LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w07 12/1 p. 12-16
  • Halanga Folau ki ha Māmani Foʻou

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Halanga Folau ki ha Māmani Foʻou
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Naʻe Tūtuuʻi ha Tenga
  • ʻAlu Tahi
  • Ko ha Faʻahinga Ngāue Makehe
  • Liliu ʻEku Moʻuí
  • Fetaulaki mo ha Pole Lahi
  • Hoko ha Meʻa Lahi ʻi Heʻeku Moʻuí
  • Akoʻi ʻe Sihova Talu mei Heʻeku Kei Siʻí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2003
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
w07 12/1 p. 12-16

Talanoa ki he Moʻuí

Halanga Folau ki ha Māmani Foʻou

Fakamatala fai ʻe Jack Pramberg

ʻI tuʻa Arboga, ko ha kiʻi kolo fakaʻofoʻofa ʻi he loto-mālie ʻo Suētení, ʻoku ʻi ai ha ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová fakataha mo e kau ngāue pole laka hake he toko 80. Ko e feituʻu eni ʻoku ou nofo mo ngāue ai mo hoku uaifí ko Karin. Naʻe anga-fēfē ʻema ʻi hení?

ʻI HE ofi ki he ngataʻanga ʻo e senituli hono 19, naʻe hiki ai ha kiʻi taʻahine Suēteni taʻu 15 ki ʻAmelika. ʻI ha nofoʻanga ai ki he kau hiki maí ʻi he Kolo Niu ʻIoké, naʻá ne fetaulaki ai mo ha kauvaka Suēteni. Naʻe iku eni ki ha femanakoʻaki, ko ha mali pea mo hano fanauʻi ʻo ha foha—ko au ia. Naʻe hoko ia ʻi Bronx, Niu ʻIoke, ʻAmelika, ʻi he 1916, lolotonga ʻa e Tau I ʻa Māmaní.

Taimi nounou mei ai, naʻa mau hiki ki Brooklyn, ko ha ngaahi poloka siʻi pē mei Brooklyn Heights. Naʻe tala mai ki mui ʻe heʻeku tamaí naʻá ne folau mo au ʻi ha kiʻi vaka ofi ki he Halafakakavakava Brooklyn, ʻa ia naʻe lava ke mamata tonu ki ai mei he ʻuluʻi ʻapitanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi he māmaní. Naʻe ʻikai te u laveʻiloa ʻe kaunga ʻa e ngaahi ngāue ʻi aí ki heʻeku moʻuí.

ʻI he 1918, naʻe ngata ai ʻa e Tau I ʻa Māmaní, pea ʻi he taimi ko ení, ne ʻosi ai ʻa e tāmate tavale taʻeʻuhinga ʻi ʻIulopé. Naʻe foki ʻa e kau sōtiá ki ʻapi ʻo fehangahangai ai mo ha faʻahinga palopalema foʻou​—ko e taʻemaʻungāué mo e masivá. Naʻe fakakaukau ai ʻeku tamaí ko e lelei tahá ke mau foki ki Suēteni, ʻa ia ko e meʻa ia naʻa mau fai ʻi he 1923. Naʻa mau iku ʻo nofo ʻi Erikstad, ko ha kiʻi kolo ofi ki ha halanga lēlue, ʻi he vahefonua Dalsland. Naʻe fokotuʻu ai ʻe heʻeku tamaí ha fale ngāue fakaʻenisinia, pea naʻá ku tupu hake ai ʻo ʻalu ki he akó.

Naʻe Tūtuuʻi ha Tenga

Naʻe ʻikai ke lele lelei ʻa e pisinisi ʻa ʻeku tamaí. Ko ia ʻi he konga ki muʻa ʻo e 1930 tupú, naʻá ne toe hoko ai ko ha kauvaka. Ne ma nofo toko ua pē ai—ne nofo ʻeku fineʻeikí mo e hohaʻa lahi pea pehē kiate au ʻi hono fakalele ʻo e fale ngāué. ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe ʻaʻahi ai ʻeku fineʻeikí ki hono tuongaʻane-ʻi-he-fonó ko Johan, ko e mali ia ʻo hono tokoua lahí. ʻI heʻene moʻutāfuʻua lahi fekauʻaki mo e ngaahi tuʻunga ʻi he māmaní, naʻá ne ʻeke ange: “Johan, ʻe peheni maʻu pē ʻa e ngaahi tuʻungá?”

