KUPU AKO 24
“Fakafāʻūtahaʻi ʻa Hoku Lotó Ke U Manavahē ki Ho Huafá”
“Fakafāʻūtahaʻi ʻa hoku lotó ke u manavahē ki ho huafá. ʻOku ou fakahīkihikiʻi koe, ʻe Sihova ko hoku ʻOtua, ʻaki hoku lotó kotoa.”—SAAME 86:11, 12.
HIVA 23 Sihova, Homau Mālohingá
ʻI HE KUPÚ NIa
1. Ko e hā ʻa e manavahē-ʻOtua, pea ko e hā ko ha fiemaʻu pau ai eni ki he faʻahinga ʻoku nau ʻofa kia Sihová?
KO E kau Kalisitiané ʻoku nau ʻofa ki he ʻOtuá, pea ʻoku nau manavahē foki kiate ia. Ka ki he niʻihi ʻoku hā ngali fepaki eni. Neongo ia, ʻoku ʻikai ke tau ʻuhinga ki he manavahē ʻokú ne ʻai koe ke ke ilifiá. Te tau lāulea ki ha ʻuhinga makehe ʻo e manavaheé. Ko e kakai ʻoku nau maʻu ʻa e manavahē ko ení ʻoku nau ʻapasia ki he ʻOtuá pea fakaʻapaʻapa loto-moʻoni kiate ia. ʻOku ʻikai ke nau loto ke taʻefakahōifuaʻi ʻenau Tamai fakahēvaní koeʻuhi ʻoku ʻikai ke nau loto ke maumauʻi ʻenau kaumeʻa mo iá.—Saame 111:10; Pal. 8:13.
2. Makatuʻunga ʻi he lea ʻa Tuʻi Tēvita ʻi he Saame 86:11, ko e hā ʻa e meʻa ʻe ua te tau lāulea ki aí?
2 Lau ʻa e Saame 86:11. ʻI hoʻo fakakaukau ki he lea ko iá, te ke ʻiloʻi ai naʻe mahinoʻi ʻe he tuʻi faitōnunga ko Tēvitá ʻa e mahuʻinga ʻo e manavahē-ʻOtuá. Tau lāulea angé ki he founga ʻe lava ke tau ngāueʻaki ai ʻa e ngaahi lea fakamānavaʻi ʻa Tēvitá. ʻUluakí, te tau sivisiviʻi ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻe niʻihi ʻoku tau manavahē ai ki he huafa ʻo e ʻOtuá. Uá, te tau lāulea ki he founga ke tau fakahaaʻi ai ʻoku tau manavahē ki he huafa ʻo e ʻOtuá ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó.
KO E HĀ KE TAU MANAVAHĒ AI KI HE HUAFA ʻO SIHOVÁ?
3. Ko e hā ʻa e hokosia naʻá ne tokoniʻi ʻa Mōsese ke hanganaki manavahē ki he huafa ʻo e ʻOtuá?
3 Fakakaukau ki he ongoʻi ʻa Mōsese ʻi heʻene ʻi ha avaʻi maka peá ne sio ʻi ha vīsone ki he fakalaka hake ʻa e lāngilangi ʻo Sihová. ʻOku ngalingali ko e meʻa fakamanavahē taha eni ke hokosia ʻe ha tangata ki muʻa ke haʻu ʻa Sīsū ki he māmaní! Naʻe fanongo ʻa Mōsese ki he lea ko ení, ʻoku hā mahino ko e lea ʻa ha ʻāngelo: “Ko Sihova, ʻa Sihova, ko ha ʻOtua mohu meesi mo manavaʻofa, tuai ki he houhau pea fonu ʻi he ʻofa mateaki mo e moʻoni, ʻokú ne fakahaaʻi ʻa e ʻofa mateaki ki he laui afe, ʻo fakamolemoleʻi ʻa e faihalá mo e laka halá pea mo e angahalá.” (ʻEki. 33:17-23; 34:5-7) ʻOku hā ngali naʻe fakakaukau ʻa Mōsese ki he meʻá ni ʻi he taimi naʻá ne ngāueʻaki ai ʻa e huafa Sihová. Tāneʻineʻi ke fakatokanga ʻa Mōsese ki mui ai ki he kakai ʻa e ʻOtuá, ʻa e kau ʻIsilelí ke nau “manavahē ki he huafa lāngilangiʻia mo fakamanavahē ko ení.”—Teu. 28:58.
4. Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi kitautolu ke manavahē lahi ange kia Sihová?
4 ʻI heʻetau fakakaukau ki he huafa Sihová, ʻoku lelei ke tau fakalaulauloto ki he tokotaha ʻoku ʻoʻona ʻa e huafa ko iá. ʻOku totonu ke tau fakakaukau ki hono ngaahi ʻulungāngá, hangē ko hono mālohí, potó, fakamaau totonú mo ʻene ʻofá. ʻI he fakakaukauloto ki he ngaahi ʻulungaanga ko iá mo e ngaahi ʻulungaanga kehe ʻoku lava ke ueʻi ai kitautolu ke manavahē lahi ange kiate ia.—Saame 77:11-15.
5-6. (a) Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e huafa ʻo e ʻOtuá? (e) Fakatatau ki he ʻEkisoto 3:13, 14 mo e ʻAisea 64:8, ko e hā ʻa e ongo founga ʻoku ʻai ai ʻe Sihova ʻa e ngaahi meʻá ke hokó?
5 Ko e hā ʻoku tau ʻiloʻi fekauʻaki mo e ʻuhinga ʻo e huafa ʻo e ʻOtuá? ʻOku loto-tatau ʻa e kau mataotao tokolahi ko e huafa Sihová ʻoku hā ngali ʻoku ʻuhinga ia “ʻOkú Ne Fakatupunga ke Hoko.” ʻOku fakamanatu mai heni ko e finangalo ʻo Sihová ʻoku taʻealataʻofi, pea ʻoku lava ke ne ʻai ke hoko ʻa e ngaahi meʻá. Anga-fēfē?
6 ʻOku ʻai ʻe Sihova ke hoko ʻa e ngaahi meʻá ʻaki ʻene hoko ki ha meʻa pē ʻoku fiemaʻu koeʻuhi ke fakahoko ʻene taumuʻá. (Lau ʻa e ʻEkisoto 3:13, 14.) Kuo faʻa fakalototoʻaʻi kitautolu ke fakalaulauloto ki he tafaʻaki fakaofo ko ia ʻo e ʻulungaanga ʻo e ʻOtuá. ʻOku lava foki ke fakatupunga ʻe Sihova ʻene kau sevāniti taʻehaohaoá ke nau hoko ki ha meʻa ʻoku fiemaʻu koeʻuhi ke ngāue kiate ia pea fakahoko ʻene taumuʻá. (Lau ʻa e ʻAisea 64:8.) ʻI he ongo founga ko ení, ʻoku fakatupunga ai ʻe Sihova hono finangaló ke fakahoko. Heʻikai ʻaupito ke lava ʻe ha meʻa ʻo taʻofi ia mei hono fakatupunga ʻene ngaahi taumuʻá ke fakahokó.—ʻAi. 46:10, 11.
7. ʻE lava fēfē ke tau fakatupulekina ʻetau houngaʻia ki heʻetau Tamai fakahēvaní?
