LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w21 ʻOkatopa p. 29-31
  • 1921​—Taʻu ʻe Teau Kuohilí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • 1921​—Taʻu ʻe Teau Kuohilí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • KAU MALANGA TAʻEMANAVAHĒ
  • AKO FAKAFOʻITUITUI MO FAKAFĀMILI
  • KO HA TOHI FOʻOU!
  • KO E NGĀUE NE TOKA MEI MUʻÁ
  • Ngaahi Tāpuaki ʻi Hono Fai ʻa e Meʻa ʻOku Fiemaʻu Mai ʻe Sihová
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2017
  • 1922—Taʻu ʻe Teau Kuohilí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2022
  • Fili ʻa Ia ʻOku Fakatau ki he Fiefia
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
  • 1923—Taʻu ʻe Teau Kuohilí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2023
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová (Ako)—2021
w21 ʻOkatopa p. 29-31

1921​—Taʻu ʻe Teau Kuohilí

“KO IA AI, ko e hā ʻa e ngāue pau ʻoku tau fakatuʻotuʻa atu ki ai ʻi he taʻu ko ení?” Naʻe ʻeke ʻa e fehuʻi ko ení ki he Kau Ako Tohi Tapu vēkeveké ʻi he Watch Tower ʻo Sanuali, 1, 1921. ʻI he talí, naʻe toʻo ia mei he ʻAisea 61:1, 2, ʻa ia naʻe fakamanatu ai kiate kinautolu ʻa e fekau ke nau malangá. “Naʻe pani au ʻe Sihova ke u talaki ʻa e ongoongo leleí ki he kau anga-vaivaí . . . , ke fanongonongo ʻa e taʻu ʻo e hōifua ʻa Sihová mo e ʻaho ʻo e sāuni ʻa hotau ʻOtuá.”

KAU MALANGA TAʻEMANAVAHĒ

Ke fakahoko ʻa e ngāue fakamalangá, naʻe fiemaʻu ki he Kau Ako Tohi Tapú ke nau taʻemanavahē. ʻE fiemaʻu ke nau fanongonongo ʻa e “ongoongo leleí” ki he kau anga vaivaí pehē foki ki he “ʻaho ʻo e sāuní” ki he fulikivanú.

Ko Tokoua J. H. Hoskin, naʻá ne nofo ʻi Kānata, naʻá ne faifakamoʻoni taʻemanavahē neongo ʻa e fakafepakí. ʻI he faʻahitaʻu failau ʻo e 1921, naʻá ne fetaulaki mo ha faifekau Metotisi. Naʻe kamata ʻe Tokoua Hoskin ʻa e fetalanoaʻakí ʻaki ʻene pehē: “ʻOku totonu ke ta talanoa felotoi ʻi he Folofolá, pea kapau heʻikai ke ta loto-tatau ki ha meʻa, ʻe lava ke ta fakangata ʻeta talanoá ʻi he melino peá ta kei kaungāmeʻa pē.” Ka naʻe ʻikai ke hoko ia. Naʻe pehē ʻe Tokoua Hoskin: “Naʻá ma talanoa ʻi ha miniti siʻi pē pea naʻe tukiʻi [ʻe he faifekaú] ʻa e matapaá ʻo u pehē ʻe moefe ai pē hono laʻi sioʻatá ki he falikí.”

“Ko e hā ʻoku ʻikai ke mou ʻalu ai ʻo talanoa ki he kau hītení?” ko e kaila ia ʻa e faifekaú. Naʻe fakalongolongo pē ʻa Tokoua Hoskin, ka ʻi heʻene mavahé, naʻá ne pehē loto pē, ‘Ko u ongoʻi ne u talanoa ki he taha ʻo kinautolu!’

ʻI he malanga ʻa e faifekaú ʻi he ʻaho hokó, naʻe hoko atu ʻene fakafilí. “Naʻá ne fakatokanga ki heʻene tākangá fekauʻaki mo au, ʻo tala ki he kakaí ko e tokotaha loi lahi taha au kuo haʻu ki he koló pea naʻe totonu ke fanaʻi au,” ko e manatu ia ʻa Tokoua Hoskin. ʻI he ʻikai taʻofi ia ʻi he meʻá ni, naʻe hokohoko atu ʻene malangá pea naʻe ola lelei. Naʻá ne pehē: “Naʻá ku fiefia lahi ʻi he malanga ʻi aí. Naʻe aʻu ʻo pehē ʻe he kakai ʻe niʻihi, ‘ʻOku mau ʻiloʻi ko e tangata koe ʻa e ʻOtuá!’ pea nau tala mai te nau ʻomai ha meʻa pē ʻoku ou fiemaʻu.”