“ʻIkai, Ruth,” ko ʻene leá ange ia. Naʻá ne hoko atu ʻo talanoa kiate ia fekauʻaki mo e talaʻofa ʻa e ʻOtuá ke fakangata ʻa e fulikivanú pea ʻomai ʻa e pule māʻoniʻoni ki he māmaní fakafou ʻi ha Puleʻanga ʻa ia ko Sīsū Kalaisi ʻa hono Tuʻí. (Aisea 9:​6, 7; Taniela 2:​44) Naʻá ne fakamatalaʻi ange ko e Puleʻanga ʻa ia naʻe akoʻi ʻe Sīsū ke tau lotu ʻo kole ke hoko maí, ʻa e pule pe puleʻanga māʻoniʻoni, ʻa ia te ne ʻomai ha māmani palataisí.​—Mātiu 6:​9, 10; Fakahā 21:​3, 4.

Ko e ngaahi talaʻofa ko ia ʻa e Tohi Tapú naʻe tau tonu ki he loto ʻo e fineʻeikí. Naʻá ne foki ki ʻapi, mo fakamālō taʻetuku ki he ʻOtuá lolotonga ʻene ʻalú. Kae kehe, ko au mo e tangataʻeikí naʻe ʻikai te ma saiʻia ʻi he mahuʻingaʻia ʻa e fineʻeikí ʻi he meʻa fakalotú. ʻI he taimi nai ko ení, ʻi he vaeuaʻanga ʻo e 1930 tupú, naʻá ku hiki ai ki Trollhättan ʻi he fakahihifo ʻo Suētení, ʻa ia naʻá ku maʻu ai ha ngāue ʻi ha fuʻu fale ngāue lahi. Naʻe ʻikai fuoloa kuo hiki mai ki he feituʻu tatau ʻa e fineʻeikí fakataha mo e tangataʻeikí, ʻa ia naʻá ne toki ʻosi foki mai mei he ʻalu tahí. Ko ia naʻe toe fāʻūtaha ai homau fāmilí.

Ke fakatōliʻa ʻene fiekaia fakalaumālié, naʻe kumi ʻa e fineʻeikí ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi he feituʻú. ʻI he taimi ko ení, naʻa nau fakataha ai ʻi honau ngaahi ʻapí, ʻo hangē pē ko ia naʻe fai ʻe he muʻaki kau Kalisitiané. (Filimone 1, 2) ʻI he ʻaho ʻe taha, naʻe hoko mai ai ki he taimi ʻo e fineʻeikí ke fai ai ʻa e fakatahá ʻi hono ʻapí. ʻI he loto-hohaʻá, naʻá ne kole ai ki he tangataʻeikí pe ʻe lava ke ne fakaafeʻi mai ʻa hono ngaahi kaumeʻá. Naʻá ne tali ange: “Ko ho ngaahi kaumeʻá ko hoku ngaahi kaumeʻa.”

Ko ia naʻe talitali lelei ai ʻa e kakaí ki homau ʻapí. ʻI he hū mai ʻa e kakaí ʻi he matapaá, naʻá ku mavahe. Kae kehe, ne ʻikai fuoloa kuó u fili ai ke nofo ʻi ʻapi. Ko e loto-māfana ʻa e Kau Fakamoʻoní mo ʻenau fakaʻuhinga moʻoni mo faingofuá naʻe toʻo ai ʻa e tomuʻa fehiʻa kotoa mei hoku ʻatamaí. Naʻe kamata ai ke tupu ha tenga ʻi hoku lotó—ko ha ʻamanaki ki he kahaʻú.

