi au ʻi heʻeku sio ki he founga hono ngaohikoviʻi ʻe he kakaí ʻa e fanga manú. ʻI he faai mai ʻa e taimí, naʻá ku kau ʻi ha kautaha ki he totonu ʻa e fanga manú, ʻa ia naʻá ku fetaulaki ai mo ha kakai naʻa nau maʻu ʻa e fakakaukau tatau.
Naʻa mau kau ʻi ha feingangāue ki he totonu ʻa e fanga manú. Naʻa mau tufaki ha fakamatala mo fokotuʻutuʻu ha ngaahi laka fakahāhā fakataha mo ha fakamoʻoni ʻoku ʻikai ke mau poupouʻi ʻa e ngaahi falekoloa fulufuluʻimanú pehē ki he ngaahi fale fakatotolo ʻoku nau ngāueʻaki ʻa e fanga manú ke ʻahiʻahiʻi ai ʻenau faitoʻó. Naʻa mau fokotuʻu foki ha kautaha foʻou ke maluʻi ʻa e fanga manú. Naʻa mau fai ʻa e foʻi ngaʻunu mahuʻinga ko ení koeʻuhi naʻa mau loto ke ʻunu ʻemau ngāué ki muʻa, ka naʻa mau faʻa fepaki mo e kau maʻu mafaí. Naʻe tuʻo lahi hono puke au ʻo ʻave ki he fakamaauʻangá.
Tānaki atu ki heʻeku tokanga ki he fanga manú, naʻe fakahohaʻasi au ʻe he ngaahi palopalema kehe takatakai ʻi he māmaní. Faai atu ʻa e taimí, naʻá ku kau ʻi ha ngaahi kautaha lahi, ʻo kau ai ʻa e kautaha fakavahaʻapuleʻanga ʻoku nau taukapo’i ʻa e totonu ʻa e tangatá mo hono maluʻi ʻo e ʻātakaí. Naʻá ku fakahangataha hoku iví ke poupouʻi ʻenau ngaahi ngāué. Naʻá ku taukapoʻi ʻa e kau masivá, fiekaiá, mo e faʻahinga ʻoku ʻikai ke nau malava taukapoʻi kinautolú.
ʻI he faai mai ʻa e taimí naʻá ku fakatokangaʻi heʻikai malava ke u liliu ʻa e māmaní. Neongo ʻoku malava ʻe he ngaahi kautaha ko ení ke fakaleleiʻi ha ngaahi palopalema iiki pē, ka ko e ngaahi palopalema lalahí ʻoku ʻalu ia ke toe kovi ange. Naʻe hangē ia kuo uesia ʻe he koví ʻa e māmaní kotoa pea naʻe ʻikai ha taha ʻe tokanga ki ai. Naʻá ku ongoʻi ʻoku ʻikai haʻaku mālohi.
FOUNGA HONO LILIU ʻE HE TOHI TAPÚ ʻA ʻEKU MOʻUÍ:
ʻI he ongoʻi loto-mamahi koeʻuhi ko e ʻikai ha tokoní, naʻe kamata ke u fakakaukau fekauʻaki mo e ʻOtuá pea mo e Tohi Tapú. Naʻá ku ako Tohi Tapu ki muʻa mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Neongo naʻá ku houngaʻia ʻi he anga-lelei mo e mahuʻingaʻia fakafoʻituitui naʻe fakahaaʻi mai ʻe he Kau Fakamoʻoní, ka naʻe teʻeki ai ke u mateuteu ke liliu ʻeku tōʻonga moʻuí. Ka ʻi he taimí ni, ʻoku kehe ʻa e ngaahi meʻá ia.
Naʻá ku toʻo hake ʻeku Tohi Tapú pea kamata lau ia. Naʻe hoko ia ko ha fakafiemālie lahi ki hoku ngaahi laveá. Naʻá ku fakatokangaʻi ʻa e konga lahi ʻi he Tohi Tapú ʻokú ne akoʻi mai ke tau tokangaʻi lelei ʻa e fanga manú. Ko e fakatātaá, ʻi he Palōveepi 12:10 ʻoku pehē ʻoku “tokagaʻi e he tagata maonioni ae moui a ene manu.” (Paaki Motuʻa) Naʻá ku toe ʻiloʻi ʻoku ʻikai ko e ʻOtuá ʻa e tupuʻanga ʻo e ngaahi palopalema ʻi he māmaní. ʻI hono kehé, ʻoku toe kovi ange ʻa e ngaahi palopalemá koeʻuhi ko e kakai tokolahi ʻoku ʻikai ke nau muimui ʻi he ngaahi tataki ʻa e ʻOtuá. Naʻe maongo lahi kiate au ʻi heʻeku ako ki he ʻofa mo e kātaki fuoloa ʻa Sihová.—Saame 103:8-14.