AKO FAKAFOʻITUITUI MO FAKAFĀMILI

Ke tokoniʻi ʻa e faʻahinga mahuʻingaʻiá ke fakalakalaká, ko e Kau Ako Tohi Tapú naʻa nau pulusi ʻa e polokalama ako Tohi Tapu ʻi he The Golden Age.a Naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi fehuʻi Fakatohitapu ki he fānaú ke lāulea ki ai mo e ngaahi mātuʻá. Ko e ngaahi mātuʻá “naʻa nau ʻoatu ʻa e ngaahi fehuʻi ko ení ki heʻenau fānaú pea tokoniʻi kinautolu ke kumi ʻa e talí ʻi he Tohi Tapú.” Ko e niʻihi ʻo e ngaahi fehuʻí, hangē ko e “Ko e tohi ʻe fiha ʻi he Tohi Tapú?,” naʻe akoʻi ai ʻa e ngaahi moʻoni tefito. Ko e niʻihi, hangē ko e “ʻOku totonu ke ʻamanekina ʻe he Kalisitiane moʻoni kotoa pē ʻa e fakatangá ʻi ha faʻahinga founga?,” naʻe teuʻi ai ʻa e fānaú ke nau malanga taʻemanavahē.

Naʻe toe ʻi ai mo e polokalama ko e ngaahi fehuʻi Fakatohitapu mo e tali ki he Kau Ako Tohi Tapu naʻa nau ʻosi ʻilo lahi ange ki he Tohi Tapú. Ko e talí naʻe maʻu ia ʻi he ʻuluaki voliume ʻo e Studies in the Scriptures. Naʻe maʻu ʻaonga ʻa e kau lautohi ʻe laui afe mei he ongo polokalama ko ení, ka ʻi he The Golden Age ʻo Tīsema 21, 1921, naʻe fanongonongo ai ʻe ʻikai ke toe hoko atu ʻa e ongo polokalamá ni. Ko e hā naʻe fai ai ʻa e liliu fakafokifā ko iá?

KO HA TOHI FOʻOU!

Ko e tohi The Harp of God

Ko e bookmark mo e peesi ke laú

Ngaahi kaati fehuʻi

Naʻe ʻiloʻi ʻe he faʻahinga naʻe takimuʻá ko e kau ako Tohi Tapu foʻoú naʻe fiemaʻu ke nau ako ʻa e ngaahi moʻoni tefitó ʻi ha founga maau. Ke aʻusia iá, ko e tohi The Harp of God naʻe tuku ange ʻi Nōvema 1921. Ko e faʻahinga mahuʻingaʻia naʻa nau tali ʻa e tohí naʻa nau kau foki ʻi he ako ʻi he The Harp. Ko e ako ko ení naʻa nau fai pē ʻe kinautolu naʻe tokoniʻi ai ke nau ʻiloʻi ʻa e “fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá ke tāpuakiʻi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻaki ʻa e moʻui taʻengatá.” Naʻe fakahoko fēfē ʻa e ako ko ení?

ʻI he tali ʻe ha taha ha tatau ʻo e tohí, naʻá ne maʻu ha kiʻi kaati ʻo hā ai ʻa e ngaahi peesi ke ne laú. ʻI he uike hokó, naʻá ne maʻu ha kaati mo ha ngaahi fehuʻi ʻo fakatefito ʻi he meʻa naʻá ne laú. ʻI he ngataʻanga ʻo e kātí naʻe ʻasi ai ʻa e ngaahi peesi ke ne lau ki he uike hokó.

