Ko e “Otua oe Melino” ʻOku Tokanga ki he Kau Faingataʻaʻiá
ʻOKU fakamahino lelei mai ʻe he Tohitapú ko Tēvita ʻo e kuonga ko eé naʻe ʻikai te ne sola ki he faingataʻaʻiá. He naʻá ne moʻui ʻi he ngaahi taʻu ʻe niʻihi ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha hola kumi moʻui, ʻi hono tuli loto-taʻeʻunua ia ʻe ha tuʻi anga-fulikivanu mo anga-faingataʻa, ʻa ē naʻá ne tukupā ke tāmateʻi iá. ʻI he lolotonga ʻo e vahaʻa taimi ʻo e faingataʻaʻia ko ʻení, naʻe toi ʻa Tēvita ʻi ha ngaahi feituʻu maomaonganoa. Ka naʻá ne fai ʻa e meʻa lahi ange. Naʻá ne lotu tōtōivi kia Sihova ʻo fekauʻaki mo hono faingataʻaʻiá. “Naaku tagi kia Jihova aki hoku leʻo,” ko e meʻa ia naʻá ne tohi ki mui fekauʻaki mo e ʻahiʻahi fakamamahi naʻá ne maʻú. “Naaku liligi eku fakakaukau i hono ao; neu fakaha i hono ao eku mamahi.”—Sāme 142:1, 2, PM.
ʻI he ʻahó ni, ʻe manuki ha niʻihi ki he falala ʻa Tēvita ki he ʻOtuá. Te nau pehē ko e lotu ia ko iá ko ha fakanonga fakaeʻatamai pē ia pea ʻi hono fakalea totonú, ko ha meʻa maumau taimi ia. Ka neongo ia, naʻe ʻikai tukunga hala ʻa e falala ʻa Tēvita ki he ʻOtuá, he naʻe faifai pē ʻo foʻi ʻa hono ngaahi filí. ʻI he toe vakai ki mui ki he meʻa naʻá ne hokosiá, naʻe tohi ʻe Tēvita: “Siʻi tuʻutamaki ko é naʻe tautapa, pea naʻe ongoʻi ʻe Sihova, pea ne fakahaofi mei hono faingataʻa kotoa.” (Sāme 34:6) Ko e ʻOtua moʻoni ko ia naʻe hanga ki ai ʻa Tēvitá ʻoku ui ia ʻi ha feituʻu kehe ko e “Otua oe melino.” (Filipai 4:9, PM; Hepelu 13:20) Te ne ʻomai ha nonga mei he faingataʻaʻiá, ʻo iku atu ki ha melino maʻatautolu?
ʻOku Tokanga Mai ʻa Sihova Kiate Koe
ʻOku ʻikai ke taʻefietokanga mai ʻa Sihova ʻi he fekauʻaki mo e ngaahi faingataʻaʻia ʻa ʻene kakaí. (Sāme 34:15) ʻOkú ne tokanga mai ki he ngaahi fiemaʻú ʻo ʻikai ngata pē ʻi heʻene kau sevānití fakalūkufua ka ʻoku toe pehē foki ki he tokotaha tāutaha taki taha ʻoku manavahē kiate iá. ʻI he taimi naʻe fakatapui ai ʻa e temipale ʻi Selusalema ʻo e kuonga muʻá, naʻe kōlenga ʻa Solomone kia Sihova ke ne fakafanongo ki “ha hu ʻe fai ʻe ha tangata pe ko ho kakai Isileli kotoa, ʻenau ongoʻi taki taha hono ta mo hono mamahi.” (2 Kalonikali 6:29, fakaʻītali ʻamautolu.) Hangē ko ia naʻe lāuʻilo ki ai ʻa Solomoné, naʻe maʻu ʻe he tokotaha taki taha ʻa ʻene faingataʻaʻia mavahe pē ʻaʻana ke ne kātekina. ʻOku puke fakasino nai ʻa e tokotaha. ʻOku mafasia fakaeongo nai ha tokotaha ia. ʻOku faingataʻaʻia nai ʻa e niʻihi ia ʻi he mate ʻa ha taha ʻofeina. Ko e taʻemaʻu ngāué, faingataʻa fakaʻikonōmiká, mo e ngaahi palopalema fakafāmilí ʻoku toe hoko ia ko e ngaahi faingataʻaʻia angamaheni ʻi he ngaahi taimi faingataʻá ni.
