‘Ko Solomone Naʻe ʻIkai Vahaʻa Teungaʻia Ia mo ha Taha ʻo e Ngāhi Meʻá Ni’
KO E ngaahi matalaʻiʻakau vao hangē ko ia ʻoku hā hení ko ha ʻata anga-maheni ia ʻi he ngaahi veʻehala ʻi he fakatonga ʻo ʻAfiliká. ʻOku ui kinautolu ko e cosmos pea naʻe ʻuluaki tupu ia ʻi he ngaahi talopiki ʻo ʻAmeliká. Ko e ngaahi matalaʻiʻakau fakaʻofoʻofa ko iá ʻoku fakamanatu mai nai ai kia kitautolu ha lēsoni naʻe akoʻi ʻe Sīsū. Ko e tokolahi ʻi heʻene kau fanongó naʻa nau masiva, pea naʻa nau loto-moʻua fekauʻaki mo ʻenau ngaahi fiemaʻu fakaesinó, ʻa ʻenau meʻakaí mo e valá.
“Ki he kofu,” ko e ʻeke ia ʻe Sīsuú, “ko hoʻomou loto moʻua . . . koeʻumaʻa? Mou sivi ʻa e ngāhi lile ʻo e kelekele, pe kuo fefe ʻenau tupu: he ʻoku nau fiu ʻa ngāue, pe ʻoku nau filo ka ʻoku ou tala atu, Naʻa mo Solomone, ʻi heʻene ʻai hono nāunau kotoa, naʻe ʻikai ke vahaʻa teungaʻia ai ha taha ʻo e ngāhi lile ni.”—Mātiu 6:28, 29.
Kuo ʻi ai ʻa e ngaahi fakakaukau kehekehe fekauʻaki mo e faʻahinga matalaʻiʻakau vao pau naʻe ʻuhinga ki ai ʻa Sīsuú. Kae kehe, naʻe hoko atu ʻa Sīsū ʻo fakahoa ia mo e mohuku anga-maheni ʻo e kelekelé, ʻi heʻene pehē: “Kapau kuo kofu fakatafuʻufuʻu pehe ʻe he ʻOtua ʻa e mohuku ʻo e kelekele, ʻa ia ʻoku ʻi ai ni he ʻaho ni, kae tafu ʻaki ʻa e ʻovani ʻapongipongi, huanoa ʻa kimoutolu, ʻa e kau tuivaivai.”—Mātiu 6:30.
Neongo ʻoku ʻikai ke tuʻufonua ʻa e cosmos ʻi ʻIsileli, ʻoku nau poupouʻi moʻoni ʻa e lēsoni naʻe akoʻi ʻe Sīsuú. Pe ʻoku vakai ki ai mei he mamaʻó pe sio ofi ki ai, ʻoku nau fakaʻofoʻofa ʻaupito pea ko ha tuʻunga-lea manakoa ia ʻa e kau faitaá mo e kau tā-valivalí. Ko e moʻoni, naʻe ʻikai ko ha fakalahi ʻa Sīsū ʻi heʻene pehē, “naʻa mo Solomone, ʻi heʻene ʻai hono nāunau kotoa, naʻe ʻikai ke vahaʻa teungaʻia ai ha taha ʻo e ngāhi lile ni.”
Ko e hā ʻa e lēsoni kia kitautolu he ʻaho ní? Ko e faʻahinga ʻoku tauhi ki he ʻOtuá ʻoku lava ke nau fakapapauʻi te ne tokoniʻi kinautolu ke maʻu ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau fiemaʻu paú naʻa mo e ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. Naʻe fakamatala ʻa Sīsū: “Ke mou [hokohoko] kumi ʻa e puleʻanga [ʻo e ʻOtuá]; pea ʻe ʻatu mo ia foki ʻa e ngaahi meʻa ko ia [hangē ko e meʻakai mo e vala ʻoku fiemaʻú].” (Luke 12:31) ʻIo, ʻoku hoko mai ʻa e ngaahi ʻaonga moʻoni mei he kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ka ʻokú ke ʻiloʻi ko e hā ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá mo e meʻa te ne fai maʻá e faʻahinga ʻo e tangatá? ʻE fiefia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke tokoniʻi koe ke ke maʻu ʻa e talí mei he Tohitapú.