7 ʻE lava ke tau fakatupulekina ʻetau houngaʻia ki heʻetau Tamai fakahēvaní ʻaki ʻa e fakalaulauloto ki he meʻa kuó ne faí mo e meʻa kuó ne fakamafeia kitautolu ke faí. Ko e fakatātaá, ʻi heʻetau fakalaulauloto ki he fakaofo ʻo e fakatupú, ʻoku tau fakaofoʻia ange ai ʻi he meʻa kuo fakahoko ʻe Sihová, ʻa e meʻa kuó ne fakatupunga ke ʻi aí. (Saame 8:3, 4) Pea ʻi heʻetau fakalaulauloto ki he meʻa kuo fakatupunga ʻe Sihova kitautolu ke hoko ki ai kae fakahoko hono finangaló, ʻoku tau fakatupulekina ai ʻa e fakaʻapaʻapa lahi kiate ia. Ko e huafa Sihová ʻoku fakamanavahē moʻoni! ʻOku kau ki ai ʻa e meʻa kotoa fekauʻaki mo ʻetau Tamaí, meʻa kotoa kuó ne fakahokó, pea mo e meʻa kotoa te ne fakahokó.—Saame 89:7, 8.
“TE U TALAKI ʻA E HUAFA ʻO SIHOVÁ”
Naʻe fakaivifoʻou ʻa e akonaki ʻa Mōsesé. Naʻe fakahangataha ki he huafa ʻo Sihová mo hono ʻulungāngá (Sio ki he palakalafi 8)b
8. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi mai ʻi he Teutalōnome 32:2, 3 fekauʻaki mo e vakai ʻa Sihova ki hono huafá?
8 Ki muʻa pē ke hū ʻa e kau ʻIsilelí ki he Fonua ʻo e Talaʻofá, naʻe akoʻi ʻe Sihova kia Mōsese ha hiva. (Teu. 31:19) Naʻe pau leva ke akoʻi ʻe Mōsese ʻa e hivá ki he kakaí. (Lau ʻa e Teutalōnome 32:2, 3.) ʻI heʻetau fakalaulauloto ki he veesi 2 mo e 3, ʻoku hā mahino ai ʻoku ʻikai loto ʻa Sihova ke fufū hono huafá, ʻo ʻai ia ke hangē ʻoku fuʻu toputapu ke leaʻakí. ʻOkú ne loto ke ʻiloʻi ʻe heʻene meʻa fakatupu ʻatamaiʻia kotoa pē hono huafá! Ko ha monū ia ki he kakaí ke fanongo ki hono akoʻi kinautolu ʻe Mōsese fekauʻaki mo Sihova mo hono huafa lāngilangiʻiá! Ko e meʻa naʻe akoʻi ange ʻe Mōsesé naʻe fakaivimālohi mo fakaivifoʻou kiate kinautolu, hangē ko e taumosi ha ʻuha ki he ngoué. ʻE lava fēfē ke tau fakapapauʻi ʻoku pehē ʻetau founga faiakó?
9. ʻE lava fēfē ke tau tokoni ki hono fakamāʻoniʻoniʻi ʻa e huafa ʻo Sihová?
9 ʻI heʻetau kau ki he ngāue fakafaifekaú, ʻoku tau ngāueʻaki ai ʻetau Tohi Tapú ke fakahaaʻi ki he kakaí ʻa e huafa fakafoʻituitui ʻo e ʻOtuá, ʻa e Sihová. ʻE lava ke tau ʻoange ha ʻū tohi fakaʻofoʻofa, ʻū vitiō lelei ʻaupito mo e ngaahi meʻa ʻi heʻetau uepisaití ʻoku fakalāngilangiʻi ai ʻa Sihova. ʻI he ngāué, ʻapiakó pe ʻi he fefonongaʻakí, te tau talanoa nai ai fekauʻaki mo hotau ʻOtua ʻofá mo hono ʻulungāngá. ʻI heʻetau talanoa ki he faʻahinga ʻoku tau fetaulaki mo iá fekauʻaki mo e taumuʻa anga-ʻofa ʻa Sihova ki he faʻahinga ʻo e tangatá mo e māmaní, ʻoku tau ʻai ai ke nau vakai kia Sihova ʻi ha founga ʻoku foʻou ʻaupito nai kiate kinautolu. ʻI heʻetau tala ki he niʻihi kehé ʻa e moʻoni fekauʻaki mo ʻetau Tamai ʻofá, ʻoku tau tokoni ai ki hono fakamāʻoniʻoniʻi ʻa e huafa ʻo e ʻOtuá. ʻOku tau tokoniʻi ai ʻa e kakaí ke nau mahinoʻi kuo akoʻi kiate kinautolu ʻa e ngaahi loi mo e laukovi fekauʻaki mo Sihova. ʻOku tau ʻoatu ai ki he kakaí ʻa e akonaki fakaivimālohi mo fakaivifoʻou taha ʻoku ala maʻú.—ʻAi. 65:13, 14.