Kiʻi fakakaukau angé ʻo kau ki he ‘ta ʻoʻou mo ho mamahí.’ Mahalo ʻi he taimi lahi naʻá ke ongoʻi ai ʻo hangē ko e tokotaha-tohi-sāme ko Tēvitá, ʻa ia naʻá ne tohi: “Naʻa ku ʻamanaki ki ha fakalelu, kae ʻikai; pea ki ʻani fakafiemalie, kae ʻikai ʻiloa mai.” Ka neongo ia, ʻoku malava ke ke fakapapauʻi ʻoku tokanga mai ʻa e ʻOtuá ki he tuʻunga ʻokú ke ʻi aí, he ʻi he konga ki mui ʻo e sāme tatau pē, naʻe tohi ai ʻe Tēvita: “ʻOku ongoʻi ʻe Sihova ʻa e kau masiva, pea ʻoku ʻikai te ne taʻetokaʻi ʻene kau popula.”—Sāme 69:20, 33.
ʻI hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi lea ʻa Tēvitá ʻi ha ʻuhinga lahi angé, ʻoku lava ke tau falala pau ko e Tokotaha-Fakatupu ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻokú ne fanongo mai ki he ngaahi lotu ʻa e faʻahinga ʻoku fakapōpulaʻi, ʻi hono fakalea fakaefakatātaá, ʻe heʻenau ngaahi faingataʻaʻiá. Mahulu atu mei aí, ʻokú ne fai ha tali ki heʻenau tuʻutāmakí. Fakakaukau ange ki he ngaahi fakamatala hono hokó ʻa ia ʻoku nau fakahaaʻi ʻa e manavaʻofa ʻa Sihova ki he kau faingataʻaʻiá.
“ʻIlonga ha uitou, pe fanau tamai-mate, ʻe ʻikai te mou fakamamahiʻi kinautolu. Kapau te mou momoʻi fai fakamamahi ki ai, ʻio ka momoʻi tangi ʻe ia kiate au, te u matuʻaki ongoʻi ʻenau tangi; pea ʻe kakaha ʻeku ʻita.”—Ekisoto 22:22-24.
“ʻE ʻikai koā ke fai ʻe he ʻOtua ʻa e sauni maʻa hono kakai fili, ʻa ia ʻoku nau tangi kiate ia ʻi he ʻaho mo e po, neongo ʻene fakatotoka ange?”—Luke 18:7.
“ʻOku ne fakahaofi ʻa e masiva ʻo ka tangi; ko e vaivai foki mo ia ʻoku ʻikai hano tokoni. Ko e tuʻutamaki mo e masiva ʻoku ne fakaʻatuʻi, pea ko e ngaahi laumalie ʻo e masiva ʻoku ne fakamoʻui. ʻOku ne huhuʻi honau laumalie mei he maumau mo e fakamalohi, pea ʻoku mahuʻinga honau toto ʻi heʻene vakai.”—Sāme 72:12-14.
“Ko ia ʻoku ne ala kiate kimoutolu [kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní] ʻoku ne ala ki he tamaʻimata ʻo ʻene ʻAfio.”—Sakalaia 2:8.
ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he ngaahi fakatātaá ni ʻa e mahuʻingaʻia loloto ʻa hotau Tokotaha-Fakatupú ʻi he lelei ki heʻene kakaí. Ko ia ai, ʻoku tau maʻu ʻa e ʻuhinga lelei ke tau muimui ʻi he akonaki ʻa e ʻaposetolo ko Pitá: “Li atu ā hono kotoa ʻo hoʻomou lotomoʻua ki he ʻEne ʻAfio; he ʻoku ne mamahiʻi kimoutolu.” (1 Pita 5:7) Ka ʻe anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he ʻOtuá he lolotonga ʻa e ngaahi taimi ʻo e faingataʻaʻiá?
