TALANOA KI HE MOʻUÍ
Ngaahi Maka-Maile ʻi Heʻeku Moʻuí Fekauʻaki mo e Ngāue ʻo e Puleʻangá
ʻI he 1947, ko e kau pātele Katolika ʻi Santa Ana, ʻEli Salavatoa, naʻa nau feinga ke fakatupu palopalema ki he Kau Fakamoʻoní. Lolotonga ʻa e Ako Taua Leʻo fakauike ʻa e fanga tokouá, naʻe tolo mai ki loto ʻe he tamaiki tangatá ha fanga fuʻu foʻi maka ʻo hū mai ʻi he matapaá ki he ʻapi misinalé. Naʻe laka mai leva ʻa e kulupú ʻo taki mai ʻe he kau pātelé. Ko e niʻihi ʻi he kulupú naʻa nau toʻo ʻa e ngaahi maama; toʻo ʻe he niʻihi ʻa e ngaahi ʻīmisi. ʻI he houa ʻe ua, naʻa nau tolomakaʻi ʻa e falé mo toutou pehē: “ʻOfa ke moʻui fuoloa ʻa e Tāupoʻoú!” kae, “ʻOfa ke mate ʻa Sihova!” Naʻe fakahuʻunga ia ke tuliʻaki ʻa e kau misinalé mei he koló. ʻOku ou ʻilo, koeʻuhí ko e taha au ʻo kinautolu, pea naʻá ku kau ʻi he fakataha ko iá ʻi he taʻu ʻe 67 kuohilí.a
ʻI HE taʻu ʻe ua ki muʻa ke hoko ʻa e meʻa ʻi ʻolungá, naʻá ku maʻu tohi fakamoʻoni ako mo Evelyn Trabert, ko hoku kaungāmisinalé mei he kalasi hono fā ʻo e Akoʻanga Tohi Tapu Taua Leʻo ko Kiliatí, ʻa ia naʻe tuʻu he taimi ko iá ofi ki Ithaca, Niu ʻIoke. Naʻe vaheʻi kimaua ke ngāue ʻi Santa Ana. Ka ki muʻa ke u hoko atu ʻi ha fakamatala nounou fekauʻaki mo ʻeku ngāue fakamisinale ʻi he meimei taʻu ʻe 29, tuku ke u tala atu ʻa e ʻuhinga naʻá ku fili ai ʻa e ngāue ko iá.
KO HOKU TOFIʻA FAKALAUMĀLIÉ
Ko ʻeku ongo mātuʻá, ʻa John mo Eva Olson, naʻá na nofo ʻi Spokane, Washington, U.S.A., ʻi he 1923, ʻa e taʻu naʻe fāʻeleʻi ai aú. Ko e ongo Lūtelo kinaua ka naʻe ʻikai ke na tali ʻa e akonaki ʻa e siasí fekauʻaki mo e afi ʻo helí, koeʻuhí naʻe ʻikai fehoanaki ia mo ʻena tui ki ha ʻOtua ʻofá. (1 Sio. 4:8) Naʻe ngāue ʻa e tangataʻeikí ʻi ha fale-mā, pea ʻi he pō ʻe taha naʻe fakapapauʻi ange kiate ia ʻe ha kaungāngāue ʻoku ʻikai ke akoʻi ʻe he Tohi Tapú ko helí ko ha feituʻu fakamamahi. Naʻe vave ʻa e kamata ako ʻeku ongo mātuʻá mo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová pea ako ai ʻa e meʻa ʻoku akoʻi moʻoni ʻe he Tohi Tapú fekauʻaki mo e moʻui hili ʻa e maté.
