ʻOku Hoa ʻa e Taú mo e Lotu Kalisitiané?
“Ko e tuʻunga ʻulungaanga fē ʻoku hoko ai e taú ko e faihia pe angahalá? Ko hono moʻoní ʻoku fakapuputuʻu eni.”—Oliver O’Donovan, palōfesa ʻo e ʻēfika faka-Kalisitiané
KO HA tā valivali naʻe ui ko e Feilaulaú, ʻa ia naʻe makatuʻunga ʻi he Tau I ʻa Māmaní pea naʻe fakaʻaliʻali ʻi he Misiume ʻo e Taú ʻi Kānata, ʻoku tā ai ha kau sōtia naʻe mate, kau hao moʻui naʻe ongosia mei he taú pea mo honau fāmili ʻi ʻapí. ʻI ʻolunga aí ʻoku tautau ai ʻa Sīsū Kalaisi, ʻa ia ʻoku tutuki ki ha kolosi. ʻOku ʻohovale ʻa e kau mamatá ʻi he sio kia Sīsū, ʻa e “ʻEiki ʻo e Melino,” ʻoku tā valivaliʻi hoko hake ki he tau anga-fakamanú. (Aisea 9:6) Ko e niʻihi kehé, ʻi heʻenau houngaʻia ʻi he feilaulau naʻe fai ʻe honau tangataʻifonuá, ʻoku nau ongoʻi ʻoku ʻamanekina ʻe he ʻOtuá mo hono ʻAló ʻa e kau Kalisitiané ke nau kau he tau ʻe tauhi maʻu ai ʻa e malu mo e tauʻatāina ʻa honau puleʻangá.
Kuo malangaʻi ʻe he kau taki lotú ha pōpoaki ʻo poupouʻi ʻa e taú ʻi he laui senituli. ʻI he taʻu 417 T.S., naʻe tohi ai ʻe he teolosia fakalotu ko ʻAokositainé ʻo pehē: “ʻOua ʻaupito te ke fakakaukau heʻikai fakahōifua ki he ʻOtuá ha taha ʻoku hoko ko ha sōtia, ʻo ngāueʻaki ʻa e meʻatau ʻi he taú. . . . Ko e niʻihi kehé ʻoku nau faitau maʻau mo e fili taʻehāmaí fakafou ʻi he lotu, lolotonga ia ʻokú ke fāinga koe mo e kau pāpeliane hā maí maʻanautolu ʻi he taú.” ʻI he senituli hono 13, naʻe fakamatalaʻi ai ʻe Tōmasi ʻAkuino ko e “taú ʻoku fakalao ia mo totonu, kehe pē ke maluʻi ai ʻa e masivá mo e puleʻangá kotoa mei hano lavakiʻi ʻe he [ngaahi] filí.”
Ko e hā hoʻo fakakaukaú? ʻI hono kamata ha tau koeʻuhi ko ha taumuʻa hā ngali lelei ʻaupito—ke maluʻi ʻa e tauʻatāina ʻo ha puleʻanga pe ke fakatauʻatāinaʻi ai ʻa e lōmekiná—ʻoku maʻu nai ai ʻa e tāpuaki ʻa e ʻOtuá? ʻE hanga nai ʻa e kau Kalisitiané ki he “tuʻunga ʻulungaanga” fē ke ʻiloʻi ai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá ʻi he meʻá ni?
Faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsū Kalaisí
ʻOku totonu nai ke kumi ki he fakakaukau ʻa e ʻOtuá ʻi ha ʻīsiu fihi hangē ko e tau ʻi onopōní? ʻOku lāuʻilo ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki hotau tuʻungá, ʻi heʻene ʻeke: “He hono ai ha taha kuo ne aʻusia ʻa e finangalo ʻo e ʻEiki, koeʻuhi ke ne faleʻi ia? pea ʻoku ʻiate kimautolu ʻa e finangalo ʻo Kalaisi.” (1 Kolinito 2:16) Ke tokoniʻi kitautolu, kuo fekau hifo ʻe Sihova ko e ʻOtuá ʻa Sīsū ki māmani ko hotau Faʻifaʻitakiʻanga. Ko e meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsū mo faí ʻoku tapua atu ai ʻa e fakakaukau mo e founga tonu ʻa Sihová. Ko ia ai, ko e hā naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻo kau ki he taú? Ko e hā ʻa e tuʻunga naʻá ne ʻi ai ʻi he fekauʻaki mo e taú?
