LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 11/1 p. 30-31
  • Naʻe Fakamoleki ʻe Sīsū ha Taimi mo e Fānaú

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Naʻe Fakamoleki ʻe Sīsū ha Taimi mo e Fānaú
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Talitali Lelei ʻe Sīsū ʻa e Fānaú
  • Lēsoni Maʻa Kitautolu
  • ʻOkú Ke Maʻu “ʻa e ʻAtamai ʻo Kalaisí”?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2000
  • Ko ʻEtau Fānaú—Ko ha Tofiʻa Mahuʻinga
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2005
  • Ko e Hā ʻe Lava Ke Ke Ako mei he Fānaú?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2007
  • ʻUhinga Naʻe Hoko Ai ʻa Sīsū ko ha Faiako Lahí
    Ako mei he Faiako Lahí
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 11/1 p. 30-31

Naʻa Nau Fai ʻa e Finangalo ʻo Sihová

Naʻe Fakamoleki ʻe Sīsū ha Taimi mo e Fānaú

KUO ofi ke ngata ʻa e ngāue fakafaifekau taʻu ʻe tolu mo e konga ʻa Sīsuú. ʻE vave pē haʻane hū atu ki Selusalema ʻo faingataʻaʻia ʻi ha mate fakamamahi. Naʻá ne ʻosi ʻiloʻi ʻe ia ʻa e meʻa ʻoku hanga mai mei muʻá, he naʻá ne ʻosi tala ki heʻene kau ākongá: “ʻE tukuange ʻa e Fanautama ʻa Tangata ki he nima ʻo e kakai, pea te nau tamateʻi ia.”​—Maake 9:31.

ʻOku pau moʻoni, ʻe fiemaʻu nai ʻe Sīsū ke ne ngāue leleiʻaki ʻa e ʻaho taki taha, houa taki taha, mo e mōmeniti taki taha naʻe toé. Naʻe kei fiemaʻu pē ʻe heʻene kau ākongá ha tokanga. Naʻe vakai ʻa Sīsū naʻe kei fiemaʻu pē kiate kinautolu ha akonaki mālohi fekauʻaki mo e fiemaʻu ko ia ki he anga-fakatōkilaló pea mo e fakatuʻutāmaki ai pē ko ia ʻo e fakatūkiá. (Maake 9:​35-37, 42-48) Naʻa nau toe fiemaʻu foki ha fakahinohino fekauʻaki mo e malí, veté, mo e nofo taʻemalí. (Mātiu 19:​3-12) ʻI heʻene ʻilo kuo vave pē ke ne pekiá, ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻe lea fakanounou ʻa Sīsū ki heʻene kau ākongá pea ʻi he ʻuhinga fakavavevave. Ko e taimí ko e meʻa ia naʻe mahuʻingá​—ko ha foʻi moʻoni ia naʻá ne ʻai ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Sīsū hono hokó ke toe fakaofo angé.

Talitali Lelei ʻe Sīsū ʻa e Fānaú

ʻOku pehē ʻe he fakamatala ʻa e Tohitapú: “Naʻe ʻomi kiate ia ha tamaiki, koeʻuhi ke ne ala kiate kinautolu.” ʻI he taimi naʻe mamata ai ki ai ʻene kau ākongá, naʻa nau fakahā ange leva ʻenau taʻeloto ki aí. Mahalo naʻa nau fakaʻuhinga ʻo pehē ʻoku fuʻu mahuʻinga ʻa Sīsū ia pe fuʻu femoʻuekina ke fai ha tokanga fekauʻaki mo e fānaú. Fakaʻuta atu ki he ʻohovale leva ʻa e kau ākongá ʻi he taimi naʻe hoko ʻo tuputāmaki ai ʻa Sīsū kiate kinautolu! “Tuku pē ʻa e kau tamaiki ke nau haʻu kiate au,” ko ʻene tala ia kiate kinautolú. “ʻOua ʻe taʻofi kinautolu: he ʻoku maʻa e faʻahinga ko ia ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua.” Pea tānaki atu leva ʻe Sīsū: “Ko au e, ʻoku ou tala atu, Ko ia ʻe ʻikai te ne tali ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua ʻo hangē ko ha tamasiʻi, ʻe ʻikai ʻaupito hu ia ki ai.”​—Maake 10:​13-15.