Naʻá ku taʻu hiva pē, ka ʻoku ou manatuʻi ʻa e fanongo ki hono fakahaaʻi loto-māfana ʻe heʻeku ongo mātuʻá ʻa e ngaahi moʻoni foʻou Fakatohitapú. Naʻe fakautuutu ʻena loto-māfaná ʻi he taimi naʻá na ako ai ki he huafa ʻo e ʻOtua moʻoní, ʻa Sihova, pea tauʻatāina mei he tokāteline fakapuputuʻu fekauʻaki mo e Tolu-Tahaʻi-ʻOtuá. Naʻe kamata ke u maʻu ʻa e ngaahi akonaki Fakatohitapu fakaofó ʻo hangē ia hano mimisi mai ʻe ha laʻi ulapá, ko hono ako ʻa e ‘moʻoni te ne fakatauʻatāinaʻi ha taha.’ (Sione 8:32) Ko ia ai, naʻe ʻikai ʻaupito ke u fakakaukau ko e ako Tohi Tapú ʻoku fakapipiko, ka naʻá ku fiefia maʻu pē ʻi hono sivisiviʻi ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá. Neongo ʻeku maá, naʻá ku ʻalu fakataha mo ʻeku ongo mātuʻá ʻi he ngāue fakamalangá. Naʻá na papitaiso ʻi he 1934. ʻI he 1939, ʻi hoku taʻu 16, naʻá ku kau fakataha mo kinaua ʻi he tuʻunga ko ha sevāniti ʻosi papitaiso ʻa Sihova.
Fakataha mo ʻeku fineʻeikí mo e tangataʻeikí ʻi he ʻasemipilī he 1941 ʻi St. Louis, Missouri
ʻI he faʻahitaʻu māfana ʻo e 1940, naʻe fakatau ʻe heʻeku ongo mātuʻá hona ʻapí, pea ko kimautolu toko tolú naʻa mau kamata ngāue taimi-kakato ko e kau tāimuʻa ʻi Coeur d’Alene, Idaho. Naʻa mau nofo totongi ʻi ha ʻapaatimeni ʻi ʻolunga ʻi ha fale ngaahi meʻalele. Naʻe toe hoko homau ʻapí ko ha feituʻu faiʻanga fakataha. ʻI he taimi ko iá, ko e ngaahi fakatahaʻanga pē ʻe niʻihi naʻe ʻi ai honau Fale Fakatahaʻangá, ko ia naʻa nau fakataha ʻi he ngaahi ʻapi tāutaha pe ngaahi loki totongi.
ʻI he 1941 ko au mo ʻeku ongo mātuʻá naʻa mau maʻu ʻa e ʻasemipilī ʻi St. Louis, Missouri. Ko e Sāpaté ko e “ʻAho ʻo e Fānaú,” pea ko e faʻahinga ʻoku taʻu 5 ki he taʻu 18 naʻa nau tangutu ʻi muʻa ofi ki he siteisí. ʻI he tumutumu ʻene malangá, ko Tokoua Joseph F. Rutherford naʻá ne lea mai kia kimautolu fānaú: “Ko kimoutolu kotoa . . . ʻa e fānau . . . ʻa ia kuo mou loto-lelei ke talangofua ki he ʻOtuá mo ʻene Tuʻí, mou kātaki ʻo tuʻu hake!” Naʻa mau tuʻu kotoa hake. Naʻe pehē leva ʻe Tokoua Rutherford: “Vakai, laka hake ʻi he kau fakamoʻoni foʻou ʻe toko 15,000 ʻo e Puleʻangá!” Ko e mōmeniti ko iá naʻe tokoni ia ke fakaivimālohiʻi ʻeku fili ke ʻai ʻa e tāimuʻá ko ʻeku ngāue ʻi he toenga ʻeku moʻuí.
KO E VĀHENGA-NGĀUE HOMAU FĀMILÍ
ʻI ha ngaahi māhina siʻi hili ʻa e ʻasemipilī ʻi St. Louis, naʻe hiki homau fāmilí ki he fakatonga ʻo Kalefōniá. ʻI aí, ʻi he kolo ko Oxnard, ko ʻemau vāhenga-ngāué ke kamata ha fakatahaʻanga. Naʻa mau nofo ʻi ha kiʻi taulani naʻe taha pē ʻa e mohengá. Ko hoku “mohengá” naʻe pau ke ʻai pē ia ʻi he pō taki taha ʻi heʻemau funga tēpile kaí—ko ha fuʻu liliu lahi ia mei he taimi naʻe ʻi ai ai hoku loki mohe pē ʻoʻoku!
Ki muʻa pē ke mau aʻu ki Kalefōniá, naʻe ʻohofi ʻe Siapani ʻa e Pearl Harbor ʻi Hauaiʻí, ʻi Tīsema 7, 1941. ʻI he ʻaho hokó, naʻe kau ʻa e ʻIunaite Seteté ʻi he Tau II ʻa Māmaní. Naʻe fai ʻe he kau maʻu mafaí ha tuʻutuʻuni, pea naʻe pau ke mau tāmateʻi kotoa ʻa e ʻuhilá ʻi he poʻulí. Ko e ngaahi vaka-uku Siapaní naʻa nau ngaʻunu takai ʻi he matāfanga Kalefōniá, pea naʻe tokoni ʻa e fakapoʻulituʻú ke ʻoua te nau fana ki he fonua lahí.