10. ʻI heʻetau fakahoko ʻa e ngaahi ako Tohi Tapú, ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ke tau fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono akoʻi pē ki he niʻihi kehé ʻa e ngaahi fiemaʻu mo e tuʻunga māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá?
10 ʻI heʻetau fakahoko ʻa e ngaahi ako Tohi Tapú, ʻoku tau loto ke tokoniʻi ʻetau kau akó ke nau ʻiloʻi mo ngāueʻaki ʻa e huafa ʻo Sihová. ʻIkai ngata aí, ʻoku tau loto ke tokoniʻi kinautolu ke ʻiloʻi ʻa e meʻa ʻoku ʻuhinga ki ai hono huafá. Te tau fakahoko ia kapau ʻoku tau ʻoatu pē ʻa e ngaahi fakahinohino, tuʻunga fakaʻotua mo e lao fakaeʻulungaanga? Ko ha tokotaha ako Tohi Tapu ʻokú ne ako nai ʻa e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá, pea aʻu ʻo mālieʻia ai. Ka ʻe talangofua ʻa e tokotaha akó kia Sihova ʻo makatuʻunga ʻi heʻene ʻofa kiate ia ko ha Tokotaha? Manatuʻi, naʻe ʻiloʻi ʻe ʻIvi ʻa e lao ʻa e ʻOtuá, ka naʻe ʻikai ke ne ʻofa moʻoni ki he Tokotaha Foaki-Laó; pea naʻe pehē pē foki mo ʻĀtama. (Sēn. 3:1-6) Ko ia kuo pau ke tau fai ʻa e meʻa lahi ange ʻi hono akoʻi pē ki he niʻihi kehé ʻa e ngaahi fiemaʻu mo e tuʻunga māʻoniʻoni ʻa e ʻOtuá.
11. ʻI hono akoʻi ʻa e ngaahi lao mo e tefitoʻi moʻoni ʻa e ʻOtuá ki heʻetau kau akó, te tau tokoniʻi fēfē kinautolu ke ʻofa ki he Tokotaha Foaki-Laó?
11 Ko e ngaahi fiemaʻu mo e tuʻunga ʻa Sihová ʻoku fakamānako mo fakaʻofoʻofa. (Saame 119:97, 111, 112) Ka heʻikai nai ke vakai pehē ʻetau kau akó kae ʻoua kuo nau mahinoʻi naʻe faʻu ʻe Sihova ʻa e ngaahi lao ko iá makatuʻunga ʻi he ʻofa. Ko ia te tau ʻeke nai ki heʻetau kau akó: “ʻOkú ke pehē ko e hā ʻoku fiemaʻu ai ʻe Sihova ki heʻene kau sevānití ke fai ení pe ke fakaʻehiʻehi mei hono fai ení? Ko e hā ʻokú ne akoʻi mai fekauʻaki mo Sihová?” Kapau te tau tokoniʻi ʻetau kau akó ke fakakaukau kia Sihova pea fakatupulekina ʻa e ʻofa moʻoni ki hono huafa lāngilangiʻiá, ʻoku ngalingali te tau aʻu ai ki honau lotó. Ko ʻetau kau akó heʻikai ngata pē ʻenau ʻofa ʻi he laó kae pehē foki ki he Tokotaha Foaki-Laó. (Saame 119:68) Te nau tupulekina ʻi he tuí pea ʻe tokoniʻi kinautolu ke kātekina ha ʻahiʻahi kakaha ʻe hoko.—1 Kol. 3:12-15.
“TE TAU ʻAʻEVA KITAUTOLU ʻI HE HUAFA ʻO SIHOVA”
Naʻe fakaʻatā ʻe Tēvita hono lotó ke māvahevahe (Sio ki he palakalafi 12)
12. Naʻe anga-fēfē ʻa e ʻikai lava ke tauhi maʻu ʻe Tēvita ha loto fāʻūtahá, pea ko e hā hono ikuʻangá?
12 Ko ha kupuʻi lea mātuʻaki mahuʻinga ʻoku ʻi he Saame 86:11 ko e “fakafāʻūtahaʻi ʻa hoku lotó.” Naʻe fakamānavaʻi ʻa Tuʻi Tēvita ke ne hiki ʻa e lea ko iá. ʻI heʻene moʻuí, naʻá ne sio ai ki he faingofua ke hoko ʻo māvahevahe ʻa e lotó. ʻI he taimi ʻe taha, naʻá ne ʻi hono funga falé peá ne sio ki he uaifi ʻo ha tangata kehe ʻoku kaukau. ʻI he taimi ko iá, naʻe fāʻūtaha pe māvahevahe ʻa e loto ʻo Tēvitá? Naʻá ne ʻiloʻi ʻa e tuʻunga ʻa Sihová: “Kuo pau ke ʻoua naʻá ke fakaʻamua ʻa e uaifi ʻo ha taha kehe.” (ʻEki. 20:17) Ka ʻoku hā mahino naʻá ne hanganaki sio ki ai. Naʻe kamata ke mavaeua hono lotó ʻi heʻene holi ki he fefiné, ʻa Pati-sepa, pea mo ʻene holi ke tauhi kia Sihová. Neongo naʻe fuoloa ʻa e ʻofa mo e manavahē ʻa Tēvita kia Sihová, naʻá ne tō ʻi heʻene holi siokitá. ʻI he tuʻunga ko iá, naʻe fai ʻe Tēvita ʻa e ngaahi meʻa kovi ʻaupito. Naʻá ne ʻoatu ʻa e luma ki he huafa ʻo Sihová. Naʻe fakatupunga foki ai ʻe Tēvita ha maumau lahi ki he kakai tonuhiá, kau ai hono fāmilí tonu.—2 Sām. 11:1-5, 14-17; 12:7-12.
13. ʻOku tau ʻilo fēfē naʻe toe fāʻūtaha ʻa e loto ʻo Tēvitá?
13 Naʻe akonakiʻi ʻe Sihova ʻa Tēvita, peá ne toe maʻu ʻene hōifuá. (2 Sām. 12:13; Saame 51:2-4, 17) Naʻe manatuʻi ʻe Tēvita ʻa e faingataʻa mo e mamahi naʻe hoko ʻi heʻene fakaʻatā hono lotó ke māvahevahé. Ko ʻene lea ʻoku hiki ʻi he Saame 86:11 ʻe lava ke toe fakalea ko e: “Foaki mai kiate au ha loto kakato.” Naʻe tokoniʻi ʻe Sihova ʻa Tēvita ke ʻai hono lotó ke kakato? ʻIo, he naʻe lave ʻa e Folofola ʻa Sihová kia Tēvita ki mui ai ko ha tangata naʻe “kakato hono lotó kia Sihova ko hono ʻOtuá.”—1 Tuʻi 11:4; 15:3.
14. Ko e hā ʻoku fiemaʻu ke tau ʻeke hifó, pea ko e hā hono ʻuhingá?
14 Ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Tēvitá ʻoku fakalototoʻa mo fakatupu tokanga. Ko ʻene faiangahala mafatukitukí ʻoku hoko ia ko ha fakatokanga ki he kau sevāniti ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻaho ní. Pe naʻa tau toki kamata tauhi kia Sihova pe kuo tau fai pehē ʻi he laui taʻu, ʻoku fiemaʻu ke tau ʻeke hifo, ‘ʻOku ou talitekeʻi ʻa e ngaahi feinga ʻa Sētane ke ʻai ke māvahevahe hoku lotó?’