ʻI he uike taki taha ʻo aʻu ki he uike 12, naʻe maʻu ʻe he tokotaha akó ha kaati foʻou naʻe meili atu mei he kalasi fakalotofonuá pe fakatahaʻangá. Ko e kātí naʻe faʻa ʻoatu ia mei he faʻahinga taʻumotuʻa ʻi he fakatahaʻangá pe fakangatangata honau tuʻungá. Ko e fakatātaá, ko Anna K. Gardner, mei Millvale, Pennsylvania, ʻAmelika, naʻá ne pehē: “ʻI hono tuku ange mai ʻo e The Harp of God, ko Thayle, ko ha tuofefine faingataʻaʻia, naʻá ne maʻu ʻa e ngāue lahi ange ke fai, ʻa ia ko hono ʻoatu ʻa e ngaahi kaati mo e fehuʻi fakauiké.” ʻI he kakato ʻa e akó, naʻe ʻaʻahi ha tokotaha ki he tokotaha akó ke toe fakalahi ʻene ako Tohi Tapú.

Ko Thayle Gardner ʻi heʻene salioté

KO E NGĀUE NE TOKA MEI MUʻÁ

ʻI he ngataʻanga ʻo e taʻú, naʻe lī atu ʻe Tokoua J. F. Rutherford ha tohi ki he kalasí kotoa. Naʻá ne pehē “ko e faifakamoʻoni ki he Puleʻangá ʻi he taʻu ko ení kuo lahi ange pea ola lelei ange ʻi ha vahaʻa taimi utu-taʻu pē.” Peá ne tānaki atu: “ʻOku lahi ʻa e ngāue ʻoku toe ke fakahokó. Fakalototoʻaʻi ʻa e niʻihi kehé ke kau ʻi he ngāue faitāpuekina ko ení.” ʻOku hā mahino naʻe muimui ʻa e Kau Ako Tohi Tapú ki he faleʻi ko ení. Ko e taʻu 1922 naʻa nau tuʻuaki taʻemanavahē ʻa e Puleʻangá ʻi ha founga makehe atu.

Kaumeʻa Taʻemanavahē

Naʻe fakahaaʻi ʻe he Kau Ako Tohi Tapú ʻa e ʻofa fakatokouá ʻaki ʻa e fetokoniʻaki. Ko e ngaahi kaumeʻa taʻemanavahē kinautolu naʻe “fanauʻi mai ki he taimi faingataʻá.”​—Pal. 17:17.

ʻI he Tūsite, Mē 31, 1921, ʻi he hoko ʻa e Tāmate Fakatokolahi Fakamatakali ʻi Tulsa, Oklahoma, ʻAmelika, hili hono tuku pilīsone ha tangata ʻuliʻuli pea tukuakiʻi ki hono ʻohofi ʻo ha fefine pālangi. ʻI he kē ha kulupu ʻo e kau tangata pālangi laka hake he toko 1,000 mo ha kiʻi kulupu ʻo e kau tangata ʻuliʻuli, naʻe mafola vave atu ʻa e keé ki he ngaahi kaungāʻapi ʻuliʻuli ʻi Greenwood, ʻa ia naʻe laka hake ʻi he ngaahi ʻapi mo e pisinisi ʻe 1,400 naʻe kaihaʻasia mo tutu. Ko e fika fakaʻofisiale ʻo e kau maté ko e toko 36, ka ko e fika totonú naʻe lauingeau nai.

Ko Tokoua Richard J. Hill, ko ha tokotaha Ako Tohi Tapu ʻuliʻuli pea naʻe nofo ʻi Greenwood, naʻá ne lave ki he meʻa naʻe hokó: “ʻI he pō ʻo e māveuveú, naʻa mau fai ʻemau kalasi ako Tohi Tapu anga-mahení. Hili ʻa e kalasí, naʻa mau fanongo ki he fana mei he loto koló. Naʻa mau mohe mo e kei fanongo pē ki ai.” ʻI he pongipongi Pulelulu, Sune 1, naʻe toe kovi ange. “Naʻe haʻu ʻa e niʻihi pea tala mai kapau ʻoku mau loto ke malu, naʻe totonu ke mau ʻalu kotoa ki he Holo Fakakoló.” Ko ia naʻe hola ʻa Tokoua Hill mo hono uaifí mo e fānau ʻe toko nima ki he Holo Fakakolo ʻo Tulsa. Naʻe fakafuofua ki he kau tangata mo e kau fefine ʻuliʻuli ʻe toko 3,000 naʻe maluʻi ai ʻe he Kaʻate Fakafonuá, ʻa ia naʻe ui kinautolu ke nau taʻofi ʻa e māveuveú.

