LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w21 Mē p. 26-30
  • “Kuó U Ako ha Meʻa Lahi mei he Niʻihi Kehé!”

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • “Kuó U Ako ha Meʻa Lahi mei he Niʻihi Kehé!”
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • NGAAHI LĒSONI TOKAMUʻA MEI HEʻEKU TAMAÍ
  • NAʻÁ KU FAKAKAUKAU FAKAMĀTOATO ANGE KI HE MOʻUÍ
  • NAʻÁ KU AKO ʻA E MEʻA LAHI MEI HE KAU TANGATA POTO MO TAUKEI
  • NAʻÁ KU AKO LAHI MEI HOKU UAIFI MAHUʻINGÁ
  • Ko ha Fononga Fakakoloa ʻi he Ngāue ʻa Sihová
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2024
  • Kuó U Fiefia ʻi he Ako mo e Faiako Fekauʻaki mo Sihová
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2022
  • Kuo Fakaivia Au ʻe he Fiemālie Fakaʻotuá
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2004
  • Taʻu ʻe Fitungofulu ʻo e Puke ki he Kapaʻi Kofu ʻo ha Siu
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2012
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
w21 Mē p. 26-30
Louis Breine.

TALANOA KI HE MOʻUÍ

“Kuó U Ako ha Meʻa Lahi mei he Niʻihi Kehé!”

FAKAMATALA FAI ʻE LOUIS BREINE

KO HA pō kaupōʻuli ia ʻi he ʻotu moʻunga ʻo ʻAlasīliá, ʻa ia naʻe ʻapitanga ai ʻemau kongakau Falaniseé, pea naʻe ʻalu ke toe fakamanavahē ʻa e tau ʻi ʻAlasīliá. Naʻá ku puke ha mīsinikani, pea naʻá ku toko taha pē ʻi hoku feituʻu leʻó, ko ha fokotuʻunga tangai ʻoneʻone. Fakafokifā pē, naʻá ku fanongo ki ha pākakihi ha taulaka mai. Naʻá ku tuʻu maʻu. Naʻá ku toki taʻu 20 pē pea ʻikai ke u holi ke tāmate pe fie mate. Naʻá ku kaila: “ʻOtua! ʻE ʻOtua!”

Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he meʻa fakamanavahē ko iá ʻa e kamataʻanga ʻeku kumi ki he Tokotaha-Fakatupú. Ka ki muʻa ke u lave ki he meʻa naʻe hoko ʻi he pō kaupōʻuli ko iá, tuku ke u talanoa atu ki heʻeku ngaahi hokosia ʻi heʻeku kei siʻí naʻá ne tākiekina ʻeku fakakaukaú pea teuʻi hoku lotó ke fekumi ki he ʻOtuá.

NGAAHI LĒSONI TOKAMUʻA MEI HEʻEKU TAMAÍ

Naʻe fanauʻi au ʻi he 1937 ʻi Guesnain, ko ha kolo keliʻanga malala ʻi he fakatokelau ʻo Falanisē. Naʻá ku ako mei heʻeku tamaí, ʻa ia ko ha tokotaha keli malala, ʻa e mahuʻinga ʻo e ngāue mālohí. Naʻá ku ako foki ʻene ongoʻi mālohi ki he fakamaau totonú, ʻa ia naʻá ne ueʻi ia ke ngāue maʻá e kau keli malala naʻa nau kātekina ʻa e ngaahi tuʻunga ngāue fakatuʻutāmaki. ʻI he feinga ke fakaleleiʻi honau tuʻungá, naʻe kau ʻeku Tamaí ʻi ha kautaha ʻo tauʻi ʻa e totonu ʻa e kau ngāué. Naʻá ne toe ʻita ʻi he mālualoi ʻa e kau faifekau ʻi he feituʻú. Ko e tokolahi naʻa nau moʻui tuʻumālie; ka, naʻa nau kole meʻakai mo e paʻanga mei he kau keli malala naʻa nau fāinga ke fakalato ʻenau fiemaʻu fakaʻahó. Naʻe fakaliliʻa ʻeku Tamaí ʻi he tōʻonga ʻa e kau faifekaú ʻo ʻikai ke ne akoʻi mai ha meʻa fakalotu. Ko hono moʻoní, naʻe aʻu ʻo ʻikai ʻaupito ke mau talanoa fekauʻaki mo e ʻOtuá.

ʻI heʻeku tupu haké, naʻá ku fehiʻa foki ʻi he fakamaau taʻetotonú. Ko e fakamaau taʻetotonu ko iá naʻe kau ai ʻa e tomuʻa fehiʻa ki he kau muli ʻi Falanisē. Naʻá ku vaʻinga soka mo e fānau ʻa e kau mulí pea fiefia ʻi he feohi mo kinautolú. Tuku kehe ia, naʻe ʻikai ko ha Falanisē ʻeku faʻeé ko ha Pōlani ia. Naʻá ku fakaʻamua ha melino fakamatakali mo ha vahevahe tatau.

NAʻÁ KU FAKAKAUKAU FAKAMĀTOATO ANGE KI HE MOʻUÍ

Ko Louis ʻi hono teunga sōtiá.

ʻI heʻeku kau he ngāue fakakautaú

Naʻe tuʻutuʻuni ke u kau ʻi he taú ʻi he 1957. Ko e founga ia naʻá ku aʻu ai ki he ʻotu moʻunga ʻAlasīliá ʻi he pō kaupōʻuli naʻá ku fakamatala ki ai ki muʻá. Hili ʻeku kaila “ʻOtua! ʻE ʻOtua!” Naʻá ku fehangahangai ai, ʻo ʻikai mo ha sōtia mei he filí, ka ko ha ʻasi kaivao! Naʻá ku ongoʻi naʻe tau ʻeku mānavá! Ka, ko e meʻa ko iá mo e taú naʻá ne ʻai au ke u fakakaukau fakamātoato ange fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻo e moʻuí. Ko e hā ʻoku tau ʻi heni aí? ʻOku tokanga mai ʻa e ʻOtuá fekauʻaki mo kitautolu? Te tau maʻu koā ha melino tuʻuloa?

Ki mui ai, lolotonga ʻeku ʻi he ʻapi ʻeku ongo mātuʻá ʻi haʻaku livi, naʻá ku fetaulaki ai mo e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. Naʻá ne ʻomai ha tatau ʻo e La Sainte Bible, ko ha liliu Katolika faka-Falanisē ʻo e Tohi Tapú, naʻá ku kamata lau ia ʻi heʻeku foki ki ʻAlasīliá. Ko ha konga tohi naʻe maongo lahi kiate au ko e Fakahā 21:3, 4. ʻOku pehē ai: “Ko e tēniti ʻo e ʻOtuá ʻoku ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá . . . Pea te ne holoholo ʻa e loʻimata kotoa pē mei honau matá, pea ʻe ʻikai ke toe ʻi ai ha mate, pe ha mamahi pe ha tangi pe ha langa.”a Naʻá ku ʻohovale ʻi he ngaahi lea ko ení. Naʻá ku fifili, ‘ʻE lava ke moʻoni eni?’ ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai haʻaku ʻilo ʻe taha ki he ʻOtuá mo e Tohi Tapú.

Hili ʻa e kakato ʻeku ngāue fakakautaú ʻi he 1959, naʻá ku fetaulaki mo ha Fakamoʻoni ko François, naʻá ne akoʻi mai ʻa e ngaahi moʻoni Fakatohitapu lahi. Ko e fakatātaá, naʻá ne fakahaaʻi mai ʻi he Tohi Tapú ʻa e huafa fakafoʻituitui ʻo e ʻOtuá, ko e Sihova. (Saame 83:18) Naʻe toe fakamatalaʻi mai ʻe François ʻe ʻomai ʻe Sihova ʻa e fakamaau totonu ki he māmaní, ʻo liliu ʻa e māmaní ko ha palataisi, pea fakahoko ʻa e ngaahi lea ʻi he Fakahā 21:3, 4.

Naʻe mahuʻingamālie ʻa e ngaahi akonaki ko iá pea maongo ki hoku lotó. Ka naʻá ku toe ʻita lahi ʻi he kau faifekaú pea loto ke fakahalaʻi kinautolu ki he akoʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ʻi he Tohi Tapú! ʻOku hā ngali naʻe kei tākiekina pē au ʻe he ngaahi fakakaukau ʻeku tamaí, pea naʻá ku taʻekātaki. Naʻá ku loto ke fai leva ha meʻa!

Naʻe tokoniʻi au ʻe François mo hoku ngaahi kaumeʻa Fakamoʻoní ke u mokomoko hifo. Naʻa nau fakamatalaʻi mai ko ʻetau ngāue ko ha Kalisitiané, ʻoku ʻikai ko e faifakamaau ka ko e ʻoatu ʻa e ʻamanaki fakafou ʻi he ongoongo lelei ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e ngāue ia naʻe fai ʻe Sīsū pea ʻoange ki hono kau muimuí ke nau faí. (Māt. 24:14; Luke 4:43) Naʻá ku ako foki ke lea anga-lelei mo fakapotopoto ki he kakaí, neongo pe ko e hā ʻenau tuí. ʻOku pehē ʻe he Tohi Tapú: “Ko ha tamaioʻeiki ʻa e ʻEikí ʻoku ʻikai fiemaʻu ia ke ne kē, ka ʻoku fiemaʻu ke ne hoko ʻo anga-fakaalaala ki he tokotaha kotoa pē.”​—2 Tīm. 2:24.

