LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w12 3/15 p. 30-31
  • Fehuʻi mei he Kau Lautohí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Fehuʻi mei he Kau Lautohí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • ʻAta Fakalieliá—ʻOku Sai Pē pe ʻOku Fakatupu Maumau?
    Ko e Taua Leʻo: ʻAta Fakalieliá​—ʻOku Sai Pē pe ʻOku Fakatupu Maumau?
  • Maluʻi Papau mei ha Tauhele ʻa Sētane
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2019
  • ʻI he Sio ha Hoa Mali ʻi he ʻAta Fakalieliá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2023
  • Maluʻi Hoʻo kiʻi Tamá mei he ʻAta Fakalieliá
    Tokoni ki he Fāmilí
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
w12 3/15 p. 30-31

Fehuʻi mei he Kau Lautohí

ʻE lava ke hoko ʻa e tōʻongaʻaki ʻe ha Kalisitiane ʻa e sio ʻi he ʻata fakalieliá ʻo mātuʻaki kovi ʻo iku ai ki hono kapusi ia mei he fakatahaʻanga Kalisitiané?

▪ ʻIo, ʻe malava. ʻOku fakamamafaʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai ke fakaʻehiʻehi mālohi mei he ʻata fakalielia kotoa pē—fakatouʻosi he meʻa kuo tohí mo e ngaahi ʻata—ʻi he ngaahi makasiní, ʻi he ngaahi faivá, ʻi he ngaahi vitioó, pea ʻi he ʻInitanetí.

Ko e ʻata fakalieliá ʻoku maʻu ia he feituʻu kotoa pē takatakai ʻi he foʻi kolopé. ʻOku ʻai ʻe he ʻInitanetí ke ala maʻu ange ʻa e naunau ʻata fakalieliá ʻi ha toe taimi pea kuo fakautuutu ai ʻa e tokolahi kuo uesia ʻe he mahaki fakalilifu ko ení. Ko e niʻihi, iiki mo e lalahi, kuo nau hū fāinoa ki he ngaahi Uepisaiti ʻata fakalieliá. Ko e niʻihi kuo nau hū ʻosi fakakaukauʻi ki ai, ʻi he ongoʻi ʻoku siʻi hono taʻofi kinautolú koeʻuhi ʻoku lava ke nau lau pe sio fakapulipuli—he ʻata fakalieliá ʻi ʻapi pe ʻi he ʻōfisí. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tokanga fakamātoato ki he meʻá ni ʻa e kau Kalisitiané?

ʻOku tau maʻu ʻa e ʻuhinga mahuʻinga ʻi he fakatokanga ʻa Sīsuú: “Ko e tokotaha kotoa ʻoku hanganaki fakasio ki ha fefine ke tafunaki ki ai ʻene holí kuó ne ʻosi tonoʻi ia ʻi hono lotó.” (Māt. 5:28) Ko hono moʻoní, ko e ngaahi vā fakaefehokotaki fakasino anga-mahení ʻoku totonu ia pea ko ha tupuʻanga ia ʻo e fiefia ʻi he vahaʻa ʻo e ngaahi hoa malí. (Pal. 5:15-19; 1 Kol. 7:2-5) Ka ʻoku ʻikai ko e meʻa ia ʻoku fakahangataha ki ai ʻa e ʻata fakalieliá. ʻI hono kehé, ʻoku fakaeʻa ai ʻa e fehokotaki fakasino taʻefakalao ʻoku langaʻi ai ʻa e faʻahinga fakakaukau taʻetaau naʻe fakatokanga ʻa Sīsū fekauʻaki mo iá. ʻOku hā mahino, ko e lau pe sio he ʻata fakalieliá ʻoku fepaki fakahangatonu ia mo e fakahinohino fakaʻotuá: “Ko ia ai, mou ʻai ke mate ʻa e ngaahi kupu ʻo homou sinó ʻa ia ʻoku ʻi he māmaní ʻi he fekauʻaki mo e feʻauakí, taʻemaʻá, holi fakaefehokotaki fakasinó, holi pangó, mo e mānumanú, ʻa ia ko e tauhi ʻaitoli ia.”—Kol. 3:5.