ʻOku hā ngali ko e ʻuhinga lelei taha ke tau aí ke maluʻi ʻa Sīsū Kalaisi. Ko e taha ʻo ʻene kau ʻapositoló naʻá ne ongoʻi pehē. ʻI he taimi naʻe lavakiʻi ai ʻa Sīsū pea puke ʻe ha fuʻu kau tau ʻi he tuʻapoó, ko hono kaumeʻa ko Pitá naʻá ne “ala ʻo unuhi ʻene heletā, ʻo ne tāʻi ʻa e tamaioʻeiki ʻa e Taulaʻeiki-lahi, ʻo ne tuʻusi hono lauʻi telinga.” Naʻe fakatonuhiaʻi nai ʻa e ngāueʻaki ko ia ʻo e meʻataú? Naʻe pehē ange ʻe Sīsū kia Pita: “Fakafoki hoʻo heletā ki hono tuʻunga: he ʻilonga kinautolu ʻoku ala ki he heletā te nau mate heletā.”—Mātiu 26:47-52.
ʻOku ʻikai fakaʻohovale ʻa e tali ʻa Sīsuú. ʻI he taʻu ʻe ua ki muʻa angé, naʻá ne pehē ai: “Kuo mou fanongo naʻe folofolaʻaki, Te ke ʻofaʻi ho kaungāʻapi, kae fehiʻa ki ho fili: ka ʻoku ou tala kiate kimoutolu ʻe au, Mou ʻofaʻi homou ngāhi fili, pea hufia ʻa kinautolu ʻoku nau fakatangaʻi kimoutolu. Koeʻuhi ke mou hokosi hoʻomou Tamai ʻoku ʻi Hevani: he ʻoku ne fakahopo ʻene laʻā ki he kovi mo e lelei, pea ʻoku ne fakaʻuha ki he faitotonu mo e faihala.” (Mātiu 5:43-45) ʻOku ʻuhingamālie ke fakakaukau ʻe lava ha Kalisitiane ke ne ʻofa mo lotu maʻa hono filí lolotonga iá ʻoku tau mo kinautolu?
ʻOku fakahaaʻi ʻe he hisitōliá naʻe tokolahi ʻa e fili ʻo e kau Kalisitiané. Ko e fakatātaá, naʻe tuʻutuʻuni ʻe he kau Lomá ke tāmateʻi ʻa Sīsū Kalaisi. Hili pē iá, ko e taukaveʻi pē ko ha Kalisitiané naʻe hoko ia ko ha hia tautea mate. Naʻe toka fakakaukauʻi ʻe Sīsū ko e kau Kalisitiané ʻe ʻahiʻahiʻi nai kinautolu ke nau toʻo meʻatau pea angatuʻu ki he fakafeʻātungia ʻa e kau Lomá, ʻo hangē ko ia naʻe fai ʻe he niʻihi ʻo e kau Siú. Ko ia ai, naʻá ne pehē ʻo fekauʻaki mo hono kau muimuí: “ʻOku ʻikai te nau ʻo māmāni, hange ko au, ʻoku ʻikai te u ʻo māmāni.” (Sione 17:16) Naʻe fili ʻa e kau Kalisitiané ke nau hanganaki tuʻu-ʻatā fakapolitikale. Heʻikai ha fakamaau taʻetotonu pe fakamanamana kiate kinautolu pe ko e fonua ʻoku nau nofo aí ʻe fakatonuhiaʻi ai ke nau kau ʻi he taú.