ʻE feinga ʻa Sētane ke ʻai ho lotó ke māvahevahe. ʻOua te ke tali ia! (Sio ki he palakalafi 15-16)c
15. ʻE anga-fēfē ke maluʻi kitautolu ʻe he manavahē-ʻOtuá ʻi heʻetau sio ki ha fakatātā taʻetaau?
15 Ko e fakatātaá, kapau te ke sio ki ha ʻata ʻi he TV pe ko e ʻInitanetí ʻa ia ʻokú ne langaʻi ʻa e ngaahi holi taʻetāú, ʻe anga-fēfē haʻo fakafeangai? ʻE faingofua nai ke pehē ko e ʻatá pe faivá ʻoku ʻikai ko ha ʻata fakalielia ia. Ka ko ha meʻa nai ia ʻoku ngāueʻaki ʻe Sētane ke ʻai ho lotó ke māvahevahe? (2 Kol. 2:11) Ko e fakatātā ko iá ʻe lava ke hangē ko ha toki ʻoku ngāueʻaki ʻe ha tangata ke fahi ha kupuʻi ʻakau. ʻI he kamatá ʻokú ne fakatonutonu hifo ʻa e mata ʻo e tokí ki he kupuʻi ʻakaú ʻo ne taaʻi. Pea ʻi heʻene toutou taaʻi e kupuʻi ʻakaú ʻoku faai atu pē ʻo mafahi ʻa e kupuʻi ʻakaú. ʻE lava ke hangē ʻa e fakatātā taʻetaau ko ia ʻi he mītiá ko e mata ʻo e tokí? Ko e meʻa ʻoku hā ngali siʻisiʻi mo ʻikai fakatupu maumau nai ʻi he kamatá ʻe lava ke vave ʻene taki atu ha taha ke fai ha angahala ʻe māvahevahe ai hono lotó pea maumauʻi ai ʻene anga-tonú. Ko ia fakafisi ke fakaʻatā ha meʻa taʻetaau ke hū ki ho lotó! Tauhi ia ke fāʻūtaha ke manavahē ki he huafa ʻo Sihová!
16. ʻI he fehangahangai mo e fakatauelé, ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi ʻoku totonu ke tau ʻeke hifó?
16 Tānaki atu ki he ʻata fakatauelé, ʻoku ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e ngaahi meʻa kehe ke ne fakataueleʻi kitautolu ke faihala. ʻE anga-fēfē ʻetau fakafeangaí? ʻOku faingofua ke tau kumi kalofanga. Ko e fakatātaá, te tau fakaʻuhinga nai: ‘Heʻikai ke tuʻusi au kapau te u fai eni, ko ia kuo pau pē ʻoku ʻikai ke mafatukituki ia.’ Ko e fakaʻuhinga peheé ʻoku hala ʻaupito. ʻOku lelei ke tau ʻeke hifo ʻa e ngaahi fehuʻí ni: ‘ʻOku ngāueʻaki ʻe Sētane ʻa e fakatauele ko ení ke ʻai ke māvahevahe hoku lotó? Kapau te u tō ʻi ha holi fehālaaki, te u ʻoatu ai ʻa e luma ki he huafa ʻo Sihová? ʻE ʻai au ʻe he tōʻonga ko ení ke u ʻunuʻunu ofi ange ki hoku ʻOtuá pe te u mamaʻo ange ai meiate ia?’ Fakalaulauloto ki he ngaahi fehuʻi ko iá. Lotu ki ha poto ke tali faitotonu ia, kae ʻoua ʻe kākaaʻi-kita. (Sēm. 1:5) Ko e fai peheé ʻe hoko ko ha maluʻi moʻoni. ʻE tokoniʻi ai koe ke talitekeʻi mālohi ʻa e fakatauelé, hangē ko ia naʻe fai ʻe Sīsū ʻi heʻene pehē: “ʻAlu ki mamaʻo, Sētane!”—Māt. 4:10.