Founga Hono Tokoniʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e Faingataʻaʻiá
Hangē ko ia kuo tau vakai ki aí, ʻi he taimi naʻe tofanga ai ʻa Tēvita ʻi he faingataʻaʻiá, naʻá ne lotu tōtōivi ki he ʻOtuá ki ha tataki. ʻI he taimi tatau pē, naʻá ne tomuʻa fai ʻe ia ʻa e meʻa ke fakanonga ʻa e tuʻunga ko iá, ʻo ngāueʻaki ʻa e fakakaukau-poto ke hao ai mei he kau tulimui kiate iá. Ko ia, ko e falala kia Sihová fakataha mo e feinga fakafoʻituituí naʻe malava ai ʻe Tēvita ke ne kātekina ʻa ʻene faingataʻaʻiá. Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei hení?
ʻI heʻetau fehangahangai mo e faingataʻaʻiá, ko hono moʻoní, ʻoku ʻikai hala ke tau tomuʻa fai ʻe kitautolu ha meʻa fakapotopoto ke solovaʻaki ʻa e palopalemá. Ko e fakatātaá, kapau ʻoku taʻemaʻu ngāue ha Kalisitiane, ʻikai te ne feinga ke maʻu ha ngāue? Pe kapau ʻokú ne tofanga ʻi ha mahamahaki fakaesino, ʻikai te ne kumi ki ha tokoni fakafaitoʻo? Ko e moʻoni, naʻa mo Sīsū, ʻa ia naʻá ne maʻu ʻa e mālohi ke fakamoʻui ʻa e ngaahi faʻahinga kotoa pē ʻo e mahakí, naʻá ne fakamoʻoniʻi ‘ko e tangata faitoʻó ʻoku maʻa e mahakí.’ (Mātiu 9:12; fakafehoanaki mo 1 Timote 5:23.) Ko hono moʻoní, heʻikai lava ke toʻo atu ʻa e ngaahi faingataʻaʻia ia ʻe niʻihi; kuo pau pē ke kātekina kinautolu. Ka neongo ia, ʻoku ʻikai vakai ha Kalisitiane moʻoni ia ki ha faingataʻa ko ha meʻa ia ʻoku lelei, ʻo hangē ko e faʻahinga ʻe niʻihi. (Fakafehoanaki mo 1 Tuʻi 18:28.) Ka, ʻokú ne fai ha faʻahinga lākanga pē te ne lavá ke fekuki ai mo hono faingataʻaʻiá.
Neongo ia, ʻi he taimi tatau pē, ʻoku fakapotopoto ke ne ʻohake ʻa e meʻá kia Sihova ʻi he lotu. Ko e hā hono ʻuhingá? ʻUluakí, ʻi heʻetau falala ki hotau Tokotaha-Fakatupú, ʻoku tokoniʻi ai kitautolu ke tau “ʻilo ʻa e meʻa ʻoku lelei lahi.” (Filipai 1:10) Hangē ko ʻení, ʻi he kumi ki ha ngāue, ʻe tokoniʻi kitautolu ʻe he falala mo faʻa lotu ki he ʻOtuá ke ʻoua te tau tali ʻa e ngāue ʻoku fepaki mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻa e Tohitapú. Te tau toe hao ai mei he hoko ʻo “hē mei he lotu” koeʻuhi ko e ʻofa ki he paʻangá. (1 Timote 6:10) Ko hono moʻoní, ʻi he taimi ʻoku fai ai ha ngaahi fili māfatukituki—ʻo fekauʻaki mo e ngāué pe ko ha tafaʻaki kehe pē ʻi he moʻuí—ʻoku fiemaʻu ke tau muimui ki he akonaki ʻa Tēvitá: “Li hoʻo kavenga kia Sihova, he te ne poupou koe ʻe ia: ʻe ʻikai te ne tuku ʻa e maʻoniʻoni ke ueʻia ʻo taʻengata.”—Sāme 55:22.