ʻI ha ngaahi māhina siʻi ki mui ai, ʻi Sepitema 1942, naʻa mau maʻu ai ha ʻAsemipilī Fakateokalati ʻo e Māmani Foʻoú ʻi Cleveland, Ohio. ʻI aí naʻa mau fanongo ai ʻi he malanga ʻa Tokoua Nathan H. Knorr ko e “Melinó—ʻE Lava ke Tuʻuloa?” Naʻá ne lāulea ki he Fakahā vahe 17, ʻa ia ʻoku fakamatala ai ki ha “manu fekai” ʻa ia “naʻe ʻi ai, ka ʻoku ʻikai ʻi ai, ka neongo iá ʻoku teu ke ne ʻalu hake mei he luo taʻehanotakelé.” (Fkh. 17:8, 11) Naʻe fakamatala ʻa Tokoua Knorr ʻo pehē “ko e manu fekai” ʻa e Kautaha ʻa e Ngaahi Puleʻangá naʻe ʻikai ke toe ngāue ʻi he 1939. Naʻe tomuʻa tala ʻe he Tohi Tapú ko e Kautahá ʻe fetongi, ʻo iku atu ki ha taimi ʻo e melino. Pea naʻe hoko ia ʻi he 1945, ʻi he ngata ʻa e Tau II ʻa Māmaní. Hili iá, naʻe toe ʻasi hake ʻa e “manu” ko e Ngaahi Puleʻanga Fakatahatahá. Naʻe fakalahi leva ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻenau ngāue fakamalanga ʻi māmani lahí, pea ko ha tupulaki lahi ia kuo hoko talu mei ai!
Ko ʻeku tohi fakamoʻoni ako Kiliatí
Naʻe tokoniʻi au ʻe he kikite ko iá ke u sio ki he meʻa ʻoku hanga mei muʻá. ʻI he taimi naʻe fanongonongo ai ʻe kamata ʻa e Akoʻanga Kiliatí ʻi he taʻu hokó, ko ʻeku holi ke hoko ko ha misinalé naʻe kiʻi kamata ai. ʻI he 1943, naʻe vaheʻi au ke tāimuʻa ʻi Portland, Oregon. ʻI he ngaahi ʻaho ko iá, naʻa mau ngāueʻaki ha kalamafoni ke tā ai ʻa e ngaahi malangá ki he faʻahinga ʻi ʻapí ʻi honau ngaahi matapaá, pea mau tuʻuaki atu leva ʻa e ʻū tohi Fakatohitapu fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻI he kotoa ʻo e taʻu ko iá, naʻá ku fakakaukau maʻu pē fekauʻaki mo e ngāue fakamisinalé.
ʻI he 1944, naʻá ku fiefia ʻaupito ke maʻu ha fakaafe ki Kiliati fakataha mo hoku kaumeʻa ʻofeina ko Evelyn Trabert. ʻI he māhina ʻe nima, ko ʻemau kau faiakó naʻa nau fakahāhā mai ʻa e founga ke maʻu ai ʻa e fiefia mei heʻemau ako ʻa e Tohi Tapú. Ko ʻenau anga-fakatōkilaló naʻe maongo kia kimautolu. ʻI ha ngaahi taimi, lolotonga ʻemau kaí, ko e fanga tokoua ko iá ʻa e kau tali-tēpilé. Naʻa mau maʻu tohi fakamoʻoni ako ʻi Sanuali 22, 1945.
