Fakamanatu Akoʻanga Fakafaifekau Fakateokalati
Fakamanatu ʻo e ngaahi fakamatala mei he ngaahi konga ʻi he Akoʻanga Fakafaifekau Fakateokalati ki he ngaahi uike ʻo Mē 6 ki ʻAokosi 19, 1996. Ngāueʻaki ha lauʻi pepa kehe ke tohi ki ai ʻa e ngaahi tali ki he lahi taha ʻo e ngaahi fehuʻi te ke lava ʻo tali ʻi he taimi ʻoku vaheʻi maí.
[Fakatokangaʻi: Lolotonga ʻa e fakamanatu tohinimá, ko e Tohitapú pē ʻe lava ke ngāueʻaki ke tali ha fehuʻi. Ko e ngaahi maʻuʻanga fakamatala ʻoku hoko mai he ngaahi fehuʻí, ko e ʻai pē ia ki hoʻo fekumi fakafoʻituituí pē. Ko e ngaahi fika ʻo e peesí mo e palakalafí ʻoku ʻikai ke ʻasi nai ia ʻi he ngaahi maʻuʻanga fakamatala kotoa ki he Taua Leʻo.]
Tali Moʻoni pe Loi ki he ngaahi fakamatala taki taha ʻoku hoko haké:
1. Naʻe fetongi ʻe he feilaulau tā tuʻo taha ʻa Sīsuú ʻa e kotoa ʻo e ngaahi feilaulau naʻe fai ʻi he malumalu ʻo e Lao ʻa Mōsesé. [uw p. 33 pal. 8(4)]
2. Ko ‘Koki ʻo Mekokí’ ko e lave fakaefakatātā ia ki he ngaahi founga-pule ʻo e māmani ko ʻení. (ʻIsi. 38:2) [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 91 8/15 p. 27 pal. 2.]
3. Hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he ʻIsikeli vahe 23, ko ʻOholá ko e tokoua lahi ia ʻo ʻOholipá, pehē pē ko e lotu Katolika Lomá ko e tokoua lahi ia ʻo e lotu Palotisaní, pea ko e ongo kautahá ni fakatouʻosi kuó na fakaʻuliʻi kinaua ʻaki ʻena fai ʻa e tono fakalaumālie mo e ngaahi mālohi fakapolitikale mo e fakakomēsiale ʻo e māmaní. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 89 4/1 30.]
4. Ke hoko ko ha sangato, kuo pau ke mate ʻa e tokotaha ko iá. [rs p. 353 pal. 1]
5. Ko e moʻoniʻi meʻa ko ia ʻo hono fakaʻuhingaʻi ko ia ʻe he Tohitapú ʻa ia tonú ʻe lava ke sio ki ai mei he founga hono fakamāʻalaʻala mai ʻe he Fakahā 21:8 ʻa e meʻa ʻoku ʻuhinga ki ai hono lī ʻa Sētane ki he “ano ʻoku ulo afi mo sulifa,” hangē ko ia ʻoku fakamatalaʻi ʻia Fakahā 20:10. [rs p. 365 pal. 4]
6. ʻOku fehoanakimālie ʻa e tohi Sēmisi 4:17 mo e ʻIsikeli 33:7-9, ʻo fakahaaʻi ai ko hono ʻiloʻi ʻa e meʻa ko ia ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá meiate kitautolú ʻokú ne ʻai ai kitautolu ke tau fai ha fakamatala kiate ia. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 93 4/1 p. 7 pal. 1.]
7. Naʻe fakamoʻoniʻi ʻe Tāniela ʻa ia tonu ko ha palōfita moʻoni ʻaki hono fakamatalaʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e misi fekauʻaki mo e ʻīmisí hili ʻa hono fakamatalaʻi ange ia ʻe Nepukanesa kiate ia. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he Tāniela 2:7-9, 26.]
8. Ko e vai ko ia ʻoku tafe mei he temipale ʻo e vīsoné ʻoku fakamatalaʻi ʻia ʻIsikeli 47:1 ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e ivi fakamaʻa ʻo e papitaiso. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 88 9/15 p. 27 pal. 20.]
9. ʻOua ʻe manavahē ke lea ʻikai ki ha taha ʻokú ne uki koe ki he “fakafiefia,” ʻo aʻu ai pē kapau ko e fakaafé ʻoku haʻu mei ha taha ʻokú ne taku ko e Kalisitiane ia. (2 Pita 2:18, 19) [uw p. 43 pal. 11]
10. Naʻe fakatupu ʻe he ʻOtuá ʻa e Tēvoló. [rs p. 363 pal. 2]
Tali ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení:
11. Ko e hā ʻoku totonu ke ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakahoungaʻí ʻi he feinga ʻa ʻĒpalahame ke feilaulauʻaki ʻa ʻAisaké? (Sēn. 22:1-18) [uw p. 32 pal. 8(1)]
12. Ko e hā ʻe lava ai ke pehē ko e ngāue naʻe vaheʻi ʻe Sihova ko e ʻOtuá kia ʻĀtama mo ʻIví ko ha laó? (Sēn. 1:28; 2:15) [uw p. 38 pal. 2]
13. ʻI he founga fē kuo pau ai ki he Kau Fakamoʻoni pani ʻa Sihová pea mo honau tākangá ke hangē ko ʻIsikelí? (ʻIsi. 11:25) [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 88 9/15 p. 16 pal. 3.]