ʻOku toe tokoni ʻa e lotú kiate kitautolu ke tau tauhi maʻu ʻa e fakakaukau mafamafatatau, koeʻuhi ke ʻoua naʻa lōmekina kitautolu ʻe heʻetau faingataʻaʻiá. Naʻe tohi ʻe he ʻaposetolo ko Paulá: “ʻI he meʻa kotoa pe tuku ke ha ki he ʻOtua hoʻomou ngaahi kole, ʻi he lotu mo e hufia, pea fai mo e fakafetaʻi.” Pea ko e hā hono olá? “Ko e nonga ʻa e ʻOtua, ʻa ia ʻoku mamaʻo ʻi he tatae ʻa e ʻatamai kotoa pe, te ne maluʻi homou loto mo hoʻomou ngaahi fakakaukau ʻia Kalaisi Sīsū.” (Filipai 4:6,7) ʻIo, nonga, ko e nonga ʻa e ʻOtuá. Ko e nonga ko iá “ʻoku mamaʻo ʻi he tatae ʻa e ʻatamai kotoa pe,” ko ia ai ʻoku malava ke ne fakatuʻumaʻu kitautolu ʻi he taimi ʻoku tau kavengaʻia ai ʻi he ngaahi ongoʻi mafasiá. Te ne ‘maluʻi hotau lotó mo ʻetau ngaahi fakakaukaú,’ ʻa ia te ne tokoniʻi kitautolu ke tau fakaʻehiʻehi mei hano fai loto-ʻoho mo taʻefakapotopoto ha meʻa, ʻa ia ʻoku malava ʻo toe tānaki mai ai pē ki heʻetau faingataʻaʻiá.—Koheleti 7:7.
ʻOku kei lahi ange ʻa e meʻa ʻoku malava ke fai ʻe he lotú. ʻOku lava ke ne ʻai ha faikehekehe ʻi he anga ʻo e tupulaki ʻa ha tuʻunga. Fakakaukau ange ki ha fakatātā ʻi he Tohitapú. ʻI hono tuku pilīsone ʻa e ʻaposetolo ko Paulá ʻi Lomá, naʻá ne fakalototoʻaʻi ʻa e kaungā Kalisitiané ke nau lotu ange maʻana. Ko e hā hono ʻuhingá? “ʻOku ʻasili ʻeku kole ke mou fai pehe,” ko ʻene tohi ia kiate kinautolú, “ke vave hoku fakafoki atu kiate kimoutolu.” (Hepelu 13:19) Naʻe ʻilo ʻe Paula ko e ngaahi lotu kīkīvoi ʻa hono kaungā-tuí ʻe lava ke hoko ai ha faikehekehe ki he taimi ʻe tukuange ai iá.—Filimone 22.
ʻE liliu ʻe he lotú ʻa e nunuʻa ʻo hoʻo faingataʻaʻiá? ʻE pehē nai. Ka neongo ia, ʻoku totonu ke tau ʻiloʻi ʻoku ʻikai ke tali maʻu mai ai pē ʻe Sihova ʻa ʻetau ngaahi lotú ʻi he founga ʻoku tau ʻamanekina nai ki aí. Ko e fakatātaá, naʻe toutou lotu ʻa Paula ʻo fekauʻaki mo e “tolounua i he kakano” ʻoʻoná—mahalo ko ha palopalema fakaekakano naʻe felāveʻi mo ʻene vakaí. ʻI he ʻikai ke toʻo atu ʻa e faingataʻaʻiá, naʻe folofola ʻa e ʻOtuá kia Paula: “Ko eku tokoni e lahi maau: he kuo fakakakato eku malohi i hoo vaivai.”—2 Kolinito 12:7-9, PM.
Ko ia ai, ʻi he taimi lahi ʻe ʻikai ke toʻo atu ai ʻa ʻetau ngaahi faingataʻaʻiá. Ka, te tau maʻu ai ʻa e faingamālie ke fakamoʻoniʻi ai ʻa ʻetau falala ki hotau Tokotaha-Fakatupú. (Ngāue 14:22) Pehē foki, ʻoku malava ke tau fakapapauʻi naʻa mo ha ʻikai ke toʻo atu ʻe Sihova ʻa e faingataʻaʻiá, te ne “ngaohi . . . hono haoʻanga foki mei ai, koeʻuhi ke lava hono katakiʻi.” (1 Kolinito 10:13) ʻIo, ʻoku ʻuhinga lelei ʻa hono ui ʻo Sihova ko e “ʻOtua ʻoku āʻana ʻa e tokoni kotoa pe; ʻa ia ʻoku ne tokoni kimautolu ʻi heʻemau tuʻutamaki kotoa pe.” (2 Kolinito 1:3, 4) ʻOkú ne foaki mai kiate kitautolu ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu kiate kitautolu ke tau kātaki fakataha mo e melino lahi.
