Tutui Atu ki he Koló!
Ngaahi Meʻa Mahuʻinga mei he Tohi Filipaí
NAʻE fiemaʻu ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e kau Kalisitiane ʻi Filipaí ke nau hanganaki tutui atu ki he kolo ko e palé ko e moʻui taʻengata. Ko ia, lolotonga ʻo ʻene ʻuluaki nofo pilīsone ʻi Lomá, naʻá ne tohi kiate kinautolu ʻo fakafuofua ki he 60 pe 61 T.S. Naʻe ʻave ʻene tohí ki he fakatahaʻanga naʻá ne fokotuʻu ʻi Filipai ʻi he taʻu ʻe hongofulu ki muʻa atu, ko ha kolo naʻe langa ʻe Filipe ʻo Masitōniá (tamai ʻa ʻĀlekisānita ko e Lahí). ʻI he ʻuluaki senituli T.S., naʻe hoko ia “ko e kolo tefito ʻo e vahefonua Masitōnia,” ʻa ia kuo hoko ia he taimí ni ko e konga ʻo Kalisi fakatokelau mo ʻIukosalāvia fakatonga.—Ngāue 16:11, 12, NW.
Ko e kau tui ʻi Filipaí naʻa nau masiva ka naʻa nau nima-homo. Naʻe lahi hake ʻi he tuʻo tahá ʻa ʻenau ʻave ha meʻa ke fakalatoʻaki ʻa e ngaahi fiemaʻu ʻa Paulá. (Filipai 4:14-17) Ka ko ʻene tohí naʻe mahulu ange ia ʻi he tohi-fakamālō pē. Naʻe toe ʻoatu ai ʻa e fakalototoʻa, fakahāhā ʻa e ʻofa, mo e ngaahi akonaki.
ʻOku Hā Mahino ʻa e Ngaahi ʻUlungaanga Faka-Kalisitiané
Naʻe kamataʻaki ʻa e tohi ʻa Paulá ʻa e fakamoʻoni ʻo ʻene ʻofa ki he kau tui ʻi Filipaí. (1:1-30) Naʻá ne fakamālō kia Sihova ki heʻenau tokoni ke toe fakalahi atu ʻa e ngāue ki he ongoongo leleí pea naʻá ne lotu ke tupulaki ʻenau ʻofá. Naʻe fiefia ʻa Paula he ko ʻene nofo pilīsoné naʻe fakatupunga ai ʻiate kinautolu ke fakahā ‘kuo fakautuutu ai ʻenau toʻa ʻi he leaʻaki ʻa e folofola ʻa e ʻOtuá ʻo taʻemanavahē.’ Naʻá ne holi ke fakataha mo Kalaisi ka ne ongoʻi ke kei ngāue pe kiate kinautolu. Naʻe toe fiemaʻu ʻe Paula ke nau hokohoko atu ʻo “loto uouangataha pe he fakafitefitaʻa maʻa e lotu fakakosipeli.”
Naʻe hoko ai hono fai ʻa e akonaki ʻo fekauʻaki mo e fakakaukaú mo e ʻulungaangá. (2:1-30) Naʻe fakalototoʻaʻi ʻa e kau Filipaí ke fakahā ʻa e mahuʻingaʻia fakafoʻituitui ʻi he niʻihi kehé mo fakahā ʻa e anga-fakatōkilalo ʻo hangē ko Kalaisí. Naʻa nau “ulo . . . ko e ngaahi maamaʻanga ʻi mamani” pea naʻe naʻinaʻi ke nau tauhimaʻu hono “takiloa atu ʻa e folofola ʻo e moʻui.” Naʻe ʻamanaki ʻa Paula ke fekau atu ʻa Tīmote kiate kinautolu pea naʻá ne tuipau ʻe toki ʻalu atu vave mo ia foki. Ke fakapapauʻi kiate kinautolu ʻo fekauʻaki mo Epafalotaito, ʻa ia naʻe puke lahi, naʻe fekau atu ai ʻe Paula kiate kinautolu ʻa e sevāniti mateaki ko ʻení.