ʻAlu Tahi

ʻOku pau pē naʻá ku manako ʻi he ʻalu tahí mei heʻeku Tamaí, he naʻá ku ʻalu tahi mo au foki. Naʻá ku toe hoko foki ʻo lāuʻilo lahi ki heʻeku fiemaʻu fakalaumālié. ʻI he taimi naʻa mau ʻi he taulangá aí, naʻá ku feinga maʻu pē ke fetuʻutaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. ʻI Amsterdam, Hōlani (ko Netaleni ia he taimí ni), naʻá ku ʻalu ai ki ha pōsiti ʻōfisi ʻo ʻeke pe ko fē ʻe lava ke u maʻu ai kinautolú. Hili ha fetalanoaʻaki, naʻá ku maʻu ha tuʻasila ʻa ia naʻá ku hangatonu leva ki ai. Naʻe talitali lelei māfana au ʻe ha kiʻi taʻahine taʻu hongofulu ʻi he matapaá. Ko ha sola au, ka neongo ia naʻá ku ongoʻi ʻi he taimi pē ko iá ha haʻi mālohi ʻo e kaumeʻa mo ia mo hono fāmilí—ko hano hokosia ia ha fetokouaʻaki fakavahaʻapuleʻanga fakaofo!

Neongo naʻe ʻikai te mau lea tatau, ʻi hono unu hake ʻe he fāmilí ha tohimāhina mo ha taimi-tēpile lēlue ʻo kamata tā ha mapé, naʻá ku mahinoʻi ai ʻe fai ha ʻasemipilī ʻi he kolo ofi mai ko Haarlem. Naʻá ku ʻalu ki ai, pea neongo ʻa e ʻikai lava ke u mahinoʻi ha foʻi lea ʻe taha, naʻá ku fiefia lahi ai. ʻI heʻeku sio ki hono tufa ʻe he Kau Fakamoʻoní ʻa e ngaahi tohi fakaafe ki he malanga maʻá e kakaí ʻi he Sāpaté, naʻá ku ongoʻi ʻa e holi ke kau ki ai. Ko ia naʻá ku toʻo hake ʻa e ngaahi lauʻi tohi fakaafe naʻe lī ʻe he kakaí ʻo toe tufa.

ʻI he taimi ʻe taha, naʻa mau lī taula ai ʻi Buenos Aires, ʻĀsenitina, pea naʻá ku ʻiloʻi ai ʻa e ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻe ʻi loto ha ʻōfisi mo ha loki tukuʻanga meʻa. Naʻe tangutu ʻi ha tesi ha fefine ʻo fai ʻene niti, pea ko ha kiʻi taʻahine, ngalingali ko haʻane tama, naʻá ne fakamuna ʻaki ha kiʻi tamapua. Naʻe fuoloa e poʻulí, pea naʻe toʻo hifo ʻe ha tangata ha ngaahi tohi mei ha funga laupapa, ʻo kau ai ʻa e tohi Creation ʻi he lea faka-Suētení. ʻI he sio atu ki heʻenau mata fiefia mo talitali kakaí, naʻá ku loto he taimi pē ko iá ke hoko ko e konga ʻo e kakaí ni.

ʻI he folau ki ʻapí, naʻe fakaheka ai ʻe homau vaká ha kau ngāue mei ha vakapuna fakakautau Kānata ʻa ia naʻe tō ʻi haʻane maumau ofi ki he matāfonua ʻo Niufaunilení. ʻI ha ngaahi ʻaho siʻi mei ai, ne mau fakaofi atu ai ki Sikotilani, ʻa ia naʻe puke ai homau vaká ʻe ha vaka tau-tahi Pilitānia. Naʻe ʻave kimautolu ki Kirkwall ʻi he ʻOtu Motu Orkney ʻo hua. Naʻe kamata ʻa e Tau II ʻa Māmaní, pea naʻe ʻohofi ai ʻe he ngaahi kongakau Nasi ʻa Hitilaá ʻa Pōlani ʻi Sepitema 1939. Hili ha ngaahi ʻaho siʻi, naʻe tukuange kimautolu, pea naʻa mau foki ki Suēteni ʻo ʻikai ha palopalema.

