Tokonaki, ʻOkatopa 25
Naʻe kamata ke lau ia ʻe Sāfani ʻi he ʻao ʻo e tuʻí.—2 Kal. 34:18.
ʻI he hoko ʻa Tuʻi Siosaia ko ha tokotaha lahí, naʻe kamata ke ne fakaleleiʻi ʻa e temipalé. Lolotonga ʻa e ngāue ko iá, naʻe maʻu ai “ʻa e tohi Lao ʻa Sihova naʻe fakafou mai ʻia Mōsesé.” ʻI he fanongo ki hono lau iá, naʻe ueʻi ai ʻa e tuʻí ke ne fai ha ngāue ʻaki ʻa e talangofua ki he meʻa naʻe leaʻaki aí. (2 Kal. 34:14, 19-21) Te ke saiʻia ke lau tuʻumaʻu ʻa e Tohi Tapú? Kapau ʻokú ke kei feinga pē, ʻoku fēfē? ʻOkú ke muimuiʻi ʻa e ngaahi veesi ʻe tokoni fakafoʻituitui nai kiate koe? ʻI he taʻu 39 ʻa Siosaiá, naʻá ne fai ha fehālaaki ʻo iku mole ai ʻene moʻuí. Naʻá ne falala kiate ia pē kae ʻikai ke kole ʻa e tataki ʻa Sihová. (2 Kal. 35:20-25) ʻOku tau ako ha lēsoni mei heni. Tatau ai pē pe ko e hā hotau taʻumotuʻá pe ko e hā e fuoloa ʻetau ako ʻa e Tohi Tapú, kuo pau ke tau hanganaki kumi kia Sihova. ʻOku kau ki ai ʻa e lotu maʻu pē ki heʻene tatakí, ako ʻene Folofolá, pea maʻu ʻaonga mei he faleʻi ʻa e kau Kalisitiane matuʻotuʻá. ʻOku ngalingali ʻe siʻi ange ai haʻatau fai ha ngaahi fehālaaki mafatukituki pea ʻe ngalingali te tau fiefia ange ai.—Sēm. 1:25. w23.09 12 ¶15-16
Sāpate, ʻOkatopa 26
ʻOku talitekeʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e kau hīkisiá, ka ʻokú ne foaki ʻa e ʻofa maʻataʻataá ki he kau anga-fakatōkilaló.—Sēm. 4:6.
ʻOku lave ʻa e Tohi Tapú ki he kau fefine tuʻu-ki-muʻa tokolahi naʻa nau ʻofa kia Sihova pea tauhi kiate ia. Naʻa nau “anga-fakamaʻumaʻu ʻi heʻenau ngaahi tōʻongá” pea “faitōnunga ʻi he meʻa kotoa pē.” (1 Tīm. 3:11) ʻIkai ko ia pē, ko e fanga tuofāfiné ʻe lava ke nau maʻu ʻi heʻenau fakatahaʻangá ʻa e kau fefine Kalisitiane matuʻotuʻa ʻoku nau tuha ke faʻifaʻitaki ki ai. Fanga tuofāfine kei siʻi, fēfē ke ke fakakaukau angé ki ha kau fefine Kalisitiane matuʻotuʻa ʻe niʻihi ʻokú ke ʻiloʻi ʻe lava ke ke faʻifaʻitaki kiate kinautolu? Fakatokangaʻi honau ngaahi ʻulungaanga fakamānakó; fakakaukau leva ki he founga ʻe lava ke ke fakahāhā ai iá. Ko ha tafaʻaki mahuʻinga ʻo e hoko ʻo matuʻotuʻa faka-Kalisitiané ko e anga-fakatōkilaló. Kapau ʻoku anga-fakatōkilalo ha fefine, te ne maʻu ha vahaʻangatae lelei mo Sihova pea mo e niʻihi kehé. Ko e fakatātaá, ko ha fefine ʻokú ne ʻofa kia Sihova ʻokú ne fili anga-fakatōkilalo ke poupou ki he tefitoʻi moʻoni ʻo e tuʻunga-ʻulú ʻa ia kuo fokotuʻutuʻu ʻe heʻene Tamai fakahēvaní. (1 Kol. 11:3) Ko e tefitoʻi moʻoni ko iá ʻoku ngāueʻaki tefito ia ʻi he fakatahaʻangá pea ʻi he fāmilí. w23.12 18-19 ¶3-5
Mōnite, ʻOkatopa 27
ʻOku totonu ki he ngaahi husepānití ke nau ʻofa ki honau ngaahi uaifí ʻo hangē ko honau sino ʻo kinautolú.—ʻEf. 5:28.
ʻOku ʻamanekina ʻe Sihova mei ha husepāniti ke ne ʻofa ʻi hono uaifí pea tokangaʻi fakaesino, fakaeongo, mo fakalaumālie ia. Ko hono fakatupulekina ʻa e malava fakaefakakaukaú, fakaʻapaʻapaʻi ʻa e kakai fefiné, pea hoko ʻo alafalalaʻangá, ʻe tokoni kiate koe ko ha hoa mali. Hili hoʻo malí, te ke hoko nai ko ha tamai. Ko e hā ʻe lava ke ke ako meia Sihova fekauʻaki mo e hoko ko ha tamai leleí? (ʻEf. 6:4) Naʻe tala ange hangatonu ʻe Sihova ki hono ʻAló, ʻa Sīsū, naʻá ne ʻofa ʻiate ia pea hōifua kiate ia. (Māt. 3:17) Kapau te ke hoko ko ha tamai, fakapapauʻi ʻokú ke tala ange maʻu pē ki hoʻo fānaú ʻokú ke ʻofa ʻiate kinautolu. Fakaongoongoleleiʻi maʻu pē kinautolu ki he ngaahi ngāue lelei ʻoku nau faí. Ko e ngaahi tamai ʻoku nau faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sihová ʻoku nau tokoniʻi ʻenau fānaú ke nau hoko ko ha kau tangata mo e kau fefine Kalisitiane matuʻotuʻa. ʻE lava ke ke teuteu he taimí ni ki he ngafa ko ení ʻaki ʻa e tokanga anga-ʻofa ki he niʻihi kehe ʻi ho fāmilí pea ʻi he fakatahaʻangá pea ʻaki ʻa e ako ke fakahāhā hoʻo ʻofa mo e houngaʻia ʻiate kinautolú.—Sione 15:9. w23.12 28-29 ¶17-18