KO ʻEKU VĀHENGA-NGĀUE FAKAMISINALÉ
Ko au mo Evelyn, fakataha mo Leo mo Esther Mahan, naʻa mau aʻu ki homau vāhenga-ngāue ʻi ʻEli Salavatoá ʻi Sune 1946. Naʻa mau ʻilo ʻa e ngoue ko iá ʻoku “hina ki he utu-taʻú.” (Sione 4:35) Ko e meʻa naʻe hoko ʻoku lave ki ai ʻi he kamata ʻo e talanoa ko ení ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e anga ʻo e ʻita lahi ʻa e haʻa faifekaú. ʻI ha uike pē ki muʻa ai, naʻa mau fai ʻemau ʻuluaki ʻasemipilī fakasēketí ʻi Santa Ana. Naʻa mau tuʻuaki atu ʻa e malanga maʻá e kakaí pea fiefia lahi ke ʻi ai ha kau maʻu fakataha ʻe meimei 500. ʻI he ʻikai ilifia ʻo mavahe mei he koló, naʻa mau ongoʻi fakapapauʻi lahi ange ke nofo ʻo tokoniʻi ʻa e faʻahinga loto-totonú. Neongo naʻe fakatokanga ʻa e haʻa faifekaú ki he kakaí ke ʻoua ʻe lau ʻa e Tohi Tapú pea ko e tokosiʻi pē naʻe lava ke nau maʻu haʻanau tatau, naʻe fiekaia ʻa e tokolahi ki he moʻoní. Naʻa nau houngaʻia ʻi heʻemau ngaahi feinga ke ako ʻa e lea faka-Sipeiní koeʻuhí ke lava ʻo mau akoʻi kinautolu fekauʻaki mo e ʻOtua moʻoní, ʻa Sihova, pea fekauʻaki mo ʻene talaʻofa maʻongoʻonga ʻo hono toe fakafoki mai ʻa e Palataisí ki he māmaní.
Toko nima ʻo kimautolu mei he kalasi Kiliatí naʻe ʻave ki ʻEli Salavatoa. Toʻohema ki toʻomataʻu: Evelyn Trabert, Millie Brashier, Esther Mahan, ko au, mo Leo Mahan
Ko Rosa Ascencio ko e taha ʻo ʻeku kau ako ki muʻá. Hili ʻene kamata ako ʻa e Tohi Tapú, naʻá ne mavahe mei he tangata naʻá na nonofó. Naʻe kamata ako Tohi Tapu leva ʻa e tangatá. Naʻá na mali, papitaiso leva, pea naʻá na hoko ko e ongo Fakamoʻoni faivelenga kia Sihova. Ko Rosa ʻa e ʻuluaki tāimuʻa fakalotofonua ʻi Santa Ana.b
Naʻe ʻi ai e kiʻi falekoloa ʻo Rosa. ʻI he taimi naʻá ne ʻalu ai ʻi he ngāue fakafaifekaú, naʻá ne tāpuni hono falekoloá pea falala kia Sihova ke tokonaki ʻene ngaahi fiemaʻú. ʻI he taimi naʻá ne toe fakaava ai hono falekoloá hili ha ngaahi houa siʻi, naʻe fonu mai ʻa e kau fakataú. Naʻá ne hokosia tonu ʻa e moʻoni ʻo e Mātiu 6:33 pea naʻá ne faitōnunga ʻo aʻu ki he mate.
ʻI he taimi ʻe taha, naʻe ʻaʻahi ha pātele fakalotofonua ki he tangata naʻá ne tuku mai hono fale nofo totongí ki he toko ono ʻo kimautolu kau misinalé ʻo fakatokanga kiate ia kapau ʻe hokohoko atu ʻemau nofo aí, ko ia mo hono uaifí ʻe ʻikai te na toe hoko ko ha mēmipa ʻi he siasí. Ko e tangata haʻana ʻo e falé, ko ha tokotaha pisinisi ʻiloa, naʻá ne ʻosi fakaliliʻa ʻi he tōʻonga ʻa e haʻa faifekaú pea naʻe ʻikai ke tokanga atu ia ki he fakamanamaná. Naʻe aʻu ʻo ne tala ange ki he pātelé heʻikai tokanga ia ki hono tuli mei he siasí. Naʻá ne fakapapauʻi mai ʻokú ne saiʻia ke mau nofo pē ai ʻi he fuoloa taha te mau saiʻia aí.
HOKO HA TANGATAʻIFONUA ANGA-FAKAʻAPAʻAPA KO HA FAKAMOʻONI
Langa ʻo e ʻōfisi vaʻá ʻi he 1955
ʻI he kolomuʻá, ʻa San Salvador, naʻe ako Tohi Tapu ha misinale ʻe taha mo e uaifi ʻo ha ʻenisinia ko Baltasar Perla. Ko e tangata loto-lelei ko iá naʻe ʻikai toe tui ki he ʻOtuá hili ʻene vakai ki he mālualoi ʻa e kau taki lotú. ʻI he aʻu ki he taimi ke langa ai ha ʻōfisi vaʻá, ko Baltasar, neongo naʻe teʻeki ai ke ne ʻi he moʻoní, naʻá ne tuʻuaki ange te ne tā ʻa e mapé mo langa ʻa e falé ʻo ʻikai totongi ʻene ngāué.