ʻI he taimi tatau, ko Arthur Claus, ko ha tokoua pālangi, naʻá ne fai ha fili loto-toʻa. “ʻI heʻeku fanongo ki he aʻu mai ʻa e kau fakamoveuveú ki Greenwood, ʻo kaihaʻasia mo tutu ʻa e ngaahi ʻapí, naʻá ku fili ke vakaiʻi siʻoku kaumeʻa, ko Tokoua Hill.”

Naʻe ngāueʻaki ʻe Arthur Claus ʻa e The Harp of God, ke akoʻi ha kalasi ʻo e fānau ʻe toko 14

ʻI he aʻu atu ki he ʻapi ʻo Tokoua Hill, naʻá ne fetaulaki mo ha kaungāʻapi pālangi ʻokú ne toʻo ha meʻafana. Ko e kaungāʻapí, ko ha kaumeʻa foki ʻo Tokoua Hill, naʻá ne pehē ko Arthur ko e taha ʻo e kau fakamoveuveú. “Ko e hā ʻokú ke haʻu ai ki he ʻapi ʻo e tangata ko ení?” ko ʻene kailá ia.

“Kapau naʻe ʻikai ke u ʻoange ha tali fakafiemālie, naʻá ne fanaʻi au,” ko e manatu ia ʻa Arthur. “Naʻá ku fakapapauʻi ange ko e kaumeʻa au ʻo Tokoua Hill pea naʻe tuʻo lahi ʻeku haʻu ki hono ʻapí.” Naʻe maluʻi ai pē ʻe Arthur mo e kaungāʻapí ʻa e ʻapí mei he kau kaihaʻá.

Naʻe toki ʻiloʻi ʻe Arthur ko Tokoua Hill mo hono fāmilí naʻa nau ʻi he Holo Fakakoló. Naʻe tala ange kia Arthur heʻikai lava ke mavahe mei ai ʻa e kau ʻuliʻulí kae ʻoua ke maʻu ha ngofua naʻe fakamoʻoni ai ʻa Seniale Barrett, ko e ʻōfisa pulé. Naʻe pehē ʻe Arthur: “Naʻe faingataʻa moʻoni ke sio ki he senialé. ʻI he taimi naʻá ku tala ange ai ʻeku palaní, naʻá ne ʻeke mai: ‘Te ke tokangaʻi ʻa e fāmili ko ení mo ʻenau fiemaʻú?’ Ko e moʻoni, naʻá ku loto-moʻoni ki ai.”

ʻI he maʻu ʻa e ngofuá, naʻe fakavave atu ʻa Arthur ki he Holo Fakakoló. Naʻá ne fakahaaʻi ia ki ha ʻōfisa ʻa ia naʻá ne pehē: “Naʻe fakamoʻoni heni ʻa e senialé! ʻOkú ke ʻiloʻi ko e fuofua tokotaha koe ke ke ʻave ha taha mei heni he ʻahó ni?” Naʻe vave hono maʻu ʻo Tokoua Hill mo hono fāmilí. Naʻa nau fakafonu kotoa ʻi he meʻalele ʻa Arthur ʻo nau foki ki ʻapi.

“Ko kitautolu kotoa ʻoku tau tatau pē ko e kakai fakatapui ʻa e ʻOtuá”

Naʻe fakapapauʻi ʻe Tokoua Claus naʻe malu ʻa Tokoua Hill mo hono fāmilí. Ko ʻene faʻifaʻitakiʻanga ʻo e fetokouaʻaki taʻemanavaheé naʻe maongo ki he niʻihi kehé. Naʻe pehē ʻe Arthur: “Ko e kaungāʻapi naʻá ne tokoni ki hono maluʻi ʻo e ʻapi ʻo Hill naʻe tohoakiʻi mai ki he moʻoní. Pea naʻe mahuʻingaʻia ʻa e tokolahi ʻi he Puleʻangá koeʻuhi naʻa nau sio naʻe ʻikai ʻi ai ha meʻa ko e ʻā vahevahe fakamatakali, ko kitautolu kotoa ʻoku tau tatau pē ko e kakai fakatapui ʻa e ʻOtuá.”

a Ko e The Golden Age naʻe ui ia ko e Consolation ʻi he 1937 pea ko e Awake! ʻi he 1946.

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share