HANGANAKI LEʻO!
ʻOku ʻUhinga ki he Hā ʻa e Hoko ko ha Kalisitiané?—Ko e Hā ʻa e Lau ʻa e Tohi Tapú?
ʻI he ʻahó ni, ʻoku tokolahi ʻa e kakai takatakai ʻi he māmaní ʻoku nau taku ko e kau Kalisitiane kinautolu; neongo ia, ʻoku nau fai ʻa e ngaahi tōʻonga ʻoku fakalotomamahi ki he niʻihi kehé. Ko e niʻihi ʻoku nau siokita, taʻefaitotonu pe anga-kovi. Ko e niʻihi leva ʻoku nau taʻefaitōnunga ki honau hoa malí. ʻOku fakatupunga ʻe heʻenau tōʻongá ʻa e kakai ʻe niʻihi ke nau fifili: ‘ʻOku ʻuhinga koā ki he hā ʻa e hoko ko ha Kalisitiané?’
Meʻa ʻoku ʻuhinga moʻoni ki ai ʻa e hoko ko ha Kalisitiané
ʻOku faingofua ki ha tokotaha ke ne pehē ko ha Kalisitiane ia. Ka ʻoku kaunga ki ai ʻa e meʻa lahi ange. Fakatatau ki he Tohi Tapú, ko ha Kalisitiane ko ha tokotaha ia ʻokú ne hoko ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisi. (Ngāue 11:26) Ko Sīsū tonu naʻá ne pehē: “Kapau te mou nofo maʻu ʻi heʻeku leá, ko e moʻoni ko e kau ākonga kimoutolu ʻaʻaku.” (Sione 8:31) Ko e moʻoni, ʻoku ʻikai ha taha ʻe lava ke ne talangofua haohaoa ki he ngaahi lea ʻa Sīsuú. Ka ko ha Kalisitiane ʻokú ne feinga ke muimui ʻi he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú pea tapua atu ia ʻi heʻene moʻuí ʻi he ʻaho taki taha. Fakakaukau ki ha ngaahi fakatātā ʻe niʻihi.
Ko e kau Kalisitiané ʻoku nau fakahāhā ʻa e ʻofa taʻesiokitá
Meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú: “ʻOku ou ʻoatu ha fekau foʻou kiate kimoutolu, ke mou feʻofaʻaki; hangē tofu pē ko ʻeku ʻofaʻi kimoutolú, ke mou feʻofaʻaki foki. Ko e meʻa eni ʻe ʻilo ai ʻe he faʻahinga kotoa ko ʻeku kau ākonga kimoutolú—ʻo kapau ʻoku mou maʻu ʻa e ʻofá ʻi homou lotolotongá.”—Sione 13:34, 35.
Meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú: Naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e ʻofa taʻesiokitá ki he tokotaha kotoa, neongo pe ko e hā honau tuʻunga pe puipuituʻa ʻi he sōsaietí. Naʻá ne fakamoʻui ʻa e puké, fafanga ʻa e fiekaiá, pea aʻu ʻo ne foaki ʻene moʻuí koeʻuhi ko e niʻihi kehé.—Mātiu 14:14-21; 20:28.
Anga ʻo e tōʻongafai ʻa e kau Kalisitiané: ʻOku fakahāhā ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ʻofa taʻesiokitá ʻaki ʻenau hoko ʻo nima-homo, taʻefilifilimānako, pea faʻa fakamolemole. ʻOku nau tokoni ki he kakai ʻoku fiemaʻu tokoní, pea ʻoku nau loto-lelei ke fai ʻa e ngaahi feilaulau maʻá e niʻihi kehé.—1 Sione 3:16.
Ko e kau Kalisitiané ʻoku nau faitotonu
Meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú: “Ko au ʻa e . . . moʻoní.”—Sione 14:6.
Meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú: Naʻe lea moʻoni maʻu pē ʻa Sīsū pea faitotonu ʻi he meʻa kotoa. Naʻe ʻikai ʻaupito ke ne kākaaʻi ʻa e niʻihi kehé pe ngāueʻaki ha lea takihala. Naʻá ne fakapapauʻi ke fai pehē neongo naʻe iku fakafepakiʻi ai ia.—Mātiu 22:16; 26:63-67.
Anga ʻo e tōʻongafai ʻa e kau Kalisitiané: ʻOku ʻikai ke loi ʻa e kau Kalisitiané. ʻOku nau totongi ʻenau ngaahi tukuhaú, ʻoku ʻikai ke nau kaihaʻa, pea ʻoku nau ngāue faitotonu ʻo ʻikai ke nau tātā-taimi. (Loma 13:5-7; ʻEfesō 4:28) ʻOku ʻikai ke nau kākaaʻi ʻa e niʻihi kehé, pe fakakāinga ʻi he siví pe loi ʻi heʻenau tohi kole ngāué pe ʻi ha ngaahi tohi meimei tatau.—Hepelū 13:18.
Ko e kau Kalisitiané ʻoku nau fakahāhā ʻa e anga-leleí
Meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú: “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa ʻoku ongosia mo mafasiá, pea te u fakaivifoʻou kimoutolu. Mou fua ʻeku ʻioké pea ako meiate au, he ʻoku ou anga-malū mo loto-fakatōkilalo, pea te mou maʻu ha fakaivifoʻou kiate kimoutolu. He ko ʻeku ʻioké ʻoku fakafiemālie, pea ko ʻeku kavengá ʻoku maʻamaʻa.”—Mātiu 11:28-30.
Meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú: Naʻe fotungofua mo anga-fakaalaala ʻa Sīsū. Naʻá ne talitali lelei ʻa e fānaú, fakafiemālieʻi ʻa e kau faingataʻaʻiá, pea fakafeangai fakangeingeia ki he niʻihi kehé.—Maʻake 10:13-15; Luke 9:11.
Anga ʻo e tōʻongafai ʻa e kau Kalisitiané: ʻOku lea anga-lelei ʻa e kau Kalisitiané ki he niʻihi kehé; ʻoku ʻikai ke nau anga-kovi pe laukovi. (ʻEfesō 4:29, 31, 32) ʻOku nau fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia ʻi he niʻihi kehé pea kumi ki ha ngaahi faingamālie ke fai ha tokoni.—Kalētia 6:10.
Ko e kau Kalisitiané ʻoku nau nofoʻaki faitōnunga ki honau hoa malí
Meʻa naʻe leaʻaki ʻe Sīsuú: “Ko e meʻa kuo haʻi fakatahaʻi ʻe he ʻOtuá, tuku ke ʻoua naʻa fakamāvae ia ʻe ha tangata.”—Maʻake 10:9.
Meʻa naʻe fai ʻe Sīsuú: Neongo naʻe ʻikai ke mali ʻa Sīsū, naʻá ne fakalototoʻaʻi ʻa e ngaahi hoa malí ke nau fefaitōnungaʻaki. (Mātiu 19:9) Naʻá ne fakatokanga fekauʻaki mo e ngaahi tōʻonga ʻe lava ke ne veteki ha nofo mali.—Mātiu 5:28.
Anga ʻo e tōʻongafai ʻa e kau Kalisitiané: ʻOku fakaʻehiʻehi ʻa e kau Kalisitiané mei he tōʻonga ʻokú ne taʻefakaʻapaʻapaʻi ʻa e nofo malí. (Hepelū 13:4) Ko e ngaahi hoa malí ʻoku nau fefakahāhāʻaki ʻa e ʻofá mo e fakaʻapaʻapá.—ʻEfesō 5:28, 33.