Kau Poupou ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá
Ko e kau Kalisitiane moʻoní naʻa nau pouaki ʻa e fakaʻamu ʻa Sīsuú pea nau hanganaki tuʻu-ʻatā. Fakakaukau angé ki he meʻa naʻe hoko ʻi ʻAikoniume, ko ha kolo motuʻa ʻi ʻĒsia Maina. “Bea fai ke feohofi ae Jenitaile, moe Jiu mo ho nau gaahi bule, ke gaohi koviʻi [ʻa Paula mo Panepasa] mo tologaki aki ae maka akinaua. Bea naa na ilo ki ai, bea na hola ki Lisita mo Teabe, koe ogo kolo o Likonia, bea ki he gaahi botu nae vaofi: Bea naa na malaga aki ai ae ogoogolelei.” (Ngāue 14:5-7, PM) Fakatokangaʻi ʻi he fehangahangai mo e fakafepaki mālohí, naʻe ʻikai toʻo meʻatau ʻa e kau Kalisitiané ke maluʻi kinautolu pea naʻe ʻikai te nau faisāuni. ʻI hono kehé, naʻa nau hokohoko atu ke malangaʻi ʻa e “ogoogolelei.” Ko e hā ʻa e ongoongo lelei naʻe pau ke nau malangaʻí?
Naʻe malangaʻi ʻe he kau Kalisitiané ʻa e pōpoaki tatau naʻe malangaʻaki ʻe Sīsuú. Naʻá ne pehē: “Kuo pau ke u ʻave ʻa e ongoongolelei ki he ngaahi kolo kehe foki, ʻo tala ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua.” (Luke 4:43) Naʻe poupouʻi ʻe Sīsū mo hono kau muimuí ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Naʻe ʻikai ʻaupito ke ngāueʻaki ʻe Kalaisi ha kau tau fakapuleʻanga ke nau maluʻi ʻa e Puleʻanga ko iá. “Ko hoku puleʻanga ʻoku ʻikai ʻo e maama ko eni,” ko ʻene leá ia. “Ka ne ʻo e maama ko eni ʻa hoku puleʻanga, pehē ʻe tau haʻaku kau ʻofisa ke taʻofi hoku tukuange ki haʻa Siu: ka ko eni, ko hoku puleʻanga ʻoku ʻikai ʻo ʻeni.”—Sione 18:36.
“Feʻofaʻaki”
Ko e tuʻu-ʻatā ʻi he taimi taú ko ha fakaʻilonga ia ʻo e lotu moʻoní. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko e meʻa kó é ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko e kau ako kimoutolu aʻaku, ʻo kapau ʻe ai haʻamou feʻofaʻaki.” (Sione 13:35) Kuo fiefia ʻa e laui miliona ʻi hono ʻiloʻi ha kulupu ʻoku nau fakahāhā ʻa e ʻofa peheé, ʻo aʻu kapau ʻe hoko ʻenau fakafisi ke toʻo meʻataú ʻo manukiʻi, fakahū pilīsone pe fakapoongi ai kinautolu.
ʻI he feituʻu ʻi ʻIulope naʻe puleʻi ʻe he kau Nasí, naʻe fakahū pilīsone ai ʻe he kau ʻōfisá ha Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻe toko 10,000 nai koeʻuhi ko ʻenau tuʻu-ʻatā faka-Kalisitiané, ʻo kau ai ʻa e toko 3,000 ʻe niʻihi ʻa ia naʻe ʻave ki he ngaahi kemi fakamamahi. Lolotonga iá ʻi he vahaʻa taimi tatau, laka hake ʻi he Kau Fakamoʻoni ʻe 4,300 ʻi ʻAmelika naʻe fakahū pilīsone koeʻuhi ko ʻenau fakafisi ke kau he taú. Naʻe ʻikai kau ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻi Siamane mo ʻAmeliká ʻi he toʻo meʻatau ke faitau mo honau fanga tokoua Kalisitiané pe ko ha toe taha pē. ʻE lava fēfē ke nau fai ia mo kei taukaveʻi ʻoku nau feʻofaʻaki pea ʻofa ʻi honau kaungā faʻahinga ʻo e tangatá?