Hanganaki Tutui Atu ki he Koló
Naʻe hoko atu hono fakahā ʻe he ʻapositoló ki he kau Filipaí ʻa e feituʻu ke tuku ki ai ʻenau falalá ʻi heʻenau tutui atu ki he koló. (3:1-21) ʻOku totonu ke tuku ia kia Sīsū Kalaisi, ʻo ʻikai ʻi he kakano pe ʻi he kamu ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he niʻihi. Naʻe lau ʻe Paula ʻene ngaahi tohi fakamoʻoni fakakakanó ko ha veve koeʻuhi “ko ʻene fungani ʻa e ʻiloʻi ʻo Kalaisi.” Ko e ʻapositoló naʻe “tuli atu pe ki he ngataʻanga, ke maʻu ʻa e pale ʻo hoto ui mei ʻolunga naʻe fai ʻe he ʻOtua ʻia Kalaisi Sisu” pea naʻá ne fakalototoʻaʻi ʻa e kau Filipaí ke nau maʻu ʻa e fakakaukau tatau pē.
ʻI hono ngāueʻaki ʻa e akonaki fakaʻosi ʻa Paulá ʻe tokoni ia ke sio fakamamaʻu ki he koló mo e palé. (4:1-23) Naʻá ne ekinaki ki he kau Filipaí ke nau tuku ki he ʻOtuá ʻi he lotu honau ngaahi faingataʻaʻiá pea fakafonuʻaki honau ʻatamaí ʻa e ngaahi fakakaukau fakatupulanga-hake. Naʻe toe fakaongoongoleleiʻi ʻe Paula ʻa ʻenau nima-homó pea naʻá ne fakaʻosiʻaki ʻa e ngaahi talamonū mo e fakaʻamu ke ʻiate kinautolu ʻa e ʻofa maʻataʻatā ʻa e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ʻi he laumālie kuo nau fakahaá.
ʻOku langaʻi ʻe he tohi ʻa Paula ki he kau Filipaí ʻa e nima-homo, ʻofa, mo e anga-fakatōkilalo. ʻOkú ne fakalototoʻaʻi ʻa e falala kia Kalaisi mo e lotu ongoʻi mei he lotó ki he ʻOtuá. Pea ko e moʻoni ko e ngaahi lea ʻa Paulá ʻoku tokoni ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke hanganaki tutui atu ki he kolo ko e palé ko e moʻui taʻengata.
[Puha/Fakatātā ʻi he peesi 22]
Ngāue ki he Koló: Naʻe tohi ʻe Paula “ʻoku ou fakangalongaloʻi ʻa e ngaahi meʻa kuo tuku ki mui, kau kakapa atu ki he ngaahi meʻa mei muʻa: ʻou tuli atu pe ki he ngataʻanga, ke maʻu ʻa e pale ʻo hoto ui mei ʻolunga naʻe fai ʻe he ʻOtua ʻia Kalaisi Sisu.” (Filipai 3:13, 14) Naʻe feinga mālohi ʻe he ʻapositoló ia ʻo hangē ha tokotaha ʻi ha lová. Naʻe ʻikai te ne fakamoleki noaʻia ʻa e taimí mo hono iví ke toe sio ki mui ka naʻá ne tutui atu ki heʻene koló—ʻo hangē ko ha tokotaha lele ʻokú ne kikivi ke ne aʻu ki he tepí. Kia Paula mo e kau Kalisitiane kehe kuo paní, ko e palé ko e toetuʻu ki he moʻui fakahēvaní ʻi he hili ʻo e ngāue angatonu ʻi he māmaní ki he ʻOtuá. Tatau ai pē pe ko ʻetau ʻamanakí ʻoku fakahēvani pe ki he māmaní, ke tau tauhi angatonu kia Sihova mo tutui atu ki he koló ʻo taau mo ʻene Kau Fakamoʻoní.—2 Tīmote 4:7.