17. Ko e hā ʻoku ʻikai ʻaonga ai ha loto ʻoku māvahevahe? Fakatātaaʻi.
17 Ko ha loto ʻoku māvahevahe ʻoku ʻikai hano ʻaonga. Sioloto atu ki ha timi sipoti ʻoku ʻikai ke nau ngāue fāitaha. Ko e niʻihi ʻoku nau loto ke nau maʻu pē ʻa e lāngilangí, ko e niʻihi ʻoku nau maumauʻi ʻa e lao ʻo e vaʻingá, pea ko e niʻihi leva ʻoku nau taʻefakaʻapaʻapa ki he faiakó. Ko ha timi pehē heʻikai pē nai ke nau mālohi ʻi ha vaʻinga. Ka ko ha timi ʻoku fāʻūtaha ʻoku ngalingali te nau ikuna. Ko ho lotó ʻe lava ke hangē ia ko e timi lavameʻa ko iá kapau ʻoku fāʻūtaha hoʻo fakakaukaú, holí mo e ongoʻí ʻi he tauhi kia Sihová. Manatuʻi, ko Sētané te ne saiʻia ke ʻai ho lotó ke māvahevahe. ʻOkú ne loto ke ʻai hoʻo fakakaukaú, holí mo e ongoʻí ke ʻikai fāitaha pea fakafepaki ki he ngaahi tuʻunga ʻa Sihová. Kae kehe, ʻoku fiemaʻu ke kakato ho lotó kae lava ke ke tauhi kia Sihova. (Māt. 22:36-38) ʻOua ʻaupito ʻe fakaʻatā ʻa Sētane ke ne ʻai ho lotó ke māvahevahe!
18. ʻI he fehoanaki mo e Maika 4:5, ko e hā hoʻo fakapapaú?
18 Lotu kia Sihova hangē ko Tēvitá: “Fakafāʻūtahaʻi ʻa hoku lotó ke u manavahē ki ho huafá.” ʻAi ko hoʻo taumuʻá ia ke moʻui ʻo fehoanaki mo e lotu ko iá. ʻI he ʻaho taki taha, fakapapauʻi ko hoʻo ngaahi filí, mei he iiki ki he lalahi, ʻoku fakahaaʻi ai ʻokú ke manavahē moʻoni ki he huafa māʻoniʻoni ʻo Sihová. ʻI hoʻo fai iá, ʻi he tuʻunga ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻokú ke tapua lelei atu ai ʻa e huafa ko iá. (Pal. 27:11) Pea ko kitautolu kotoa ʻe malava ke tau lea fakataha mo e palōfita ko Maiká: “Te tau ʻaʻeva kitautolu ʻi he huafa ʻo Sihova ko hotau ʻOtuá ʻo taʻengata pea taʻengata.”—Mai. 4:5.
HIVA 6 Lotu ʻa e Sevāniti ʻa e ʻOtuá
a ʻI he kupu ko ení, te tau tokangataha ki he konga ʻo e lotu ʻa Tuʻi Tēvita naʻe hiki ʻi he Saame 86:11, 12. ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e manavahē ki he huafa ʻo Sihová? Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau ʻapasia ki he huafa lahi ko iá? Pea ʻe lava fēfē ke hoko ʻa e manavahē ki he ʻOtuá ko ha maluʻi mei he fakatauelé?
b FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Naʻe akoʻi ʻe Mōsese ha hiva ki he kakai ʻa e ʻOtuá ke fakalāngilangiʻi ʻa Sihova.
c FAKAMATALA ʻO E FAKATĀTĀ: Naʻe ʻikai talitekeʻi ʻe ʻIvi ʻa e ngaahi holi fehālaakí. ʻI hono kehé, ʻoku tau talitekeʻi ʻa e ngaahi ʻata pe pōpoaki te ne fakaʻaiʻai nai ha holi fehālaaki pea ʻoatu ai ha luma ki he huafa ʻo e ʻOtuá.