-
Ko e Hā ʻa e Kahaʻu ki he Fanga Sipí mo e Fanga Kosí?Pulusinga Ako Taua Leʻo
-
-
7, 8. Ko e hā naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e fanga sipí, ko ia ko e hā ʻoku lava ke tau fakaʻosiʻaki ʻo fekauʻaki mo kinautolú?
7 ʻOku tau lau ʻo fekauʻaki mo e fakamāuʻi ʻo e fanga sipí: “Bea e toki behe e he Tuʻi [Sīsū] kiate kinautolu i hono nima toomatau, Haʻu, akimoutolu kuo monuia i he eku Tamai, o maʻu ae buleaga kuo teu moo moutolu talu mei he kamataaga o mamani: He naaku fiekaia, bea naa mou foaki ae mea kai kiate au: naaku fieinua, bea naa mou foaki ae inu kiate au: koe muli au, pea naa mou fakaafeʻi au: Telefua, bea naa mou fakakofuʻi au: nāaku mahaki, bea naa mou aahi mai kiate au: naaku i he fale fakabobula, bea naa mou haʻu kiate au. Bea e toki lea ae maonioni, o beheage kiate ia, Eiki, naa mau mamata kiate koe anefe oku ke fiekaia, bea mau fafagaʻi koe? bea fieinua, bea mau foaki ae inu kiate koe? Naa mau mamata kiate koe anefe koe muli, bea mau fakaafeʻi koe? be telefua, bea mau alu atu kiate koe? Bea e lea ae Tuʻi, o beheage kiate kinautolu, Ko eku tala mooni atu kiate kimoutolu, Koe mea i hoo mou fai ia ki ha taha oku kihii jii hifo i hoku kaiga ni, ko hoo mou fai ia kiate au.”—Mātiu 25:34-40, PM.
-
-
Ko e Hā ʻa e Kahaʻu ki he Fanga Sipí mo e Fanga Kosí?Pulusinga Ako Taua Leʻo
-
-
10, 11. (a) Ko e hā ʻoku ʻikai faituʻunga ai ke fakakaukau ko e fanga sipí ʻoku kau ki ai ʻa e tokotaha kotoa pē ʻokú ne fai ha ngāue anga-ʻofa ki he ngaahi tokoua ʻo Sīsuú? (e) Ko hai ʻoku feʻungamālie ʻa hono fakafofongaʻi ʻe he fanga sipí?
10 ʻOku pehē ʻe Sīsū ko e tokotaha kotoa pē ʻokú ne fai ha kiʻi anga-ʻofa ki ha tokotaha ʻo hono ngaahi tokouá, ʻo hangē ko hono ʻoange ha konga mā pe ipu vai, ʻoku taau ia ke hoko ko e taha ʻo e fanga sipi ko ʻení? ʻOku moʻoni, ko e fai ha anga-ʻofa pehē ʻe tapua nai ai ʻa e anga-ʻofa fakaetangatá, ka ko hono moʻoní, ʻoku ngalingali ʻoku lahi ange ʻa e meʻa ʻoku kau ki he fanga sipi ʻo e talanoa fakatātā ko ʻení. Ko e fakatātaá, naʻe ʻikai ko e lave ia ʻa Sīsū ki he kau fakaʻikaiʻi ʻOtuá pe haʻa-faifekaú ʻoku nau fai ha ngāue anga-ʻofa ki ha tokotaha ʻo hono ngaahi tokouá. Ko hono faikehekehé, naʻe tuʻo ua ʻa hono ui ʻe Sīsū ʻa e fanga sipí ko e “kau fai lelei.” (Mātiu 25:37, 46, PM) Ko ia ko e fanga sipí ʻoku pau ko e faʻahinga kuo nau tokoni ʻi ha vahaʻa taimi—poupouʻi longomoʻui—ʻa e ngaahi tokoua ʻo Kalaisí, pea kuo nau ngāueʻaki ʻa e tui ki he tuʻunga ʻo hono maʻu ʻa e tuʻunga māʻoniʻoní ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.