Naʻe sio ʻa Sīsū ia ki he ngaahi ʻulungaanga fakamānako ʻi he fānaú. ʻOku nau faʻa ʻeke meʻa mo anga-falala. Te nau tali ʻa e ngaahi lea ʻenau ngaahi mātuʻá pea aʻu ʻo nau maluʻi kinautolu ʻi he ʻao ʻo e tamaiki kehé. Ko honau natula fiefanongó mo akoʻingofuá ʻoku nau taau ai ke fai ha faʻifaʻitaki kiate kinautolu ʻa kinautolu kotoa pē ʻoku nau fakaʻamu ke hū ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Hangē ko ia ko e lea ʻa Sīsuú, “ʻoku maʻá e faʻahinga ko ia ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua.”​—Fakafehoanaki mo Mātiu 18:​1-5.

Ka naʻe ʻikai ko e ngāueʻaki pē ia ʻe Sīsū ʻa e fānau ko ení koeʻuhi ko ha fakatātā pē. ʻOku fakahā mahino ʻe he fakamatalá naʻe saiʻia moʻoni ʻa Sīsū ke nofo mo kinautolu. ʻOku fakamatala ʻa Maʻake ʻo pehē naʻe hanga ʻe Sīsū “ʻo hapai ʻa e kau tamaiki, ʻo ne ʻai hono nima kiate kinautolu, ʻo ne fuʻu tāpuekina.” (Maake 10:16) Ko e fakamatala pē ʻa Maʻaké ʻokú ne fakakau ai ʻa e fakaikiiki fakalotomāfana ko ia naʻe hanga ʻe Sīsū “ʻo hapai ʻa e kau tamaiki.”a Ko ia naʻe hulu atu ʻa Sīsū ia ʻi he ngaahi meʻa naʻe ʻamanekina ʻe he kakai lalahi ko ia naʻa nau ʻomi ʻa e fānau ko ení kia Sīsū koeʻuhi ke ne “ala” pē kiate kinautolú.

Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e hanga ko ia ʻe Sīsū “ʻo ʻai hono nima” ki he fānaú? ʻOku ʻikai ha lau ia heni ko ha ouau fakalotu, ʻo hangē ko ia ha papitaisó. Lolotonga ko e ngaahi tuʻunga ia ʻe niʻihi, ko hono hilifaki ko ia ʻo e nimá naʻe ʻuhinga ia ko hono foaki atu ʻo ha lakanga, ʻi he ngaahi tuʻunga ia ʻe niʻihi naʻe ʻuhinga pē ia ko hono tuku atu ʻo ha tāpuaki. (Senesi 48:14; Ngāue 6:6) Ko ia ai, mahalo ko hono tuku atu pē ia ʻe Sīsū ha tāpuaki ki he fānaú.

Kae kehe, ʻoku ngāueʻaki ʻe Maʻake ia ha foʻi lea mālohi ange ki he “tāpuakí” (ka·teu·lo·geʹo), ʻo fakamahino ai ʻa e mālohi lahi ange. ʻOku fakamahino ʻe he meʻá ni ko Sīsuú naʻá ne tāpuekina faivelenga, fakaalaala, mo loto-māfana ʻa e fānaú. ʻOku hā mahino, naʻe ʻikai te ne vakai ki he fānaú ko ha kavenga fakamole taimi.

Lēsoni Maʻa Kitautolu

Ko e anga ʻo e feangainga ʻa Sīsū fakatouʻosi ki he fānaú mo e kakai lalahí naʻe ʻikai ke fakamanamana pe fakamāʻulaloʻi. “ʻOku pau pē naʻá ne malimalingofua mo kata fiefia,” ko e lau ia ʻa e tohi maʻuʻanga fakamatala ʻe taha. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi he faingofuaʻia ʻa e kakai taʻu kehekehe kotoa pē ʻi heʻenau ofi kiate iá. ʻI heʻetau fakakaukau ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú, te tau ʻeke hifo nai kiate kitautolu, ‘ʻOku faingofuaʻia ʻa e niʻihi kehé ʻiate au?’ ‘ʻOku ou ngali fuʻu femoʻuekina au ke toe fakahohaʻasiʻaki ʻa e ngaahi ngāue mo e ngaahi loto-hohaʻa ʻa e niʻihi kehé?’ Ko hono fakatupulekina ha mahuʻingaʻia moʻoni ʻi he kakaí te ne ueʻi ai kitautolu ke foaki atu kitautolu, ʻo hangē ko ia ko Sīsuú. ʻE ongoʻi ʻe he niʻihi kehé ʻa ʻetau mahuʻingaʻia moʻoní pea ʻe tohoaki mai ai kinautolu kiate kitautolu.​—Palovepi 11:25.

Hangē ko ia ʻoku fakahā ʻe he fakamatala ʻa Maