“Koe Heleta a Jihova bea mo Kitione”!
ʻOKU nau tokolahi hangē ha fanga heʻé, ʻo nau holoki hifo ʻa e ngaahi ngoue moʻui leleí ke hoko ko ha fonua maomaonganoa. ʻOku hoko ʻeni lolotonga ʻa e vahaʻa taimi ʻoku pule ai ʻa e kau fakamāú ʻi ʻIsilelí, pea ʻoku siva e ʻamanaki ʻa e kau ʻIsilelí. ʻI he taʻu ʻe fitu, ʻi he kamata tupu pē ko ia ʻa e tenga naʻe toki toó, ʻoku fakatūʻuta ai ʻa e ngaahi kongakau fakamālohi, heka kāmeli ʻo Mitiani, ʻAmaleki mo e kau Hahake ʻi he fonuá. ʻOku mafola atu ʻa e kau ʻoho fakamālohí ʻi he kumi ki ha kaikaiʻanga, ʻo keina ʻa e mohuku kotoa pē. Ka naʻe ʻikai maʻu ʻe he kakai ʻo ʻIsilelí ha ʻasi pe ko ha pulu tangata pe ha sipi. ʻI he fuʻu kakaha pehē fau ʻa e pule fakaaoao ʻa Mitianí ʻoku ʻikai ai ha toe fili ʻa e kau ʻIsileli masiva ʻangoʻangó ka ko hono ngāueʻaongaʻaki ʻa e ngaahi ʻatā ʻi lalofonua ʻi he ngaahi moʻungá, ngaahi ʻaná, pea mo e ngaahi feituʻu ʻoku faingataʻa ke fai ha fakaofiofi ki aí.
Ko e hā ʻoku hoko ai ʻa e faingataʻa ko iá? ʻOku tauhi ʻe ʻIsileli tafoki mei he moʻoní ʻa e ngaahi ʻotua loí. Ko ia ai, kuo liʻaki ʻe Sihova kinautolu ki he kau fakamamahí. ʻI he ʻikai ke kei matuʻuaki ʻe he ngaahi foha ʻo ʻIsilelí, ʻoku nau kole kia Sihova ki ha tokoni. Te ne fanongo nai? Ko e hā ʻoku lava ʻe he meʻa ʻoku hokosia ʻe ʻIsilelí ʻo akoʻi mai kiate kitautolú?—Fakamaau 6:1-6.
Ko ha Faama Tokanga pe “Tagata Malohi mo Toʻa”?
ʻOku anga-maheniʻaki ʻe he kau faama ʻIsilelí ʻa hono haha ʻa e uité ʻaki ha pulu mo ha saliote toho ʻi ha feituʻu ʻataʻatā mo havilivili koeʻuhí ke maʻu ʻe he havilí ʻa e kafukafú ʻo fakamavaheʻi ia mei he uité ʻi hono ʻauʻaú. Ka naʻe ʻai ʻo fuʻu maeʻeeʻa lelei ʻa e meʻa ko iá ʻe he fakamanamana ne ʻomi ʻe he kau ʻoho fakamālohi ʻoku fakataumuʻa ke fakaʻauha ʻa e fonuá. ʻI he fakafufū mei he kau Mitianí, ʻoku haha ʻe Kitione ʻa e uité ʻi ha tataʻoʻanga kālepi—ʻo ngalingali ʻi ha fuʻu ʻaiʻanga uaine lahi naʻe tongi mei he maká. (Fakamaau 6:11) Ngalingali ʻe lava ʻo haha tatau ʻi ai ʻa e uité ʻaki ha vaʻakau ʻi ha tuʻunga siʻisiʻi pē. ʻI he malumalu ʻo e ngaahi tuʻungá, ʻoku ngāueʻaongaʻaki ai ʻe Kitione ʻa e meʻa ʻoku ala maʻú.
Fakakaukauloto atu ki he ʻohovale ʻa Kitione ʻi he hā kiate ia ʻa e ʻāngelo ʻa Sihová ʻo pehē: “Oku ʻiate koe ʻa Jihova, akoe koe tagata malohi mo toʻa.” (Fakamaau 6:12, PM) Hangē pē ko hono haha fakafufū ʻa e uité ʻe ha tangata ʻi ha tataʻoʻanga kālepí, kuo pau pē ʻoku ongoʻi ʻe Kitione ha faʻahinga meʻa pē ka ʻoku ʻikai ko e ongoʻi toʻá. Neongo ia, ʻoku fakahaaʻi ʻe he ngaahi lea ko iá ʻa e tuipau fakaʻotua ʻe lava ʻo hoko ʻa Kitione ko ha taki loto-toʻa ʻi ʻIsileli. Naʻa mo ia, ʻoku fiemaʻu kiate ia tonu ha fakatuipau.