Hili ʻa e feohi mo e kakai ʻa Sihová ʻi he ngāue langá, naʻe hoko ʻa Baltasar ʻo tuipau naʻá ne maʻu ʻa e lotu moʻoní. Naʻá ne papitaiso ʻi Siulai 22, 1955, pea ko hono uaifí, ʻa Paulina, naʻe papitaiso hili ia. Fakatouʻosi ʻena fānaú ʻokú na ngāue faitōnunga kia Sihova. Ko hono fohá, ʻa Baltasar, Jr., kuo ngāue ʻi he taʻu ʻe 49 ʻi he Pēteli ʻi Brooklyn, ʻa ia ʻokú ne poupou ai ki he tupu fakautuutu ʻo e ngāue fakamalangá pea ʻokú ne ngāue he taimí ni ʻi he Kōmiti Vaʻa ʻi he ʻIunaite Seteté.c
ʻI he taimi naʻa mau kamata fai ai ʻa e ngaahi fakataha-lahí ʻi San Salvador, ko Tokoua Perla naʻá ne tokoniʻi kimautolu ke ngāueʻaki ha fuʻu fale fakamālohisino. ʻI he kamatá, naʻa mau ngāueʻaki pē ha kiʻi konga siʻisiʻi ʻo e ngaahi seá; ka ʻi he tāpuaki ʻa Sihová, ko ʻemau ngāué naʻe tupulaki maʻu pē ʻi he taʻu ki he taʻu kae ʻoua kuo mau fakafonu ʻa e fale fakamālohisinó pea aʻu ʻo tokolahi ia ai! ʻI he ngaahi meʻa fakafiefia ko iá, naʻá ku sio ai ki he faʻahinga naʻá ku ako Tohi Tapu mo iá. Sioloto atu ki heʻeku ongoʻí ʻi he taimi naʻe fakafeʻiloaki au ʻe ha tokotaha ako ki muʻa ki hoku “fanga makapuná”—ko e faʻahinga toki papitaiso foʻou ʻa ia naʻa nau akó!
Lea ʻa Tokoua F. W. Franz ki he kau misinalé ʻi ha fakataha-lahi
ʻI he ʻasemipilī ʻe taha, naʻe haʻu ha tokoua kiate au ʻo pehē naʻá ne loto ke kole fakamolemole mai. Naʻe ʻikai te u ʻilo ia pea naʻá ku fieʻilo. Naʻá ne pehē, “Ko e taha au ʻi he tamaiki tangata naʻa mau tolomakaʻi koe ʻi Santa Ana.” ʻI he taimí ni ʻokú ma tauhi fakataha kia Sihova! Naʻe fonu hoku lotó ʻi he fiefia. Ko e fetalanoaʻaki ko iá naʻe fakapapauʻi mai ai ko e ngāue taimi-kakató ko e ngāue fakapaleʻi lahi taha ia ʻe lava ke fili ʻe ha taha.
ʻUluaki ʻasemipilī fakasēketi naʻa mau kau ki ai ʻi ʻEli Salavatoá
NGAAHI FILI FAKAFIEFIA
ʻI he meimei taʻu ʻe 29, naʻá ku hokohoko atu ʻi he ngāue fakamisinalé ʻi ʻEli Salavatoa, ʻuluakí ʻi he kolo ko Santa Ana, hoko leva ki Sonsonate, hoko mai ki Santa Tecla, pea fakaʻosi ki San Salvador. ʻI he 1975, hili ha fakakaukau lahi ʻi he lotu, naʻá ku fili ke tuku ange ʻeku ngāue fakamisinalé pea foki ki Spokane. Ko ʻeku ongo mātuʻa faitōnunga mo taʻumotuʻá naʻá na fiemaʻu ʻeku tokoní.
