Sīsū—Ko ʻEne Moʻuí mo ʻEne Ngāue Fakafaifekau
ʻI Hono ʻIlo ʻa e Foha Naʻe Molé
ʻI HE foki ʻa e foha naʻe molé, pe maumau koloá ki he fale ʻo ʻene tamaí ʻi he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú, ko e hā ʻa e talitali naʻe fai ki aí? Fanongo ki he lave ki ai ʻa Sīsū:
“Pea ʻi heʻene kei mamaʻo, naʻe sio ki ai ʻe heʻene ʻeiki, pea langa hono fatu ʻi he ʻofa, ʻo ne lele, ʻo taupe ʻi he uʻa ʻo e tama, ʻo ne ʻuma lolomi kiate ia.” Ko ha tamai manavaʻofa mo loto-māfana ē, ʻokú ne fakatātaaʻi lelei ʻa ʻetau Tamai fakahēvani, ko Sihová!
Ngalingali naʻe fanongo ʻa e tamaí ʻo kau ki he moʻui fakalusa ʻa hono fohá. Ka neongo ia, ʻokú ne talitali pē ia ki hono ʻapí ʻo ʻikai ke tatali ia ki ha fakamatala fakaikiiki. ʻOku toe maʻu pē foki ʻe Sīsū ʻa e faʻahinga laumālie talitali pehé ni, ʻo tomuʻa aʻu ia ki he kau angahalaʻiá mo e kau tānaki tukuhaú, ʻa ia kuo fakatātaaʻi ʻi he talanoa fakatātaá ʻe he foha maumau koloá.
Moʻoni, ko e tamai ʻiloʻilo ʻi he talanoa fakatātā ʻa Sīsuú ʻoku ʻikai ha veiveiua kuo ʻi ai haʻane fakakaukau ʻo kau ki he fakatomala ʻa hono fohá ʻaki ʻene sio ki heʻene fōtunga loto-mamahi mo loto-mafasia ʻi heʻene foki maí. Ka ko e ʻuluaki fakahā ʻe he tamaí ʻene angaʻofá ʻoku ʻai ke faingofua ai ki he fohá ke ne vete ʻene ngaahi angahalá, ʻo hangē ko e lave ʻa Sīsū: “Pea leaange ʻe he tama, ʻAlā tamai, kuo u fai angahala ki he langi, kae tautonu kiate koe; ʻoku ʻikai te u kei tāu ke lau ko ho foha ʻai au keu hoko ko e tokotaha ʻo hoʻo kau tangata ngāue totongi.”
Ka, ʻi he teʻeki tō mai ʻa e lea fakaʻosi mei he ngutu ʻo e fohá kuo fai ʻe he tamaí ia ʻa e ngāue, ʻo ne fekau ki heʻene kau tamaioʻeikí: “Fai vave—toʻo mei he puha ha pulupulu—ʻa e fungani—pea ʻai kiate ia; pea ʻange ha mama maʻa hono nima, mo ha su maʻa hono vaʻe: pea ʻomi ʻa e kiʻi pulu, ʻa e pulu vakai ʻeiki; tamateʻi ia, pea tau kai mo fakafiefia: he ko eni siʻoku foha naʻe mate, pea kuo toe moʻui; naʻe mole, pea kuo ʻiloa. Pea nau kamata fiefia.”
Lolotonga iá, “naʻe ʻi he ngoue ʻa [e] foha lahi” ʻo e tamaí. Feinga angé pē te ke ʻiloʻi pe ko hai ʻokú ne fakatātaaʻí ʻaki haʻo fanongo ki he toenga ʻo e talanoá. ʻOku pehē ʻe Sīsū ʻo kau ki he foha lahí: “Pea ʻi he faifai ʻo ne foki, ʻo ne ofi ki he ʻapi, ta naʻe ongo mai ha ta nafa mo e meʻe. Pea ne ui ange ha taha ʻo e kau tama, ʻo ne fehuʻi pe ko e hā fua ʻa e meʻa ko ia. Pea ne tali, Kuo haʻu ho tehina, pea kuo tamateʻi ʻe hoʻo ʻeiki ʻa e kiʻi pulu, ʻa e pulu vakai ʻeiki, koeʻuhi ko ʻene toe maʻu moʻui ia. Pea ne ʻita ai, ʻo ʻikai fie hū ki fale.
