Naʻá Ke ʻIloʻi?
Ko e hā ʻa e ngafa ʻo e kau sētuatá ʻi he taimi ʻo e Tohi Tapú?
ʻI HE taimi ʻo e Tohi Tapú, ko ha sētuata naʻá ne tokangaʻi ʻa e fale pe koloa ʻa ha tokotaha ʻe taha. Ko e foʻi lea faka-Hepelū mo e faka-Kalisi naʻe liliu ko e “sētuata” ʻoku faʻa ʻuhinga he taimi ʻe niʻihi ki ha tauhi pe ko ha pule fale.
ʻI he taimi naʻe hoko ai ʻa Siosifa, ko e foha ʻo e pēteliake ko Sēkopé, ko ha pōpula ʻi ʻIsipité, naʻe hoko ʻa Siosifa ko e sētuata pe pule ki he kotoa ʻo e fale ʻo hono ʻeikí. Ko hono moʻoní, ko hono pule ʻIsipité naʻá ne “tuku ange ʻa e meʻa kotoa naʻe ʻaʻaná ke tokangaʻi ʻe Siosifa.” (Sēn. 39:2-6) Ki mui ai, ʻi he hoko ʻa Siosifa ko ha pule mālohi ʻi ʻIsipité, naʻá ne fakanofo ha sētuata ki hono falé tonu.—Sēn. 44:4.
ʻI he ʻaho ʻo Sīsuú, ko e faʻahinga naʻe ʻonautolu ʻa e kelekelé naʻa nau faʻa nofo ʻi he ngaahi kolo mamaʻo mei heʻenau ngoué. Ko ia naʻa nau fakanofo ʻa e kau sētuata ke tokangaʻi ʻa e ngaahi ngāue fakaʻaho ʻa e kau ngāue naʻa nau tokangaʻi ʻa e ngoué.
Ko hai naʻe taau ke hoko ko ha sētuatá? Ko e tokotaha-tohi Loma ʻi he ʻuluaki senitulí ko Kolumela naʻá ne pehē ko ha tamaioʻeiki naʻe fakanofo ko ha tauhi pe ko ha sētuata, ʻoku totonu “ko ha taha [kuo] siviʻi ia ʻo makatuʻunga ʻi heʻene taukeí.” Ko ha tokotaha ia kuó ne maʻu “ʻa e ngaahi ʻulungaanga ʻa ia [te ne] fakahoko hono fatongiá ʻo ʻikai fakapikopiko pea ʻikai anga-fefeka.” Naʻá ne toe pehē: “Kae mahulu atu ʻi he meʻa kotoa ʻoku fiemaʻu meiate iá—ʻoku ʻikai fiemaʻu ke ne fakakaukau ʻokú ne ʻilo ʻa e meʻa ʻoku ʻikai ke ne ʻiló, pea ʻoku fiemaʻu ke ne vēkeveke maʻu pē ke ako.”
ʻOku ngāueʻaki ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ʻa e ngāue ʻa e sētuatá ke fakatātaaʻiʻaki ʻa e niʻihi ʻo e ngaahi ngāue ʻoku fakahoko ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané. Ko e fakatātaá, ʻoku fakalototoʻaʻi ʻe he ʻapositolo ko Pitá ʻa e kau Kalisitiané ke ngāueʻaki ʻenau ngaahi malava mei he ʻOtuá ke “fetauhiʻaki ai ʻi he tuʻunga ko e kau pule fale lelei ʻo e ʻofa maʻataʻatā ʻa e ʻOtuá.”—1 Pita 4:10, fkm. ʻi lalo.
Naʻe ngāueʻaki ʻe Sīsū ʻa e fakatātā ki ha pule fale ʻi he talanoa fakatātā ʻi he Luke 16:1-8. ʻIkai ko ia pē, ʻi ha kikite fekauʻaki mo e fakaʻilonga ʻo e ʻi heni ʻa Sīsū ko ha Tuʻí, naʻá ne fakapapauʻi ki hono kau muimuí te ne fakanofo ʻa e “tamaioʻeiki anga-tonu mo potó,” pe “sētuata anga-tonú.” Ko e ngāue tefito ʻa e sētuata ko iá ke ʻoange ha tokonaki tuʻu maʻu ʻo e meʻakai fakalaumālie maʻá e kau muimui ʻo Kalaisí ʻi he lolotonga ʻa e taimi ʻo e ngataʻangá. (Māt. 24:45-47; Luke 12:42, fkm. ʻi lalo) ʻOku tau houngaʻia ke kau ʻi he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e ʻū tohi fakatupu tui mālohi ko ia ʻoku teuteuʻi mai ʻe he sētuata anga-tonú pea ʻai ke ala maʻu ʻi māmani lahi.