Naʻá ku ʻi ʻapi ai ʻi he tuʻunga ʻe ua—fakaesino mo fakalaumālie. ʻI he taimi ko ení naʻá ku fiemaʻu moʻoni ai ke kau ki he kakai ʻa e ʻOtuá pea ʻikai te u loto ke liʻaki ʻa e fakatahataha fakataha mo kinautolú. (Hepelu 10:​24, 25) ʻOku ʻai au ke u fiefia heʻeku manatu ki hoku tuʻunga ko ha kauvaká, naʻá ku faifakamoʻoni maʻu pē ki he kau kauvaka kehé, peá u ʻiloʻi ko e taha ʻo kinautolu naʻá ne hoko foki mo ia ko ha Fakamoʻoni.

Ko ha Faʻahinga Ngāue Makehe

ʻI he konga ki muʻa ʻo e 1940, naʻá ku ʻaʻahi ai ki he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Stockholm. Naʻe talitali lelei ai au ʻe Johan H. Eneroth, ʻa ia naʻá ne takimuʻa ʻi he taimi ko iá ʻi hono tokangaʻi ʻa e ngāue fakamalanga ʻi Suētení. ʻI heʻeku tala ange kiate ia naʻá ku loto ke kau taimi-kakato ʻi he ngāue fakamalangá ko ha faifekau tāimuʻa, naʻá ne sio fakamamaʻu mai kiate au peá ne ʻeke, “ʻOkú ke tui ko e kautaha eni ʻa e ʻOtuá?”

“ʻIo,” ko ʻeku talí ange ia. Naʻe taki atu ai ki heʻeku papitaiso ʻi Sune 22, 1940, pea naʻá ku kamata ngāue ʻi he vaʻá ʻi he ʻātakai fakalata ko iá fakataha mo e ngaahi kaungāngāue lelei. Naʻa mau fakamoleki ʻa e ngaahi fakaʻosinga uiké ʻi he ngāue fakafaifekaú. ʻI he taimi māfaná, naʻa mau faʻa ʻaka pasikala ai ki he ngaahi feituʻu ngāue mamaʻó ʻo ngāueʻaki kotoa ʻa e fakaʻosinga uiké ki he malangá, ʻo mohe he ngaahi fokotuʻunga saafa ʻi he poʻulí.

Kae kehe, ʻi he tuʻunga lahi tahá, naʻa mau malanga fale ki he fale ʻi Stockholm mo e feituʻu takatakai aí. ʻI he taimi ʻe taha, naʻá ku sio ai ki ha tangata ʻi hono lalo falé, naʻá ne ngāue fāivavale ai ki heʻene fuʻu poila naʻe mama. Ko ia naʻá ku pelu ai e nima hoku soté pea tokoni kiate ia. ʻI heʻema ngaahi ʻo ʻikai ke toe mamá, naʻe sio mai ai kiate au ʻa e tangatá ʻi he houngaʻia peá ne pehē: “ʻOku ou tui ngalingali naʻá ke haʻú ʻi ha toe ʻuhinga ʻe taha. Ko ia, ta kaka ki ʻolunga ʻo fanofano mo ʻai hata ipu kofi.” Naʻá ma fai leva ia, pea ʻi he inu homa ipu kofí, naʻá ku faifakamoʻoni ai kiate ia. Naʻe faifai pē ʻo ne hoko ko ha kaungā Kalisitiane.

Neongo ʻa e tuʻunga tuʻu-ʻatā fakapuleʻanga ʻa e fonuá, naʻe uesia ʻe he taú ʻa e kakai Suētení. Naʻe tokolahi ʻa e kakai tangata naʻe ui ki he ngāue fakakautaú, ʻou kau ai. ʻI heʻeku fakafisi ke kau ʻi he ako taú, naʻe tuku pilīsone au ʻi he vahaʻa taimi nounou. Ki mui ai, naʻe tautea au ke u ngāue ʻi ha kemi pōpula. Naʻe faʻa fekauʻi atu ʻa e kau talavou Fakamoʻoní ki he ʻao ʻo e kau fakamāú, pea naʻa mau malava ai ke faifakamoʻoni fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ne fakahoko ʻe he meʻá ni ʻa e kikite ʻa Sīsuú: “ʻE ʻave kimoutolu ki he ngāhi kovana, mo e ngāhi tuʻi, koeʻuhi ko au, ke ai ha fakamatala kiate kinautolu Siu pea mo e kau Senitaile.”—Mātiu 10:18.

