TALANOA 71
ʻOku Talaʻofa ʻa e ʻOtuá ʻo Kau ki ha Palataisi
KO E fakatātā ʻeni ʻo ha palataisi ʻo hangē ko ia naʻe fakahā nai ʻe he ʻOtuá ki heʻene palōfita ko ʻAiseá. Naʻe moʻui ʻa ʻAisea taimi siʻi pē meia Siona.
Ko e ʻuhinga ʻo e palataisí ko ha “ngoue” pe “paʻake.” ʻOku fakamanatu mai ʻe he fakatātā ko ʻení ha meʻa ʻa ia naʻa tau ʻosi sio ai ʻi he tohí ni? ʻOku hā ngalingali tatau mo e ngoue fakaʻofoʻofa naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua ko Sihová maʻa ʻĀtama mo ʻIví, ʻikai ko ia? Ka ʻe hoko nai ʻa e māmaní hono kotoa ko ha palataisi?
Naʻe tala ʻe Sihova ki heʻene palōfita ko ʻAiseá ke ne tohi ʻo fekauʻaki mo e palataisi foʻou ʻe hoko mai ki he kakai ʻa e ʻOtuá. Naʻá ne pehē: ‘Ko e fanga ulofí mo e fanga sipí te nau nofo fakataha ʻi he melino. ʻE kai fakataha ʻa e ʻuhikiʻi pulú mo e ʻuhikiʻi laioné, pea ʻe tokangaʻi kinautolu ʻe he fānau iiki. Naʻa mo ha pēpē ʻe ʻikai ke lavea ia ʻi haʻane vaʻinga ʻo ofi ki ha ngata huhu kona.’
ʻE pehē ʻe he tokolahi, ‘ʻE ʻikai ʻaupito malava ke hoko ha meʻa pehē. Kuo ʻi ai maʻu pē ʻa e ngaahi faingataʻaʻia ʻi māmani, pea ʻe ʻi ai maʻu ai pē ia.’ Ka ke fakakaukau ange ki ai: Ko e faʻahinga ʻapi fēfē naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá kia ʻĀtama mo ʻIví?
Naʻe tuku ʻe he ʻOtuá ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ki ha palataisi. Koeʻuhi pē ko ʻena talangataʻa ki he ʻOtuá naʻe toki mole ai hona ʻapi fakaʻofoʻofá, peá na tupu ʻo motuʻa pea mate. ʻOku talaʻofa ʻe he ʻOtuá te ne ʻoange ki he kakai ʻoku nau ʻofa kiate iá ʻa e ngaahi meʻa pē ko ia naʻe mole meia ʻĀtama mo ʻIví.
ʻI he palataisi foʻou ka hoko maí ʻe ʻikai ke ʻi ai ha meʻa ke fakamamahi pe ke fakaʻauha. ʻE ʻi ai ʻa e melino haohaoa. ʻE moʻui lelei mo fiefia ʻa e kakai kotoa pē. ʻE hangē pē ia ko ia naʻe fiemaʻu ʻe he ʻOtuá ʻi he kamataʻangá. Ka te tau ako ki ai ʻamui ange ki he founga ʻe fakahoko mai ai ʻeni ʻe he ʻOtuá.