14. Ko hai ʻoku toe kau atu ki he hako ʻo e Ngatá? [uw p. 30 pal. 3]
15. Tānaki atu ki hono tukuakiʻi loi ʻo Sihová, ko e hā naʻe taukaveʻi ʻe Sētane ʻoku taʻofi ʻe he ʻOtuá mei heʻene ngaahi meʻa fakatupú? (Sēn. 3:1-5) [uw p. 46 pal. 1]
16. Ko e hā ʻa e “kolo” naʻe lave ki ai ʻia Hepelū 11:10? [uw p. 48 pal. 6]
17. Ko e hā ʻa e ongo founga ʻe ua ʻe lava ke tau pehē ai ko ʻĀtama mo ʻIví naʻá na mate ʻi he “ʻaho” pē ko ia naʻá na kai ai ʻa e ʻakau ʻo e ʻilo ʻo e leleí mo e koví? (Sēn. 2:17) [uw p. 56 pal. 5]
18. ʻOku anga-fēfē hono fakahaaʻi mahino ʻe he 2 Tesalonaika 1:9 mo e Fakahā 21:8 ko e fakamoʻui fakalūkufuá ko ha akonaki loi? [rs p. 358 pal. 1-3]
19. Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku ʻikai ai ke fepaki ʻa e ngaahi lea ʻa Paula ʻo pehē ʻe fakahaofi kitautolu ʻaki ʻa e tuí mo e fakamatala ʻa Sēmisi kuo pau ke tau fai ha ngāué? (ʻEf. 2:8, 9; Sēm. 2:14, 26) [rs p. 359 pal. 2-4]
20. Ko e hā ʻa e maʻuʻanga fakamoʻoni tefito ʻoku ʻi ai ʻa e Tēvoló, ʻa ia ʻoku tau maʻu ʻa hono ngaahi fakamoʻoni sio pau taʻetoefehuʻiá, pea ʻi he founga fē ʻoku fakapapauʻi mai ai kiate kitautolu ʻe he lahi ʻo e ngaahi tuʻunga kovi ʻi he māmaní ʻa e ʻi ai ʻa Sētané? [rs p. 361 pal. 3, 4]
Fakakakato ʻa e ngaahi fakamatala ko ʻení ʻaki ha foʻi lea pe kupuʻi lea ʻoku totonú:
21. ʻI hono fakahoko ʻa e ʻIsikeli 21:26, ko e puleʻanga “maʻolunga” ʻo ․․․․․․․․ naʻe “ʻai ke maʻulalo” ʻaki hono fakaʻauha ʻi he ․․․․․․․․ pea ko e ngaahi puleʻanga ․․․․․․․․ “maʻulalo” naʻe “ʻai ke maʻolunga,” ʻaki hono fakaʻatā kinautolu ke puleʻi ʻa e māmaní ʻo ʻikai toe kau mai ki ai ʻa e ․․․․․․․․ fakaetaipe ʻo e ʻOtuá. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 88 9/15 p. 19 pal. 16.]
22. Ko e konga ʻo e tohi ʻa ․․․․․․․․ ko e ․․․․․․․․ moʻoni naʻe hiki ki muʻa, ʻo fakahangataha ki he fefāingaʻaki fakaemālohi ʻa e ngaahi puleʻanga haú ʻi he faai mai ʻa e ngaahi senitulí. [si p. 138 pal. 1]
23. Ko e kupuʻi lea “ʻeku sevaniti ko Tevita” ʻi he ʻIsikeli 34:23 naʻe hiki ia fuoloa hili ʻa e pekia ʻa e ․․․․․․․․ ko ha fakamatala fakaekikite ia pea ʻoku lave kia ․․․․․․․․ [si p. 137 par. 31]
24. Ko e ʻEkisoto 34:7 ʻoku lave ki he meʻa ʻe hoko ki he kau ʻIsilelí ʻi he tuʻunga ko ha ․․․․․․․․ kapau te nau faiangahala ki he ʻOtuá pea taki pōpula kinautolu, ka ʻoku lave ʻa e ʻIsikeli 18:4 ia ki he tali ․․․․․․․․ ki he ʻOtuá. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w-E 88 2/1 p. 6.]