Liliu ʻEku Moʻuí

ʻI he 1945 naʻe ngata ai ʻa e taú ʻi ʻIulope. Ki mui ʻi he taʻu ko iá, ko Nathan H. Knorr, ʻa ia naʻe takimuʻa ʻi he taimi ko iá ʻi he ngāue ʻi māmani lahí, naʻá ne ʻaʻahi mai kia kimautolu mei Brooklyn, fakataha mo ʻene sekelitalí, ko Milton Henschel. Ko ʻena ʻaʻahí naʻe mahuʻinga lahi ia ki hono toe fokotuʻutuʻu ʻa e ngāue fakamalangá ʻi Suēteni—pea kiate au fakafoʻituitui. ʻI heʻeku fanongo fekauʻaki mo e malava ke kau ki he Akoʻanga Tohi Tapu Taua Leʻo ko Kiliatí, naʻá ku tohi kole leva ki ai.

ʻI he taʻu hoko maí, naʻá ku tangutu ai ʻi ha loki ako ʻi he akoʻangá, ne tuʻu he taimi ko iá ʻi tuʻa pē ʻi South Lansing, Niu ʻIoke. Lolotonga ʻa e koosi māhina ʻe nimá, naʻá ku maʻu ai ʻa e ako naʻe fakalahi ai ʻeku houngaʻia ki he Tohi Tapú pea ki he kautaha ʻa e ʻOtuá. Naʻá ku ʻiloʻi ai ko e faʻahinga ʻoku takimuʻa ʻi he ngāue fakamalanga ʻi māmani lahí ʻoku nau fotungofua mo anga-fakaʻatuʻi. Naʻa nau ngāue mālohi fakataha mo e toenga ʻo kimautolú. (Mātiu 24:14) Neongo naʻe ʻikai fakaʻohovaleʻi au ʻe he meʻá ni, naʻá ku fiefia ʻi he sio tonu aí.

Naʻe hoko vave mai ʻa e taimi—ko Fepueli 9, 1947—ke maʻu tohi fakamoʻoni ako ai ʻa e kalasi hono valu ʻo e Akoʻanga Kiliatí. Naʻe fanongonongo ʻe Tokoua Knorr ʻa e ngaahi fonua ʻe fekauʻi atu ki ai kimautolu kau akó. ʻI he hoko mai kiate aú, naʻá ne pehē, “Ko Tokoua Pramberg ʻe foki ia ki Suēteni ke tauhi ki hono fanga tokoua aí.” Kovi ʻeku loi, naʻe ʻikai te u ongoʻi ʻoku ou fuʻu loto-māfana fekauʻaki mo e foki ki ʻapí.

Fetaulaki mo ha Pole Lahi

ʻI heʻeku foki ki Suētení, naʻá ku ako ai fekauʻaki mo ha ngāue foʻou naʻe kamata ʻi he ngaahi fonua lahi ʻi he kotoa ʻo e māmaní—ko e ngāue fakavahé. Naʻe fakanofo au ke u ngāue ko e ʻuluaki ʻovasia fakavahe ʻi Suētení, pea ko ʻeku ngāué ke tokangaʻi ʻa e fonuá kotoa. Naʻá ku fokotuʻutuʻu mo tokangaʻi ʻa e meʻa ne ui ko e ngaahi ʻasemipilī fakasēketí, ʻa ia naʻe fai ʻi he ngaahi kolo lalahi mo e fanga kiʻi kolo ʻi Suēteni kotoa. Koeʻuhi naʻe foʻou fakaʻaufuli ʻa e fokotuʻutuʻu ko ení, naʻe siʻisiʻi ʻa e fakahinohino naʻe fai mai kiate aú. Naʻá ku tangutu hifo ai mo Tokoua Eneroth ʻo teuteu ha polokalama ʻi he founga lelei taha naʻá ma malavá. Naʻá ku loto-hohaʻa lahi ʻi hono ʻomai ʻa e ngāué pea naʻá ku ʻunuʻunu tā tuʻo lahi kia Sihova ʻi he lotu. Naʻá ku maʻu ʻa e monū ʻo e ngāue feʻunga mo e taʻu ʻe 15 ʻi he ngāue fakavahé.

ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, naʻe faingataʻa ke maʻu ha ngaahi feituʻu faiʻanga fakataha feʻungamālie. Naʻe pau ke mau fiemālie pē ʻi hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi fale hulohulá mo e ngaahi feituʻu meimei tatau, ʻa ia naʻe faʻa kovi ʻa hono hita fakamāfaná pea ʻi he tuʻunga palakū ʻi he taimi ʻe niʻihi. Ko e fakatātaá, ko ha ʻasemipilī ʻi Rökiö, Finilani. Ko e holó ko ha senitā fakakolo motuʻa ʻa ia naʻe liʻaki ʻi ha taimi. Naʻe afā sinou, pea naʻe tikilī senitikuleiti mainasi uofulu. Ko ia naʻa mau tafu ai ha afi ʻi ha ongo fuʻu sitou fakamāfana naʻe ngaohi mei he ongo talamu lolo. Kae kehe, ne ʻikai te mau ʻiloʻi ne faʻu pununga ʻa e fanga manupuná ʻi he siminií. Ne kāpui kimautolu ʻe he kohú! Neongo ia, ʻi he tui kote mo mamahi ʻa e matá, naʻe tangutu pē ʻa e tokotaha kotoa. Naʻe ʻai ai pē ke tautefito ʻa e fakangalongataʻa ʻa e ʻasemipilī ko iá.

Naʻe kau ʻi he ngaahi tataki ki hono fokotuʻutuʻu ʻa e ngaahi ʻasemipilī fakasēketi ʻaho tolu ko ení ʻa e fakahinohino ke tokonaki ʻa e meʻakai ki he kau fakafofongá. ʻUluakí, ne ʻikai haʻamau meʻangāue pea ʻikai ha taukei ʻi hono fakahoko ha ngāue pehē. Ka ne ʻi ai homau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine lelei naʻa nau tali fiefia ʻa e ngāue faingataʻa ko iá. ʻI he ʻaho ki muʻa he ʻasemipilií, naʻe lava ke ke sio ai ki heʻenau punou ʻi ha fuʻu topu, ʻo tele pateta lolotonga ia ʻenau fakamatala ki ha ngaahi hokosia mo maʻu ai ha taimi fakafiefia. Naʻe kamata ha ngaahi kaungāmeʻa tuʻuloa ʻi he ngaahi taimi ko ia naʻe ngāue mālohi fakataha ai ʻa e fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné.

Ko e laka mo e ngaahi papa tuʻuakí ʻo tuʻuaki ʻa e ngaahi ʻasemipilī fakasēketi ko ení ko ha toe tafaʻaki ia ʻe taha ʻo ʻemau ngāue he taimi ko iá. Naʻa mau laka fakaholoholo ʻi ha kolo pe kiʻi kolo siʻisiʻi ʻo fakaafeʻi ʻa e kau nofo aí ki he malanga maʻá e kakaí. Ko e kakaí fakalūkufua naʻa nau faʻa anga-lelei mo anga-fakaʻapaʻapa. ʻI he taimi ʻe taha ʻi he kolo ko Finspång, naʻe laine ai he halá ʻa e kau ngāue ʻa ia ne nau hū mai mei ha fale ngāue. Fakafokifā pē, naʻe kaila ha taha ʻo kinautolu: “Mou sio atu ko e kakai ena naʻe ʻikai lava ke ikunaʻi ʻe Hitilaá!”