11 ʻI he ngaahi senitulí, ko e tokolahi ʻo hangē ko ʻĒpalahamé, naʻa nau maʻu ʻa e tuʻunga māʻoniʻoni. (Sēmisi 2:21-23) Ko Noa, ʻĒpalahame, mo e faʻahinga anga-tonu kehé ʻoku nau kau ʻi he lotolotonga ʻo e “fanga sipi kehe” ʻa ia te nau maʻu ʻa e moʻui ʻi he Palataisí ʻi he malumalu ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. ʻI he ngaahi taimi ki muí ni maí ko e toe laui miliona kuo nau kau ki he lotu moʻoní ʻi he tuʻunga ko e fanga sipi kehé pea kuo nau hoko ʻo “takanga pe taha” mo e kau paní. (Sione 10:16; Fakahā 7:9) ʻOku ʻilo ʻe he faʻahinga ko ʻeni ʻoku nau ʻamanaki ki he māmaní ʻa e ngaahi tokoua ʻo Sīsuú ko e kau ʻamipasitoa kinautolu ʻo e Puleʻangá pea ko ia ai kuo nau tokoni kiate kinautolu—fakamatelie mo fakalaumālie. ʻOku lau ʻe Sīsū ko e fai ange ki ai, ʻa e meʻa ko ia ʻoku fai ʻe he fanga sipi kehé ki hono ngaahi tokoua ʻi he māmaní. Ko e faʻahinga pehē ʻoku nau moʻui ʻi heʻene haʻu ke fakamaau ʻa e ngaahi puleʻangá ʻe lau kinautolu ko e fanga sipi.
12. Ko e hā ʻe ʻeke nai ai ʻe he fanga sipí, pe naʻe anga-fēfē ʻa ʻenau fai lelei kia Sīsuú?
12 Kapau ʻoku malangaʻi ʻa e ongoongo leleí ʻe he fanga sipi kehé ʻi he taimí ni mo e kau paní pea mo tokoni kiate kinautolu, ko e hā te nau ʻeke ai: “Eiki, naʻa mau mamata kiate koe anefe oku ke fiekaia, bea mau fafagaʻi koe? bea fieinua, bea mau foaki ae inu kiate koe?” (Mātiu 25:37, PM) ʻOku ʻi ai ʻa e ngaahi ʻuhinga kehekehe. Ko e talanoa fakatātā ʻeni. Pea fakafou mai aí, ʻoku fakahā ai ʻe Sīsū ʻa ʻene tokanga loloto ki hono ngaahi tokoua fakalaumālié; ʻokú ne kaungāongoʻi mo kinautolu, kaungāmamahi mo kinautolu. Naʻe muʻaki leaʻaki ʻe Sīsū: “Ko ia ʻoku ne tali kimoutolu ʻoku ne tali au, pea ko ia ʻoku ne tali au, ʻoku ne tali ia ʻa ia naʻa ne fekau mai au.” (Mātiu 10:40) ʻI he lea fakatātā ko ʻení, ʻoku fakalahi atu ai ʻe Sīsū ʻa e tefitoʻi moʻoní, ʻo hā ai ko e meʻa ʻoku fai (lelei pe kovi) ki hono ngaahi tokouá naʻa mo hēvani ʻoku aʻu ki aí; ʻoku hangē ko hano fai pē ia kiate iá ʻi hēvaní. ʻOku toe fakamamafaʻi heni ʻe Sīsū ʻa e tuʻunga ʻa Sihova ki he fakamaaú, ʻo hā mahino ai ko e fakamaau ʻa e ʻOtuá, tatau ai pē pe ʻe lelei pe fakahalaiaʻi, ʻoku lelei mo totonu. ʻOku ʻikai lava ʻe he fanga kosí ke fai ʻa e kalofanga, ‘Kapau naʻa mau sio pe ā kiate koe tonu.’
-