25. ʻI hono lau ʻa e Tohitapú, ʻoku lelei maʻu pē ke ke ʻeke hifo kiate koe pe ʻe lava fēfē ke ke ngāueʻaki ․․․․․․․․ ʻa e meʻa ʻokú ke laú pea ʻe lava fēfē nai ke ke ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻokú ke laú ke tokoniʻi ʻa e ․․․․․․․․ [uw p. 26 pal. 12(4) mo e p. 28 pal. 12(5)]
Fili ʻa e tali ʻoku tonú ʻi he ngaahi fakamatala taki taha ʻi laló:
26. Ko ha tokanga tefito ʻa e Kalisitiané ʻi he moʻuí ke (maʻu ʻa e ngaahi monū ʻi he fakatahaʻangá; hao moʻui atu ʻi ʻĀmaketone; maʻu ha vahaʻangatae lelei mo Sihova). [uw p. 41 pal. 9]
27. Ko e kakai tokolahi ʻoku nau fakafisi ke ʻiloʻi ko e ngaahi palopalema ʻoku tau fepaki nai mo ia ʻi he moʻuí ʻoku faʻa hoko iá koeʻuhi ko e (kakaí ʻoku nau fakapapauʻi ke fakalotomamahiʻi kitautolu; taimi mo e ngaahi tuʻunga taʻeʻamanekina; ko ʻetau ngaahi holi angahalaʻiá pea mo e feohi koví). (1 Kol. 15:33; Sēm. 1:14, 15) [uw p. 44 pal. 13]
28. Ko hotau (ʻiló; malava ke faiakó; ʻulungaangá) ʻoku fakahaaʻi ai pe ʻoku tau tuʻu ʻi fē ʻi he fekauʻaki mo e pole māʻolunga ko ia ʻa ia ʻoku kau ki ai ʻetau mateaki ki he ʻOtuá. [uw p. 52 pal. 12]
29. Ko kinautolu naʻe ʻuluaki hoko ko e “ngaahi ipu ʻangaʻaloʻofa” ko e (kau Senitaile; kau Siu; kau Samēlia naʻe kamú), hoko ai ʻa e (kau Senitaile; kau Siu; kau Samēlia naʻe kamú), pea fakaʻosí ko e (kau Senitaile; kau Siu; kau Samēlia naʻe kamú). (Loma 9:23, 24) [uw p. 57-58 pal. 8, 10]
30. Ko e manu fekai ʻa ia naʻá ne maʻu hono mālohí meia Sētané (ko e Mafai Fakamāmani ko Pilitānia-ʻAmelika; ko e Ngaahi Puleʻanga Fakatahatahá; ko e tuʻunga-pule fakapolitikalé fakakātoa). (Fkh. 13:1, 2) [rs p. 364 pal. 2–p. 365 pal. 2]
Fakahoa totonu ʻa e ngaahi konga Tohitapú ki he ngaahi fakamatala ʻoku hā ʻi laló:
Pal. 27:11; ʻIsi. 18:25; Tān. 1:8, 11-13; Ng. 8:32-38; 1 Sione 1:8, 9
31. Ko e houngaʻia ki he moʻoní pea ki he meʻa naʻe fai ʻe Sīsū Kalaisi ʻi hono fakahoko ʻo e ngaahi kikite ʻa e Tohitapú ʻoku ueʻi ai ʻa e kakai loto-totonú ke nau papitaiso. [uw p. 32 pal. 7]
32. ʻOku totonu ki he kau Kalisitiane kei talavoú ke ʻoua te nau toumoua ʻi hono fakahā anga-fakaʻapaʻapa atu ki he kau maʻu mafai māʻolungá mo honau kaungāakó ʻe ʻikai te nau maumauʻi honau konisēnisi kuo akoʻi mei he ʻOtuá. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w93 7/1 p. 11 pal. 17.]
33. ʻI he tui pīkitai moʻoni ki he feilaulau ʻa Sīsū Kalaisí, ʻe lava ke tau maʻu moʻoni ai ha konisēnisi maʻa koeʻuhi ko e fakamolemole ʻo e angahalá. [uw p. 33 pal. 10]
34. Ko e kau Kalisitiane moʻoní kuo pau ke nau mateuteu maʻu pē ke fakatonutonu ʻenau fakakaukaú ki he ngaahi founga ʻa Sihová, pea ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito te tau ongoʻi ko e akonaki Fakatohitapu leleí ʻoku ʻikai kaunga ia kiate kitautolu pea tau tukunoaʻi ia. [Lau Tohitapu fakauike; sio ki he w91 4/1 p. 32.]
35. Ko e ʻuhinga ʻe taha naʻe ʻikai ke tāmateʻi ai leva ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa e Tēvoló hili ʻene angatuʻu ʻi ʻĪtení koeʻuhi pē ke tukuange ki he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻa e faingamālie ke fakamoʻoniʻi ai ʻenau mateaki kiate Iá ʻaki ʻenau fai talangofua anga-ʻofa pea fakamoʻoniʻi ai ko e Tēvoló ko ha tokotaha loi. [rs p. 364 pal. 1]