Hoko ha Meʻa Lahi ʻi Heʻeku Moʻuí

Ko ʻeku moʻui ko ha faifekau fefonongaʻakí naʻe vave ʻene liliú hili ʻeku fetaulaki mo Karin, ko ha finemui lelei ʻaupito. Naʻe fakaafeʻi fakatouʻosi kimaua ke kau ki he fakataha-lahi fakavahaʻapuleʻanga ʻi he Yankee Stadium, ʻi he Kolo Niu ʻIoké, ʻi Siulai 1953. ʻI ai he lolotonga ʻa e taimi mālōlō ʻi he ʻaho Mōnite 20, naʻe fakahoko ai ʻe Milton Henschel ʻema malí. Ko ha meʻa ia ne tātātaha ʻene hoko ʻi he faiʻanga peisipolo ko ení. Hili ʻema ngāue fakataha ʻi he ngāue fefonongaʻakí ʻo aʻu ki he 1962, naʻe fakaafeʻi ai au mo Karin ke ma kau ʻi he fāmili Pēteli ʻi Suētení. Naʻá ku ʻuluaki ngāue ʻi he Potungāue Makasiní. Pea koeʻuhi ko ʻeku ako makēniká, naʻe vaheʻi ai au ke u tokangaʻi ʻa e ngaahi mīsini pulusí mo e ngaahi mīsini kehe ʻi he vaʻá. Naʻe ngāue ʻa Karin ʻi ha ngaahi taʻu ʻi he fale foó. Kuó ne ngāue ʻi he ngaahi taʻu lahi he taimí ni ʻi he Potungāue Pulufu-Tohí.

Ko ha moʻui fakalotomāfana, mohu ʻuhinga mo fiefia moʻoni ia kuó ma maʻu ʻi homa taʻu laka hake he 54 ʻo e ngāue kia Sihova ʻi he tuʻunga ko ha ongo meʻa malí! Kuo tāpuakiʻi moʻoni ʻe Sihova ʻa ʻene kautaha ʻo e kau sevāniti ʻofa mo ngāue mālohí. ʻI he 1940 ʻi heʻeku kamata ngāue ʻi he vaʻá, naʻe toko 1,500 pē ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻi Suētení. Ka ʻi he taimi ní ʻoku laka hake he toko 22,000. Ko e tupú kuo toe lahi ange ia ʻi he ngaahi konga kehe ʻo e māmaní, ko ia ai ʻi māmani lahi ʻoku aʻu homau tokolahí he taimí ni ʻo laka hake he ono mo e konga milioná.

ʻOku poupouʻi ʻe he laumālie ʻo Sihová ʻema ngāué, hangē ko e laú, ʻo toutou ʻai ke lele ʻi matangi homa vaká. ʻI he mata ʻo e tuí, ʻokú ma sio fakamamaʻu atu ai ki he tahi taʻemanonga ko e faʻahinga ʻo e tangatá, ka ʻoku ʻikai te ma ilifia. ʻI muʻa ʻi homa halanga folaú, ʻokú ma sio lelei atu ai ki he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou fakamālō mo Karin ki he ʻOtuá ʻi heʻene lelei kotoa pea lotu ʻi he ʻaho kotoa pē ki ha mālohi ke tauhi maʻu ai ʻema anga-tonú pea iku ʻo ma aʻusia ai ʻema taumuʻá—ko e maʻu ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá mo e moʻui taʻengatá!​—Mātiu 24:13.

[Fakatātā ʻi he peesi 12]

Huki ʻi heʻeku faʻeé

[Fakatātā ʻi he peesi 13]

Feituʻu naʻá ku folau ai mo e tangataʻeikí ʻi ha kiʻi vaka ʻi he konga ki muʻa ʻo e 1920 tupú

[Fakatātā ʻi he peesi 15]

Mo Herman Henschel (tamai ʻa Milton) ʻi Kiliati, 1946

[Fakatātā ʻi he peesi 16]

Naʻá ma mali ʻi he Yankee Stadium ʻi Siulai 20, 1953

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share