“Pea ʻalu kituʻa ʻene ʻeiki ʻo kole kiate ia. Ka ka tali ʻe ia, ʻo ne pehē ki heʻene ʻeiki, ʻA, ko futu taʻu mo ʻeku ngaue kiate koe ʻo hange ha pōpula; ʻio, ʻanefē ʻeku liʻaki haʻo fekau ʻe taha? kae ʻanefē haʻo tuku mai ʻio ha kiʻi kosi ke u fakafiefia ʻaki hoku ngaahi kaumeʻa? Ka ʻi he haʻu leva ho foha ko ʻena, ʻa ia kuo ne kai ʻo ʻosi ʻa e meʻa naʻe tauhiʻaki ʻa hoʻo moʻui ʻi heʻene fafanga ʻa e kau feʻauaki, pea ke tamateʻi maʻana ʻa e pulu vakai ʻeiki.”
Ko hai, ʻo hangē ko e foha lahí, kuo fakaanga ki he manavaʻofa mo e tokanga ki he kau angahalaʻiá? ʻIkai ko e kau sikalaipé mo e kau Fālesí? Koeʻuhi ko e fakaanga ʻa kinautolu kia Sīsū heʻene tali lelei ʻa e kau angahalaʻiá ʻo tupunga ai ʻa hono fai ʻa e talanoa fakatātā ko ení, ʻoku hā mahino ko kinautolu ʻa e faʻahinga ʻoku fakatātaaʻi ʻe he foha lahí.
ʻOku fakaʻosi ʻe Sīsū ʻa ʻene talanoá ʻaki ʻa e kole ʻa e tamaí ki hono foha lahí: “Ngaʻata, ko e meʻa kiate koe, ʻoku ke ʻiate au maʻu pē, pea ko ʻeku meʻa kotoa ko hoʻo meʻa. Ka naʻe tāu pē foki ke tau fakafiefia mo nekeneka, he ko siʻo tehina ʻeni naʻe mate, pea kuo moʻui; naʻe mole pea kuo ʻiloa.”
Ko ia naʻe tuku ai pē ʻe Sīsū ʻo ʻikai ke fakapapauʻi ʻa e meʻa naʻe fai ʻamui ange ʻe he foha lahí. Ko e moʻoni, ki mui mai, ʻi he hili ʻa e pekia mo e toetuʻu ʻa Sīsuú, “bea talagofua ki he tui ae fuu toko lahi oe kau taulaeiki,” ʻo kau nai ai ha niʻihi ʻo e faʻahinga ʻo e “foha lahi” ʻa ia ʻoku lea ki ai ʻa Sīsū ʻi hení.
Ka ʻi onopooni ko hai ʻoku fakatātaaʻi ʻe he ongo fohá? ʻOku pau ko kinautolu kuo nau maʻu ʻa e ʻilo feʻunga ʻo kau ki he ngaahi taumuʻa ʻa Sihová ke maʻu ha makatuʻunga ke nau hū ai ki ha vahaʻangatae mo iá. Ko e foha lahí ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa e niʻihi ʻo e kau mēmipa ʻo e “fanga sipi toko siʻi,” pe “fakatahaʻanga ʻo e ʻuluaki fānau ʻa ia kuo tohi kinautolu ʻi he langi.” Naʻa nau maʻu ʻa e fakakaukau meimei tatau mo e foha lahí. Naʻe ʻikai te nau fie talitali lelei ʻa e faʻahinga ʻi māmaní, ʻa e “fanga sipi kehe,” ʻa ia naʻa nau fakakaukau ʻe kaihaʻasi ai ʻe he fanga sipi kehé ʻa e tokangá.
ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ko e foha maumau koloá, ʻokú ne fakatātaaʻi ʻa kinautolu ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻoku nau mavahe ke maʻu ʻa e ngaahi fiemālie ʻoku tuʻuaki mai ʻe he māmaní. Kaekehe, ʻi he faai atu ʻa e taimí, ko e faʻahinga ko ʻení kuo nau fakatomala ʻo toe foki mo hoko ko e kau sevāniti longomoʻui ʻa e ʻOtuá. Ko e moʻoni, hono ʻikai angaʻofa mo manavaʻofa ʻa e Tamaí kiate kinautolu ʻoku nau ʻiloʻi ʻenau fiemaʻu ke fakamolemoleʻi kinautolu pea nau foki kiate iá! Luke 15:20-32; Ngāue 6:7; Luke 12:32; Hepelū 12:23; Sione 10:16.
◆ ʻOku anga-fēfē ʻa hono faʻifaʻitaki ʻe Sīsū ʻa e faʻifaʻitakiʻanga ʻo e tamai manavaʻofá ʻi heʻene talanoa fakatātaá?
◆ Ko e hā ʻa e fakakaukau ʻa e foha lahí ki hono talitali ʻa hono tokouá, pea ʻoku anga-fēfē ʻa e tōʻonga tatau ʻa e kau Fālesí mo e foha lahí?
◆ Ko e hā ʻa e kaunga ʻa e talanoa fakatātā ʻa Sīsuú ʻi hotau ʻahó ni?