ʻOku ongoʻi ʻe he kakai tokolahi ko e ngāue fakakautaú ko ha founga totonu ia ʻo e maluʻi-kitá. Kae fakakaukau angé: Neongo naʻe fakatangaʻi kakaha ʻa e kau Kalisitiane he ʻuluaki senitulí pea nau fakafisi ke faisāuni, naʻa nau hao pē. Ko e ʻEmipaea Loma mālohí naʻe ʻikai malava ke ne fakaʻauha ʻosi ʻa e lotu faka-Kalisitiané. ʻOku lakalakaimonū ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ʻo aʻu mai ki he ʻahó ni, pea ʻoku nau hokohoko atu ʻa e tauhi maʻu ʻo ʻenau tuʻuʻataá. ʻI he ʻikai ke nau kau he taú, ʻoku nau hanga ʻi he falala ki he tokoni ʻa e ʻOtuá. ʻOku pehē ʻi heʻene Folofolá, ʻa e Tohi Tapú: “Siʻoku ʻofaʻanga, ʻoua te mou sauni hoʻomou ngaahi meʻa, kae tuku ia ki he Houhau: he kuo tohi, ʻOku aʻaku ʻa e sauni; ko au te u ʻatu hono tuha—ko e folofola e ʻa e ʻEiki.”—Loma 12:19.
[Puha ʻi he peesi 22]
TAU NAʻE FAITĀPUEKINA ʻE HE ʻOTUÁ
Ko ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, ko ha puleʻanga makehe ʻa ia naʻe fili ʻe he ʻOtuá ʻi he ngaahi senituli ki muʻa ke fokotuʻu ʻa e lotu faka-Kalisitiané, naʻe fakamafaiʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ke nau fakatahataha ha kau tau ʻo kau he taú. Ki muʻa ke nau hū ki Kēnaní, ʻa e fonua naʻe talaʻofa ʻe he ʻOtuá maʻa ʻĒpalahamé, naʻe tala ki he kau ʻIsilelí: “Ka tuku atu [ʻa e puleʻanga ʻe fitu] ʻi ho ʻao ʻe Sihova ko ho ʻOtua, ʻo ke taaʻi kinautolu; pea te ke taaʻi kinautolu ke ʻosi; ʻe ʻikai te ke fai taliti mo kinautolu, pe fai ha ʻofa ki ai.” (Teutalonome 7:1, 2) Ko ia ai, naʻe ikunaʻi ʻe he seniale ʻIsileli ko Siosiuá ʻa e ngaahi puleʻanga ko ia ʻo e filí “ʻo hange ko e tuʻutuʻuni ʻa Sihova ko e ʻOtua ʻo Isileli.”—Siosiua 10:40.
Ko ha ikuna fakamamahi eni ʻa ia naʻe puleʻi mānumanu ai ʻe ʻIsileli ʻa e ngaahi fonua mulí? Mole ke mamaʻo. Ko e ngaahi puleʻanga ko iá naʻe fonu ʻi he tauhi ʻaitolí, lingitotó, mo e fehokotaki fakasino ololalo. Naʻa mo e fānaú naʻe feilaulau ʻaki kinautolu ʻi he afí. (Nomipa 33:52; Selemaia 7:31) Ko e māʻoniʻoni, fakamaau totonu, mo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki hono kakaí naʻe ueʻi ai ia ke ne toʻo ʻa e tōʻonga taʻemaʻa kotoa pē mei he fonuá. Naʻa mo ia, naʻe fekumi ʻa Sihova ki he loto ʻo e tokotaha kotoa—ko ha meʻa heʻikai lava ʻe ha taki tau ke ne fai he ʻahó ni—ʻo ne fakahaofi ʻa e faʻahinga naʻa nau loto-lelei ke liʻaki honau ʻalunga koví pea tauhi kiate iá.
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Naʻe ʻamanekina nai ʻe Sīsū ʻa hono kau muimuí ke nau tau ke maluʻi ia pe ko e kaungā Kalisitiané?
[Fakatātā ʻi he peesi 23]
Ko ha kulupu ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he hili hono tukuange kinautolu mei he kemi fakamamahi Buchenwald ʻi he 1945