Hili e mate ʻa e tangataʻeikí ʻi he 1979, naʻá ku tokangaʻi ʻa e fineʻeikí, ʻa ia naʻá ne fakaʻaʻau ke vaivai ange. Naʻá ne moʻui ʻi ha toe taʻu ʻe valu, ʻo toki mate ʻi hono taʻu 94. Lolotonga ʻa e taimi faingataʻa ko iá, naʻá ku hoko ʻo ongosia fakaesino mo fakaeongo. Naʻe ʻomai ʻe he mafasiá ha tuʻunga fakamamahi pea laku mai ʻa e fanga kiʻi kulokula ʻi he sinó. Ka ʻi he lotu mo hono pukepuke hake au ʻe he ongo toʻutupu ʻofa ʻo Sihová, naʻe malava ke u kātekina hono ʻahiʻahiʻi ko ia ʻo e kātakí. ʻOku hangē ia naʻe pehē mai ʻa Sihova, “ʻo aʻu ki hoʻomou ʻuluhiná . . . , ko au te u fafa mo fakahaofi.”—ʻAi. 46:4.
ʻI he 1990, naʻá ku hiki ki Omak, Washington. ʻI aí naʻá ku toe ongoʻi ʻaonga lahi ange ʻi he malaʻe lea faka-Sipeiní, pea ko e niʻihi ʻo ʻeku kau ako Tohi Tapú naʻa nau papitaiso. ʻI Nōvema 2007, naʻe ʻikai ke u kei malava ke tokangaʻi hoku ʻapi ʻi Omak, ko ia naʻá ku hiki ki ha ʻapaatimeni ʻi he kolo ofi ko Chelan, Washington. Ko e fakatahaʻanga Sipeini hení naʻa nau tokangaʻi lelei au talu mei ai, ʻa ia ʻoku ou houngaʻia lahi ʻaupito ai. Koeʻuhí ko au pē ʻa e Fakamoʻoni taʻumotuʻa ʻi hení, kuo “ohi” au ʻe he fanga tokouá mo e fanga tuofāfiné ko ʻenau “kui.”
Neongo naʻá ku fili ke ʻoua ʻe mali mo maʻu fāmili koeʻuhí ka u malava ʻo ngāue kakato lahi ange ʻi he ngāue fakafaifekaú “ʻo taʻeʻiai ha fakahohaʻá,” kuó u maʻu ha fānau fakalaumālie tokolahi. (1 Kol. 7:34, 35) ʻOku ou pehē ʻi he moʻui he lolotonga ní, heʻikai malava ke u maʻu ʻa e meʻa kotoa. Ko ia kuó u fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻa ʻoku muʻomuʻá—ʻeku fakatapui ke tauhi ʻaufuatō kia Sihová. ʻI he māmani foʻoú, ʻe lahi ai ʻa e taimi ke maʻu ai ʻa e ngaahi ngāue lelei kehekehe. Ko e konga Tohi Tapu ʻoku ou manako aí ko e Saame 145:16, ʻa ia ʻoku fakapapauʻi mai ai ko Sihová te ne “fakamakona ʻa e holi ʻa e meʻa moʻui kotoa.”
ʻAi au ʻe he ngāue tāimuʻá ke u ongoʻi kei siʻi
ʻI hoku taʻu 91, ʻoku ou kei maʻu pē ha moʻui lelei, ko ia ʻoku ou hokohoko atu ke tāimuʻa. ʻOku tokoniʻi au ʻe he ngāue tāimuʻá ke u ongoʻi kei siʻi pea ʻomai kiate au ha taumuʻa ʻi he moʻuí. ʻI he taimi naʻá ku ʻuluaki aʻu ai ki ʻEli Salavatoá, ko e ngāue fakamalangá naʻe toki kamata pē. Neongo ʻa e fakafepaki hokohoko ʻa Sētané, ʻoku laka hake he taimí ni ʻi he kau malanga ʻe toko 39,000 ʻi he fonua ko iá. Kuo fakaivimālohiʻi moʻoni ʻe he meʻá ni ʻeku tuí. ʻOku hā mahino, ʻoku ʻikai ha veiveiua ʻoku poupouʻi ʻe he laumālie māʻoniʻoni ʻo Sihová ʻa e ngaahi feinga ʻene kakaí!
a Sio ki he 1981 Yearbook of Jehovah’s Witnesses, peesi 45-46.
b 1981 Yearbook, peesi 41-42.
c 1981 Yearbook, peesi 66-67, 74-75.