ʻI hono fekauʻi ia ʻe Sihova ke “fakahaofi ʻa Isileli mei he ʻaofinima ʻo Mitiani,” ʻoku lea anga-fakanānā ange ʻa Kitione: “ʻOiaue, [Sihova], te u fakahaofi ʻa Isileli ʻaki ʻa e ha? Vakai, ko e kogakau ʻoku ou kau ki ai ko e vaivai taha ia ʻia Manase, pea ko e siʻi taha au ʻi he fale o ʻeku tamai.” ʻOku kole ʻa e tangata tokanga ko Kitioné ki ha fakaʻilonga ʻe kau ʻa e ʻOtuá pea mo ia ʻi hono taaʻi hifo ʻa Mitianí, pea ʻoku loto-lelei ʻa Sihova ke fakahoko ʻa e fiemaʻu ʻuhinga lelei ʻa Kitione ki ha fakapapauʻiʻangá. ʻOku foaki atu ai ʻe Kitione ha meʻaʻofa meʻakai ki heʻene tokotaha ʻaʻahi fakaeʻāngeló, pea ʻoku ʻalu hake ha afi mei ha maka, ʻo ne keina ʻa e feilaulaú. ʻI he hili hono fakanonga ʻe Sihova ʻa e ilifia ʻa Kitioné, ʻoku langa ai ʻe Kitione ha ʻōlita ʻi he feituʻu ko iá.—Fakamaau 6:12-24.
“Tuku ke Fai ʻe Pēali Hano Taukapoʻi Fakalao”
Ko e palopalema lahi taha ʻo ʻIsilelí ʻoku ʻikai ko e fakaaoao ʻa Mitianí. Ka ko e pōpula ki he lotu Pēalí. Ko Sihová ko e “ʻOtua fuaʻa ia,” pea ʻoku ʻikai lava ha taha ke tauhi fakahōifua kiate ia lolotonga ʻa e lotu ki he ngaahi ʻotua kehé. (Ekisoto 34:14) Ko ia ai, ʻoku fekauʻi ʻe Sihova ʻa Kitione ke fakaʻauha ʻa e ʻōlita ʻa ʻene tamaí kia Pēalí pea tuʻusi hifo ʻa e pou toputapú. ʻI he tailiili ki he fakafeangai ʻa ʻene tamaí pea mo e niʻihi kehé ʻo kapau te ne fai ʻeni lolotonga ʻa e ʻahó, ʻoku ngāue ai ʻa Kitione ʻi he poʻulí, fakataha mo e tokoni ʻa e kau sevāniti ʻe toko hongofulu.
Ko e tokanga ʻa Kitioné ʻoku fakamoʻoniʻi ia, he ʻi hono ʻiloʻi ʻa ʻene “taʻe fakaʻapaʻapa ki he meʻa toputapú,” ʻoku kounaʻi ai ʻe he kau lotu Pēalí ke tāmateʻi ia. Kae kehe, ʻaki ʻa e moʻoni taʻealafakahalaʻi, ʻoku fakaʻuhinga ʻa e tamai ʻa Kitioné, ʻa Sōasi pea mo e kakaí, ʻo pehē kapau ko e ʻOtuá ʻa Pēali, te ne malava ʻo taukapoʻi ia. ʻI heʻene peheé, ʻoku ui feʻungamālie ai ʻe Sōasi ʻa hono fohá ko Selupeali, ʻoku ʻuhingá ko e “Tuku ke Fai ʻe Pēali Hano Taukapoʻi Fakalao Maʻana.”—Fakamaau 6:25-32, NW, fakamatala ʻi laló.
ʻOku tāpuakiʻi maʻu pē ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene kau sevānití ʻi hono fai ha tuʻu loto-toʻa maʻá e lotu moʻoní. ʻI hono toe ʻohofi ʻe he kau Mitianí mo ʻenau faʻahí ʻa e vahe fonua ʻIsilelí, “nae hoko kia Kitione ae Laumalie o Jihova.” (Fakamaau 6:34, PM) ʻI he malumalu ʻo e tākiekina ʻa e laumālie ʻo e ʻOtuá, pe ivi ngāué, ʻoku fakatahatahaʻi ai ʻe Kitione ʻa e ngaahi kongakau mei he ngaahi matakali ʻo Manasé, ʻĀselí, Sepuloné pea mo Nafitalaí.—Fakamaau 6:35.