Vavé Ni—Ha Māmani ʻIkai Faingataʻaʻia!
ʻOku palōmesi mai ʻa e Tokotaha-Fakatupú ʻo pehē, ʻaki hono Puleʻangá, ʻe vavé ni ke ne toʻo atu ai ʻa e ngaahi faingataʻaʻia ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Te ne fakahoko fēfē ʻeni? ʻAki hono toʻo atu ʻa Sētane ko e Tēvoló, ko e tupuʻanga tefito ia ʻo e faingataʻaʻiá pea ko e fili tuʻu-ki-muʻa ia ʻo e melinó, ʻa e tokotaha ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻe he Tohitapú ko e “ʻotua ʻo e tuʻu ko eni.” (2 Kolinito 4:4) Ka ʻoku vavé ni ke ngata ʻa ʻene pule ki he faʻahinga ʻo e tangatá. Ko hono toʻo atu iá ʻe ʻatā ai ʻa e hala ki he ngaahi tāpuaki taʻefaʻalaua ke hoko mai ki he faʻahinga ʻoku manavahē ki he ʻOtuá. ʻOku palōmesi mai ʻa e Tohitapú ʻe hanga ʻe Sihova ʻo “holoholo ʻa e loʻimata kotoa pē mei honau mata; pea ʻe ʻikai toe ai ha mate, pea ʻe ʻikai toe ai ha mamahi, pe ha tangi, pe ha ongosia; kuo mole ʻa e ngaahi meʻa muʻa.”—Fakahā 21:1-4.
ʻOku ongo ngali ʻikai ala tui ki ha māmani ʻe ʻikai ha faingataʻaʻia? ʻOku tau angamaheni ʻaupito ki he moʻui faingataʻaʻiá ʻo faingataʻa ai ke tau fakakaukauloto atu ʻe mole atu ia. Ka ko e tauʻatāina mei he manavaheé, loto-moʻuá, mo e tuʻutāmakí ko e meʻa tofu pē ia naʻe taumuʻa ki ai ʻa e ʻOtuá ki he faʻahinga ʻo e tangatá ʻi he ngāue fakatupú, pea ʻe lavameʻa ʻa ʻene taumuʻá.—Aisea 55:10, 11.
Ko e ʻamanaki ia naʻe maʻu ʻe Sōnia, Fapiana, mo ʻAna, ʻa ē naʻe lave ki ai ʻi he kupu ʻuluakí. Ko Sōnia, ʻa ē ko ʻene ongo tamaiki ē naʻe mate ʻi he ʻeitisí, naʻá ne maʻu ʻa e nonga lahi mei he ʻamanaki ʻoku fokotuʻu mai ʻe he Tohitapú—ko ha toetuʻu ʻa e anga-tonu mo e taʻeangatonu. (Ngāue 24:15) “Ko e meʻa ʻe taha ʻoku paú,” ko ʻene leá ia, “ʻoku fakalaka atu ʻemau ʻamanakí mei ha faʻahinga mamahi pē.”
Lolotonga ʻa e kei nofo ʻi he fale tauhi-paeá, naʻe ʻaʻahi kia ʻAna ha taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová. “Naʻá ne fakahāhā mai kiate au ʻa e huafa Sihová ʻi he Tohitapú,” ko e lea ia ʻa ʻAná, “pea naʻá ku tangi ʻi he fiefia. Naʻe mātuʻaki fiemaʻu kiate au ʻa e tokoni, pea naʻá ku ako ai ʻo ʻilo ʻoku ʻi ai ha ʻOtua ʻoku tokanga mai kiate kitautolu.” ʻI he hili ʻa e mavahe mei he fale tauhi-paeá, naʻe tali ʻe ʻAna ha ako Tohitapu pea ako lahi ange ai ʻo fekauʻaki mo e ngaahi talaʻofa ʻa Sihová. Hili iá naʻá ne fakatapui ʻa ʻene moʻuí kia Sihova pea fakahāhā ia ʻaki ʻa e papitaiso. “Talu mei ai mo ʻeku hokohoko falala kia Sihova ʻo fakafou ʻi he lotu, pea ʻoku fakafiemālieʻi au ʻe he tuipau te ne tokoniʻi au.”