Fēfē kapau naʻe sio tuʻo taha pe tuʻo ua ha Kalisitiane ʻi ha ʻata fakalielia? Ko hono tuʻungá ʻe hangē nai ia, ʻi ha ʻuhinga, ko e tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻa ia naʻe ʻi ai tonu he taimi ʻe taha ʻa e tokotaha-tohi-saame ko ʻĒsafé: “Ka ko au naʻe toe siʻi ke humu hoku vaʻe; ko ʻeku laka naʻe meimei ko e koto tatele.” ʻE lava fēfē ke maʻu ʻe he Kalisitiané ha konisēnisi maʻa pea nonga ʻi he vakai mai ʻa e ʻOtuá kapau naʻá ne sio fakamamaʻu ki he ngaahi ʻata fakalielia ʻo e kakai tangata pe kakai fefine telefua pe ko ha ongo meʻa ʻokú na feʻauaki? Naʻe ʻikai ke maʻu ʻe ʻĒsafe ha nonga: “ʻOku fai hoku taaʻi ʻi he ʻaho kotoa, pea ko e pongipongi fulipe ʻoku fai hoku tautea.”—Saame 73:2, 14.

Ko ha Kalisitiane ʻoku maʻunimā ʻi he kovi ko iá ʻoku totonu ke ne ʻā hake pea fehangahangai mo ʻene fiemaʻu ha tokoni fakalaumālié. ʻOku ala maʻu ʻa e tokoni ko iá ʻi he fakatahaʻangá: “Neongo kapau ʻoku fai ʻe ha tangata ha laka hala ki muʻa ke ne lāuʻilo ki aí, ko kimoutolu ko ia ʻoku mou maʻu ʻa e ngaahi tuʻunga taau fakalaumālié mou feinga ke fakatonutonu ha tangata pehē ʻi ha laumālie ʻo e anga-malū. Kae vakavakai kiate koe.” (Kal. 6:1) Ko ha mātuʻa Kalisitiane ʻe toko taha pe toko ua ʻe lava ke na ʻoange kiate ia ʻa e tokoni ʻokú ne fiemaʻú, ʻo kau ai ʻa e ‘lotu ʻoku fai ʻi he tuí ʻa ia te ne ʻai ʻa e tokotaha ʻoku puké ke ne sai, pea ʻe lava ke fakamolemoleʻi ʻene ngaahi angahalá.’ (Sēm. 5:13-15) Ko e faʻahinga kuo nau kumi tokoni ke toʻo ʻa e ʻuli ʻo e ʻata fakalieliá kuo nau sio ko e ʻunuʻunu ofi ki he ʻOtuá ʻoku lelei kia kinautolu, ʻo hangē ko ia ne hoko kia ʻĒsafé.—Saame 73:28.

Kae kehe, naʻe pehē ʻe he ʻapositolo ko Paulá ko e niʻihi kuo nau faiangahalá naʻe ʻikai te nau fakatomalaʻi “ʻenau anga-ʻulí, feʻauakí, mo e faikovi taʻemīngao.”a (2 Kol. 12:21) Fekauʻaki mo e foʻi lea faka-Kalisi ai naʻe fakalea ko e “anga-ʻulí,” naʻe tohi ʻa Palōfesa Marvin R. Vincent ʻokú ne maʻu “ʻa e ʻuhinga ʻo e taʻemaʻa ʻo ʻalu fakataha mo e tuʻunga taʻetaau.” Ko ha moʻoniʻi meʻa fakamamahi ia ʻa e kovi lahi ange ʻa e ʻata fakalielia ʻe niʻihi ʻi he ngaahi ʻata telefua pe ko e feʻauaki ʻa ha tangata mo ha fefine. ʻOku ʻi ai ʻa e tuʻunga taʻetaau, ʻata fakalielia palakū fekauʻaki mo e faka-Sōtomá (fehokotaki fakasino ʻi he vahaʻa ʻo e ongo meʻa tatau), fehokotaki fakasino fakakulupu, fehokotaki fakasino mo e manu, ʻata fakalielia ʻo e fānaú, tohotohoʻi fakakengi, ko e ngaohikoviʻi ʻa e kakai fefiné, haʻi fakapōpula, pe fakamamahiʻi ʻi he fehokotaki fakasinó. Ko e niʻihi ʻi he ʻaho ʻo Paulá ʻa ia naʻa nau “ʻi he fakapoʻuli fakaefakakaukau” naʻa nau hoko ʻo “fakalaka atu kinautolu mei he ongoʻi fakaeʻulungaanga totonu kotoa pē pea kuo nau ʻoatu kinautolu ki he faikovi taʻemīngao, ke tōʻongaʻaki ʻa e faʻahinga kotoa pē ʻo e taʻemaʻá ʻi he havala.”—ʻEf. 4:18, 19.