Teuteu ke Faitau
Neongo ʻoku maʻu ʻe Kitione he taimi ko ení ha kau tau ʻe toko 32,000, ʻokú ne kole ki he ʻOtuá ki ha fakaʻilonga. Kapau ʻe hoko ʻo viviku ʻi he hahaú ʻa e fulufuluʻi sipi naʻe tuku ʻi he faliki hahaʻangá lolotonga ia ʻoku kei mōmoa pē ʻa e kelekelé, ʻe fakahaaʻi ai ʻe he meʻá ni ʻe fakahaofi ʻe he ʻOtuá ʻa ʻIsileli fakafou ʻiate ia. ʻOku fakahoko ʻe Sihova ʻa e mana ko ʻení, pea ʻoku kumi ʻo maʻu ʻe Kitione ha fakapapauʻiʻanga ʻi he taimi ʻoku mafuli ai ʻa e fakaʻilongá—kelekele viviku mo ha fulufuluʻi sipi mōmoa. ʻOku fuʻu tokanga tōtuʻa nai ʻa Kitione? ʻOku hā ngalingali ʻoku ʻikai, he ʻoku tali ʻe Sihova ʻa ʻene kole ki ha fakapapauʻiʻangá. (Fakamaau 6:36-40) ʻOku ʻikai ke tau ʻamanekina ha ngaahi mana pehē he ʻahó ni. Neongo ia, ʻoku lava ke tau maʻu ʻa e tataki pea mo e fakapapauʻiʻanga ʻa Sihová mei heʻene Folofolá.
ʻOku folofola ʻe he ʻOtuá he taimi ko ení ʻo pehē ʻoku fuʻu tokolahi ʻa e kau tau ʻa Kitioné. Kapau te nau ikunaʻi ʻa honau ngaahi filí ʻaki ha fuʻu kau tau tokolahi pehē, ʻe pōlepole nai ai ʻa e kau ʻIsilelí ʻo pehē kuo nau fakahaofi ʻa kinautolu. Ka kuo pau ke maʻu ʻe Sihova ʻa e lāngilangi ʻo e ikuna ka hokó. Ko e hā ʻa e fakaleleiʻangá? ʻOku fiemaʻu kia Kitione ke ne ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku ʻomai ʻi he Lao ʻa Mōsesé ʻi hono fekau ki he kau ilifiá ke nau mavahe. Ko ia ai, ʻoku fai pehē ʻa e toko 22,000 ʻo ʻene kau tangatá, ʻo toe pē ai ʻa e toko 10,000.—Teutalonome 20:8; Fakamaau 7:2, 3.
ʻI he vakai ʻa e ʻOtuá, ʻoku kei fuʻu tokolahi pē ʻa e kau tangatá ia. ʻOku tala kia Kitione ke fekauʻi kinautolu ke nau ō hifo ki he vaí. ʻOku pehē ʻe he faihisitōlia Siu ko Siosifasí naʻe ʻai ʻe he ʻOtuá ʻa Kitione ke laka mo ʻene kau taú ki ha vaitafe ʻi he vela ʻo e ʻahó. Neongo pe ko e hā ʻa e tuʻungá, ʻoku siofi ʻe Kitione ʻa e anga ʻo e inu ʻa e kau tangatá. Ko e toko 300 pē ʻoku nau unu honau nima ʻe taha ki he vaí pea inu mei ai lolotonga iá ʻoku nau siosio holo ki ha ʻoho ʻe ala lava ʻa e filí. Ko e kau loto-toʻa pē ʻe toko 300 ʻe ō mo Kitioné. (Fakamaau 7:4-8) Fakaʻuta atu ko koe ē ʻi honau tuʻungá. Lolotonga ʻoku toko 135,000 ʻa ho filí, ʻoku pau pē te ke fakaʻosiʻaki ʻo pehē te ke ala maʻu pē ha ikuna ʻaki ʻa e mālohi ʻo Sihová, ka ʻoku ʻikai ko hoʻoú!