Kuo kau foki mo Fapiana ʻi hono maʻu ʻa e fiemālie lahi mo e melino ʻo e fakakaukaú ʻi heʻene faingataʻaʻiá tupu mei he ako ʻo fekauʻaki mo e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtuá ki he kahaʻú. “Ko hono ako ʻa e moʻoní mei he Tohitapú ʻoku hangē ia ko e mavahe mei ha feituʻu fakapoʻuli ʻaupito mo pōpōʻuli pea hū atu ki ha loki maʻa, ngingila, mo fakaholomamata.”—Fakafehoanaki mo Sāme 118:5.
Ka ʻe anga-fēfē pea ʻe ʻafē ʻe hoko mai ai ʻa e melino moʻoní ki he foʻi kolopé kotoa? Tau sio ki ai ʻi he ngaahi kupu hono hoko maí.
[Puha ʻi he peesi 6]
Ko e Ngaahi Tafaʻaki Lahi ʻo e Faingataʻaʻiá
▪ ʻOku fakafuofua ki he vahefā ʻe taha ʻo e tokolahi ʻo e māmaní ʻoku nau moʻui ʻi he tuʻunga masiva ʻaupito, pea ʻoku toe ʻi ai mo e laui miliona ʻoku nau moʻui ʻi he ngaahi tuʻunga taʻefeʻunga mo e tangatá ʻa ia ʻoku nau fakafaingataʻaʻi ʻenau moʻuí.
▪ ʻOku lahi hake he fānau ʻe toko 200 miliona ʻoku fasimanava.
▪ ʻI he taʻu taki taha ʻoku tāmateʻi ai ʻe he fakalelé ʻa e fānau ʻe toko tolu miliona nai ʻoku ʻi lalo hifo ʻi he taʻu nimá.
▪ Naʻe tāmateʻi ʻe he ngaahi mahaki pipihí ʻa e kakai ʻe toko 16.5 miliona ʻi he 1993 ʻataʻatā pē. Koeʻuhi ʻoku kehekehe hono fakafaʻahinga ʻe he ngaahi fonua ia ʻe niʻihi ʻa e ngaahi mahakí, ʻoku māʻolunga ange nai ʻa e fika totonú ia.
▪ ʻOku fakafuofua ki he kakai ʻe toko 500 miliona ʻoku uesia ʻe ha faʻahinga ʻo e palopalema fakaʻatamaí.
▪ ʻOku tupulekina vave ange ʻa e lahi ʻo e taonakita ʻi he lotolotonga ʻo e kau talavoú ia ʻi ha toe taʻumotuʻa kehe.
▪ “Kuo hoko ʻo ʻileʻila ʻa e fiekaiá mo e taʻemaʻu ngāué ʻi he māmaní,” ko e fakahā ia ʻe he The Unesco Courier. “ʻOku ʻi ai ʻa e kau taʻemaʻu ngāue ʻe toko 35 miliona ʻi he ngaahi fonua tuʻumālie lahi taha ʻe fitu ʻi he māmaní, pea ʻi Pelēsila ʻataʻatā pē ʻoku ʻi ai ʻa e kau ngāue ʻe toko 20 miliona ʻa ia ʻoku ʻikai hoko ʻenau maʻu ngāué ʻa kinautolu ke pehē ai te nau malava ke maʻu ai ha meʻa feʻunga ke kai.”
[Fakatātā ʻi he peesi 7]
ʻOku malava ke tokoniʻi kitautolu ʻe he lotú ke tau tokangataha ki he talaʻofa ʻa e ʻOtuá ki ha māmani ʻe ʻikai ʻi ai ha faingataʻaʻiá