Naʻe toe lave ʻa Paula ki he “taʻemaʻa” ʻi he Kalētia 5:19. Ko ha mataotao Pilitānia naʻá ne fakahaaʻi ʻoku “[fakaʻilongaʻi] nai heni tautefito ange ki he ngaahi holi taʻefakanatula kotoa pē.” Ko hai ha Kalisitiane te ne fakaʻikaiʻi ko e ngaahi founga fehokotaki fakasino palakū mo ololalo ʻo e ʻata fakalielia naʻe lave ki ai ʻi ʻolungá ko e “ngaahi holi taʻefakanatula” pea ʻoku taʻetaau? Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Paula ʻi he Kalētia 5:19-21 ʻo pehē ko e “faʻahinga ʻoku nau tōʻongaʻaki” ʻa e taʻemaʻa ko iá “ʻe ʻikai te nau maʻu tofiʻa ʻi he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá.” Ko ia ai, kapau kuo fakatupulekina ʻe ha taha ha tōʻonga kuo faiaka ʻo e sio he ʻata fakalielia ʻo e fehokotaki fakasino palakū mo ololaló, mahalo ʻi ha vahaʻa taimi lahi, heʻikai ke ne kei nofo ai pē ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané. ʻE pau ke tuʻusi ia koeʻuhi ke tauhi ʻa e tuʻunga maʻa mo e laumālie ʻo e fakatahaʻangá.—1 Kol. 5:5, 11.

ʻOku lelei ke ʻiloʻi ko e niʻihi naʻa nau tō ki he sio he ngaahi founga palakū ʻo e ʻata fakalieliá naʻa nau ʻalu ki he kau mātuʻá pea maʻu ʻa e tokoni fakalaumālie ʻoku fiemaʻú ke fai ha ngaahi liliu lahi fakaʻulia. Naʻe kōlenga ʻa Sīsū ki he kau Kalisitiane ʻi Sātisi ʻo e kuonga muʻá: “Fakaivimālohiʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku kei toe ʻa ia naʻe meimei maté, . . . hokohoko atu ʻa e tokanga ki he meʻa kuó ke maʻú mo e meʻa kuó ke fanongo aí, pea tauhi maʻu ai pē ia, pea fakatomala. Ko e moʻoni kapau ʻe ʻikai te ke ʻā, . . . ʻe ʻikai te ke teitei ʻilo ʻa e houa te u ʻalu atu ai kiate koé.” (Fkh. 3:2, 3) Hangē ko e laú, ʻoku malava ke fakatomala pea hamusi mei he afí.—Sute 22, 23.

Kae kehe, he lelei ange ē kia kitautolu taki taha ke tau fakapapauʻi mālohi ke ʻoua ʻe hoko ʻi ha feituʻu pē ʻo ofi ki he tuʻunga fakatuʻutāmaki ko iá. ʻIo, ʻoku totonu ke tau fakapapauʻi fakaʻaufuli ke fakaʻehiʻehi mei he founga kotoa pē ʻo e ʻata fakalieliá!

[Fakamatala ʻi lalo]

a Ki he faikehekehe ʻi he vahaʻa ʻo e “anga-ʻulí, feʻauakí mo e faikovi taʻemīngaó,” sio ki he Taua Leʻo ʻo Siulai 15, 2006, peesi 29-31.

[Fakamatala ʻi he peesi 30]

Ko ha Kalisitiane ʻoku maʻunimā ʻi he koví ʻoku totonu ke ne ʻā hake pea fehangahangai mo ʻene fiemaʻu ha tokoni fakalaumālié

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share