Naʻá ku fai ʻa e ngaahi liliu naʻe fiemaʻú pea papitaiso ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he ʻasemipilī ʻi he 1959. Naʻá ku fetaulaki ai mo ha tuofefine kei siʻi ko Angèle ʻa ia naʻá ku manako ai. Naʻá ku ʻalu ki he fakatahaʻanga naʻá ne kau ki aí, pea naʻá ma mali ʻi he 1960. Ko ha fefine lelei moʻoni ia, ko ha uaifi fakaofo ia pea ko ha meʻaʻofa mahuʻinga meia Sihova.​—Pal. 19:14.

Ko Louis mo Angèle ʻi hona ʻaho malí.

ʻI homa ʻaho malí

NAʻÁ KU AKO ʻA E MEʻA LAHI MEI HE KAU TANGATA POTO MO TAUKEI

ʻI he faai mai ʻa e ngaahi taʻú, kuó u ako ʻa e ngaahi lēsoni mahuʻinga mei he fanga tokoua poto mo taukeí. Ko e taha ʻo e ngaahi lēsoni mahuʻinga tahá: Ke lavameʻa ʻi ha vāhenga-ngāue faingataʻa pē, kuo pau ke tau anga-fakatōkilalo pea ngāueʻaki ʻa e poto ʻi he Palōveepi 15:22, ʻa ia ʻoku pehē: “ʻOku lavameʻa . . . ʻi he tokolahi ʻa e kau faleʻí.”

Ko Louis mo Angèle ʻi he ngāue fakasēketí.

ʻI he ngāue fakasēketí ʻi Falanisē, 1965

ʻI he 1964, naʻe kamata ke u sio ki he moʻoni ʻa e ngaahi lea fakamānavaʻi ko iá. ʻI he taʻu ko iá, naʻá ku kamata ngāue ko ha ʻovasia sēketi, ʻo ʻaʻahi ki he ngaahi fakatahaʻangá ke fakalototoʻaʻi ʻa e fanga tokouá pea langa hake fakalaumālie kinautolu. Kae kehe, naʻá ku taʻu 27 ʻi he taimi ko iá pea ʻikai haʻaku taukei. Ko ia naʻá ku fai ʻa e ngaahi fehālaaki. Ka naʻá ku feinga ke ako mei ai. Hiliō he meʻa kotoa, naʻá ku ako ʻa e ngaahi lēsoni mahuʻinga mei he ‘kau faleʻi’ lavameʻa mo taukeí.

ʻOku ou manatu ki ha fakatātā ʻi he kamataʻangá. Hili ʻeku ʻaʻahi ki ha fakatahaʻanga ʻi Pālesi, naʻe kole mai ʻe ha tokoua matuʻotuʻa fakalaumālie pe ʻe lava ke ma kiʻi talanoa. Naʻá ku tala ange, “Lelei.”

Naʻá ne ʻeke mai, “Louis, ʻi he ʻaʻahi ha toketā ki ha ʻapi, ko ʻene ʻalú ke sio kia hai?”

Naʻá ku tali ange, “Ki he tokotaha puké.”

Naʻá ne pehē: “Tonu ia. Ka kuó u fakatokangaʻi ʻokú ke fakamoleki ʻa e lahi taha ho taimí mo e faʻahinga ʻoku tuʻunga fakalaumālie leleí, hangē ko e ʻovasia ʻa e fakatahaʻangá. ʻOku tokolahi ʻi heʻetau fakatahaʻangá ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻoku nau loto-siʻi, kei foʻou pe mā. Te nau houngaʻia lahi kapau te ke fakamoleki ho taimí mo kinautolu, naʻa mo e ʻalu ki honau ʻapí ki ha houa kai.”

Ko e faleʻi ʻa e tokoua ʻofeina ko iá naʻe ʻuhinga mālie mo ʻaonga lahi. Ko ʻene ʻofa ki he fanga sipi ʻa Sihová naʻe maongo ki hoku lotó. Ko ia naʻá ku tuku ki tafaʻaki ʻa e pōlepolé peá u ngāueʻaki leva ʻa e meʻa naʻá ne tala maí. ʻOku ou fakamālō kia Sihova koeʻuhi ko e fanga tokoua peheé.