ʻOku fekau ʻe he ʻOtuá kia Kitione ke ne ʻalu mo ha tamaioʻeiki ʻo asiasi ki he ʻapitanga Mitianí. Lolotonga ʻena ʻi aí, ʻoku fanongo atu ai ʻa Kitione ki ha tangata ʻoku fakamatala ki haʻane misi ki ha kaungā fononga ʻa ia ʻokú ne fakaʻuhingaʻi taʻetoeveiveiua ʻoku ʻuhinga iá kuo fakapapauʻi ʻe he ʻOtuá ke ʻoatu ʻa Mitiani ki he nima ʻo Kitioné. Ko e meʻa tofu pē ia ʻoku fiemaʻu kia Kitione ke fanongo ki aí. ʻOkú ne fakapapauʻi ʻe ʻoange ʻe Sihova kiate ia mo ʻene kau tangata ʻe toko 300 ʻa hono ikunaʻi ʻo e kau Mitianí.—Fakamaau 7:9-15.
Palani Taú
ʻOku vahevahe ʻa e toko 300 ki he kongakau ʻe tolu ʻo taki 100. ʻOku ʻoange ki he tangata taki taha ha talupite pea mo ha fuʻu ngeʻesi siā. ʻOku fūfuuʻi ʻi he loto siaá ha tūhulu. Ko e ʻuluaki tuʻutuʻuni ʻeni ʻa Kitioné: ‘Jio kiate au, bea faifaitaki mai. O kau ka ifi ae mealeá, mou ifi mealea, bea kaila, Koe heleta a Jihova, bea mo Kitioné!’—Fakamaau 7:16-18, 20, PM.
ʻOku ngaʻunu fakapulipuli atu ʻa e kau toʻa ʻIsileli ʻe toko 300 ki he kauʻāfonua ʻo e ʻapitanga ʻo e filí. ʻOku fakafuofua ko e hoko ʻa e hongofulú poʻuli—ʻi he hili pē ʻa hono fetongi ʻo e kaʻaté. ʻOku hā ngali ko e taimi faingamālie ʻeni ke ʻoho aí, he ʻe hoko ia ʻi ha taimi ki muʻa ke alāanga ʻa e mata ʻo e kau leʻo foʻoú ki he fakapoʻulí.
He manavahē lahi ē ʻoku hokosia ʻe he kau Mitianí he taimi ko ení! Fakafokifā, ʻoku maumauʻi ʻa e lōngonoá ʻe he laiki ʻo e ngaahi siā ʻe 300, ko e longoaʻa ʻo e ngaahi talupite ʻe 300 pea mo e kaikaila ʻa e kau tangata ʻe toko 300. ʻI he moʻutāfuʻua, tautautefito ʻi he kalanga ‘Koe heleta a Jihova bea mo Kitioné!,’ ʻoku tānaki atu ai ʻa e Kau Mitianí ki he longoaʻá ʻaki ʻenau ngaahi tangi ʻa kinautolú tonu. ʻI he moveuveú, ʻoku faingataʻa kia kinautolu ke nau fakafaikehekeheʻi ʻa e kaumeʻá pea mo e filí. ʻOku kei tuʻumaʻu ʻa e toko 300 ʻi honau ngaahi tuʻuʻanga kuo ʻosi vaheʻí lolotonga ʻa hono fakatupunga ʻe he ʻOtuá ʻa e filí ke nau ngāueʻaki ʻa ʻenau heletaá tonu ke nau fetāmateʻaki ʻiate kinautolu pē. ʻOku ikuʻi fakaʻaufuli ʻa e ʻapitangá, taʻofi tuʻu ʻa e feinga holá, pea mo hono tāmateʻi ʻa e toetoenga kau tau ʻa e filí ʻo kau ai mo ha tuli faingataʻa ke toʻo fakaʻaufuli atu ʻa e fakamanamana ʻa e kau Mitianí. Ko e pule lōloa mo anga-fakapoó kuo faifai pea aʻu ia ki hono ngataʻangá.—Fakamaau 7:19-25; 8:10-12, 28.
Naʻa mo e hili ʻa e ikuna ko ení, ʻoku anga-fakanānā pē ʻa Kitione. ʻI he taimi naʻe feinga ai ʻa e kau ʻIfalemí, ke fakakē kiate iá, ʻa ia ʻoku hā mahino naʻe taukovi kiate kinautolu ʻa e ʻikai ui ki he taú, ʻokú ne tali anga-mokomoko pē. ʻOku taʻofi ʻe heʻene anga-mokomokó ʻa ʻenau tōlilí pea fakalolou ai ʻenau ʻitá.—Fakamaau 8:1-3; Palovepi 15:1.