ʻI he taimi ko ení, naʻá ku maʻu ha kūponi ki he tohi Ko e Hā ʻOku Akoʻi Moʻoni ʻe he Tohi Tapú? pea fakahū ia. Taimi nounou mei ai naʻe ʻaʻahi mai ha ongo Fakamoʻoni ʻa ia ko ha ongo meʻa mali ki hoku matapaá ʻo tuʻuaki mai ha ako Tohi Tapu, ʻa ia naʻá ku tali. Naʻe kamata foki ke u maʻu ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiane ʻi he Fale Fakatahaʻangá. Ko hono olá, naʻe kamata ke faiaka ʻa e moʻoni ʻo e Folofolá ʻi hoku lotó.
ʻI he tokoni ʻa e Tohi Tapú, naʻe malava ke u fai ha ngaahi liliu lahi. Naʻe tuku ʻeku ifí mo e inu tōtuʻá. Naʻá ku fakaleleiʻi hoku fōtungá mo e tōʻonga leá. Pea naʻá ku fakatonutonu ʻeku fakakaukau ki he kau maʻu mafai māʻolungá. (Loma 13:1) Naʻá ku toe liʻaki foki ʻeku tōʻonga moʻui taʻetāú, ʻa ia ko e tafaʻaki ia naʻá ku vaivai aí.
Ko e liliu faingataʻa taha kiate aú ko hono fakatupulekina ha vakai totonu ki he ngaahi kautaha ki he totonu ʻa e tangatá mo e fanga manú. Naʻe ʻikai ke hoko ia ʻi ha pō pē ʻe taha. ʻI he ʻuluaki taimí, naʻá ku ongoʻi te u lavakiʻi ʻa e ngaahi kautaha ko ení kapau te u fakafisi. Kae kehe, naʻe kamata ke u houngaʻia ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá, ʻa ia ko e ʻamanaki moʻoni pē ia ʻe taha ki hotau māmaní. Naʻá ku fili leva ke ʻoatu kotoa hoku iví ki hono poupouʻi ʻa e Puleʻanga ko iá pea tokoniʻi ʻa e niʻihi kehé ke ako fekauʻaki mo ia.—Mātiu 6:33.
FOUNGA ʻO ʻEKU MAʻU ʻAONGÁ:
ʻI he hoko ko e tokotaha ngāue ki he ngaahi liliu fakapolitikale mo fakasōsialé, naʻá ku vahevahe ʻa e kakaí ki ha kulupu ʻe ua—ʻa ia ko ha kulupu lelei pe kovi—pea naʻá ku mateuteu ke fakafepakiʻi ʻa e faʻahinga ʻoku ou fakakaukau ʻoku koví. Kae mālō mo e tokoni ʻa e Tohi Tapú, ʻoku ʻikai ke u toe maʻu ha ongoʻi tāufehiʻa ki he niʻihi kehé. Ka ʻoku ou feinga ke fakatupulekina ʻa e ʻofa faka-Kalisitiané ki he kakai kotoa pē. (Mātiu 5:44) Neongo ʻa e ngaahi founga kehé, ʻoku ou fakahaaʻi ʻa e ʻofa ko ení ʻaki ʻeku vahevahe ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻOku ou fiefia ke sio ki he founga hono fakaʻaiʻai ʻe he ngāue anga-ʻofa ko ení ʻa e melino mo e fiefia pea ʻoatu ai ki he kakaí ha ʻamanaki moʻoni.
ʻOku ou maʻu ha nonga ʻi hoku ʻatamaí ʻi heʻeku tuku ʻa e ngaahi meʻá ki he toʻukupu ʻo Sihová. Ko ia ʻoku ou tuipau, ko e Tokotaha-Fakatupú ʻe ʻikai te ne fakaʻatā ke ngaohikoviʻi ʻa e fanga manú mo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻo taʻengata, pe fakaʻatā ʻa e māmani fakaʻofoʻofa ko ení ke fakaʻauha. ʻI hono kehé, fakafou ʻi hono Puleʻangá, ʻoku vavé ni ke ne fakaleleiʻi ʻa e maumau kotoa kuo fakahoko ki he māmaní. (ʻAisea 11:1-9) ʻOku ʻomai ai kiate au ʻa e fiefia lahi ʻi he ʻikai ko e ʻilo pē ki he ngaahi moʻoni ko ení ka ke tokoniʻi foki mo e niʻihi kehé ke nau tui ki ai. ʻOku ʻikai ke u toe ongoʻi ʻoku fiemaʻu ke u liliu ʻa e foʻi māmaní.