ʻI he taʻu 1969 mo e 1973, naʻe fakanofo au ke tokangaʻi ʻa e Potungāue Meʻakaí ʻi ha fakataha fakavahaʻapuleʻanga ʻe ua ʻi Colombes, Pālesi. ʻI he fakataha-lahi ʻi he 1973, ko e toko 60,000 nai naʻe fiemaʻu ke fafanga ʻi he ʻaho ʻe nima! Naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ʻe malava fēfē eni. Ka ʻi he taimi tatau, ko e kī ki he lavameʻá ko e Palōveepi 15:22​—fai ha alēlea. Naʻá ku kumi ki he faleʻi ʻa e kau tangata matuʻotuʻa fakalaumālie naʻa nau taukei ʻi he ngāue ki he meʻakaí. Naʻe kau ai ʻa e kau fahi kakanoʻi-manu, kau tō vesitapolo, kau kuki mo e kau hū koloa. Naʻa mau lavaʻi ai ha vāhenga-ngāue naʻe hangē ha fuʻu moʻungá.

ʻI he 1973, naʻe fakaafeʻi au mo hoku uaifí ke ngāue ʻi he Pēteli ʻi Falanisē. Ko ʻeku fuofua vāhenga-ngāué naʻe hoko ko ha toe pole lahi. Naʻe pau ke u ʻave ʻetau ʻū tohí ki hotau fanga tokoua ʻi he fonua ʻAfilika ko Kameluní, ʻa ia naʻe tapui ai ʻetau ngāué mei he 1970 ki he 1993. Naʻá ku toe ongoʻi lōmekina. Mahalo naʻe fakatokangaʻi ia ʻe he tokoua naʻá ne tokangaʻi ʻa e ngāue ʻi Falanisē ʻo ne fakalototoʻaʻi au, ʻo pehē: “Ko hotau fanga tokoua ʻi Kameluní ʻoku nau fiemaʻu lahi ʻa e meʻakai fakalaumālié. Tau fafangaʻi kinautolu!” Pea naʻa mau fai ia.

ʻI ha fakataha makehe ʻi Naisīlia mo e Kau Fakamoʻoni mei Kameluni, 1973

Naʻá ku faʻa fononga ki he ngaahi fonua kauʻāfonua ʻo Kameluní ke fetaulaki mo e kau mātuʻa mei he fonua ko iá. Ko e kau tangata loto-toʻa mo poto ko iá naʻa nau tokoniʻi au ke fai ʻa e ngaahi fokotuʻutuʻu naʻe fiemaʻú ke ʻave maʻu pē ʻa e meʻakai fakalaumālié ki Kameluni. Naʻe tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻemau ngaahi feingá. Ko hono moʻoní, ʻi ha taʻu ʻe 20 nai, ko ʻene kakai ʻi he fonua ko iá naʻa nau maʻu maʻu pē ha ʻīsiu ʻo e Taua Leʻo mo e tatau fakamāhina ʻo e tohi naʻe ui he taimi ko iá ko e Our Kingdom Service.

Ko e tā ʻo Louis mo Angèle mo e kau ʻovasia sēketi mo honau ngaahi uaifí mei Kameluni.

ʻI he 1977, naʻá ku fiefia mo Angèle ʻi he ʻaʻahi ki Naisīlia mo e kau ʻovasia sēketi mo honau ngaahi uaifí mei Kameluni

NAʻÁ KU AKO LAHI MEI HOKU UAIFI MAHUʻINGÁ

Mei he kamata pē ʻema faialeá, naʻá ku vakai ki he ngaahi ʻulungaanga fakalaumālie ʻo Angèle. Naʻe hoko ʻo hā mahino ange ʻa e ngaahi ʻulungaanga ko iá ʻi heʻema nofo malí. Ko hono moʻoní, ʻi he efiafi pē naʻá ma mali aí, naʻá ne kole mai ke u lotu fekauʻaki mo ʻema holi ke tauhi kia Sihova ʻi he lahi taha ʻema malavá ko ha ongo meʻa mali. Naʻe tali ʻe Sihova ʻa e lotu ko iá.