ʻI he fokotuʻu he taimi ko ení ʻa e melinó, ʻoku fakaʻaiʻai ai ʻe he kau ʻIsilelí ʻa Kitione ke ne hoko ko honau tuʻi. Ko ha fakatauele lahi moʻoni ē! Ka ʻoku talitekeʻi ia ʻe Kitione. Kuo ʻikai ngalo ʻiate ia ʻa e tokotaha naʻá ne ikunaʻi ʻa e kau Mitianí. “ʻE ʻikai te u pule kiate kimoutolu ʻe au, pea ʻe ʻikai pule ʻa hoku foha kiate kimoutolu,” ko ʻene fakahāʻí ia. “Ko Sihova pe ʻe pule kiate kimoutolu.”—Fakamaau 8:23.
Kae kehe, ʻi he taʻehaohaoá, ʻoku ʻikai fai maʻu pē ai ʻe Kitione ha fakafuofua lelei. ʻI ha ʻuhinga ʻikai fakahaaʻi, ʻokú ne ngaohi ha ʻēfoti ʻaki ʻa e ngaahi koloa vete ʻo e taú pea fakaʻaliʻali holo ia ʻi hono koló. ʻOku pehē ʻe he fakamatalá ko e kotoa ʻo ʻIsilelí ʻoku kamata ke nau fai ʻa e “fehokotaki fakasino taʻetaau” pea mo e ʻēfotí. ʻOku nau lotu ki ai, pea naʻa mo Kitione mo hono falé ʻoku hoko ia ko ha tauhele kiate kinautolu. Neongo ia, kuo ʻikai ke ne hoko ko ha tokotaha tauhi ʻaitoli fakahangatonu, he ʻoku pehē ʻe he Tohi Tapú ko ha tangata tui ia kia Sihova.—Fakamaau 8:27; Hepelu 11:32-34.
Ngaahi Lēsoni kia Kitautolu
ʻOku ʻomai ʻe he talanoa ʻo Kitioné ha lēsoni fakatouʻosi ʻo e fakatokangá mo e fakalototoʻá. ʻOku fakatokanga mai ai kiate kitautolu ʻo kapau ʻoku totonu kia Sihova ke ne toʻo ʻa hono laumālié mo ʻene tāpuakí koeʻuhi ko hotau ʻulungāanga talangataʻá, ʻe hoko ai ʻa hotau tuʻunga fakalaumālié ʻo hangē ha kau nofo masiva ʻangoʻango ʻo ha fonua kuo haveki ʻe ha fanga heʻe fakaʻauhá. ʻOku tau moʻui ʻi he ngaahi taimi faingataʻa pea ʻoku totonu ke ʻoua ʻaupito ʻe ngalo ʻiate kitautolu ʻa e tāpuaki ʻa Sihová “ko ia ia ʻoku fakakoloa: pea ʻoku ʻikai te ne ʻatu mo ia ha mamahi.” (Palovepi 10:22) ʻOku tau maʻu fiefia ʻa e tāpuaki ʻa e ʻOtuá koeʻuhí ʻoku tau “tauhi ki ai ʻaki ʻa e loto haohaoa mo e laumalie tonunga.” He ka ʻikai, te ne liʻaki kitautolu.—1 Kalonikali 28:9.
ʻE lava ke tau maʻu ʻa e fakalototoʻa mei he fakamatala kia Kitioné, he ʻoku fakapapauʻi mai ai ʻe lava ʻe Sihova ʻo fakahaofi ʻa hono kakaí mei ha faʻahinga fakatamaki pē, naʻa mo hono ngāueʻaki ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku hā ngali vaivai mo ʻikai lava ha tokoní. ʻOku fakamoʻoni ki he mālohi taʻefakangatangata ʻo e ʻOtuá ʻa Kitione pea mo ʻene kau tangata ʻe toko 300 naʻa nau malava ʻo ikunaʻi ʻa e kau Mitiani ʻe toko 135,000. Te tau tofanga nai ʻi ha ngaahi tuʻunga mātuʻaki faingataʻa pea hā ngali siva ai e ʻamanakí ʻi he tokolahi ange ʻa e filí. Neongo ia, ʻoku fakalototoʻaʻi kitautolu ʻe he fakamatala ʻo kau kia Kitioné ke tau falala kia Sihova, ʻa ia te ne tāpuakiʻi mo fakahaofi ʻa kinautolu kotoa pē ʻoku nau ngāueʻi ʻa e tui kiate Iá.