Naʻe toe tokoniʻi au ʻe Angèle ke falala kakato ange kia Sihova. Ko e fakatātaá: ʻI he 1973 naʻe fakaafeʻi ai kimaua ke ngāue ʻi he Pētelí, naʻá ku toumoua koeʻuhí naʻá ku ʻofa ʻi he ngāue fakasēketí. Ka naʻe fakamanatu mai ʻe Angèle kuó ma fakatapui ʻema moʻuí kia Sihova. ʻIkai ʻoku totonu ke ma fai ha meʻa pē ʻoku kole mai ʻe heʻene kautahá ke ma fai? (Hep. 13:17) Naʻe ʻikai ha ʻuhinga ke u toe fakafetau ai! Ko ia naʻá ma ʻalu leva ki Pēteli. ʻI he kotoa ʻo ʻema moʻui fakatahá, ko e fakapotopoto, fakakaukau lelei mo e vakai fakalaumālie ʻa hoku uaifí kuó ne fakaivimālohiʻi ʻema nofo malí pea tokoniʻi kimaua ke fai ʻa e ngaahi fili lelei.

Mo Angèle ʻi he ngoue ʻi he Pēteli, Falanisē

Kuó ma taʻumotuʻa ange he taimí ni, ka ʻoku hokohoko atu ʻa e hoko ʻa Angèle ko ha uaifi poupou mo lelei ʻaupito. Ko e fakatātaá, koeʻuhi ke maʻu ʻa e ngaahi ako fakateokalatí, ʻa ia ko e lahi ʻo kinautolu naʻe fakahoko ʻi he lea faka-Pilitāniá, naʻá ku ngāue mālohi mo Angèle ke toe sai ange ʻema leá. Naʻe kau ki ai ʻema kau ki ha fakatahaʻanga lea faka-Pilitānia, neongo naʻá ma taʻu 70 tupu he taimi ko iá. Koeʻuhi naʻá ku hoko ko ha mēmipa ʻo e Kōmiti Vaʻa Falanisē, ko hono ako ha lea kehe ko ha pole. Ka naʻá ku fetokoniʻaki mo Angèle. ʻOkú ma taʻu 80 tupu he taimí ni, ʻokú ma kei teuteu pē ki he fakatahá ʻi he lea faka-Pilitāniá mo e faka-Falaniseé. ʻOkú ma toe feinga ke kau ki he ngaahi fakatahá mo e ngāue fakafaifekau ʻema fakatahaʻangá ʻi he lahi te ma malavá. Kuo tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻema ngaahi feinga ke ako ʻa e lea faka-Pilitāniá.

Naʻá ma maʻu ha tāpuaki tuʻu-ki-muʻa ʻi he 2017. Naʻá ku maʻu mo Angèle ʻa e monū ke kau ki he Ako Maʻá e Kau Mēmipa ʻo e Kōmiti Vaʻá mo Honau Ngaahi Uaifí, naʻe fai ʻi he Senitā Fakaeako Taua Leʻo ʻi Patterson, Niu ʻIoke.

Ko e moʻoni ko Sihova ʻa e Faiako Maʻongoʻongá. (ʻAi. 30:20) Ko ia ʻoku ʻikai ha ofo ʻi hono maʻu ʻe heʻene kakaí​—taʻumotuʻa mo e kei siʻi​—ʻa e ako lelei taha ʻoku ala maʻú! (Teu. 4:5-8) Ko e moʻoni, kuó u vakai ko e toʻutupu ʻoku nau fanongo kia Sihova mo e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine taukeí ʻoku nau fakalakalaka fakalaumālie pea hoko ko ha kakai lalahi lavameʻa. ʻOku fakamanatu mai ʻe he Palōveepi 9:9: “ʻOatu ʻa e fakahinohinó ki ha tokotaha poto, pea te ne poto ange ai. Akoʻi ha tokotaha māʻoniʻoni, pea ʻe fakalahi ai ʻa e meʻa kuó ne akó.”

ʻOku ou faʻa fakakaukau ki he pō kaupōʻuli fakamanavahē ʻi he ʻotu moʻunga ʻo ʻAlasīlia ʻi he meimei taʻu ʻe 60 kuohilí. Naʻe ʻikai ke u teitei ʻilo ʻa e meʻa lelei naʻe toka mei muʻa kiate aú. Kuó u ako ha meʻa lahi mei he niʻihi kehé! Kuo foaki moʻoni mai ʻe Sihova ha moʻui fakakoloa mo fakafiefia kiate au mo Angèle. Ko ia ʻokú ma fakapapauʻi ke ʻoua ʻaupito naʻa tuku ʻema ako fekauʻaki mo ʻema Tamai fakahēvaní pea mei he fanga tokoua mo e fanga tuofāfine poto mo taukei ʻoku nau ʻofa kiate iá.

a Liliu Tohi Tapu ʻo e Māmani Foʻoú ʻo e Tohi Tapu Māʻoniʻoní.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share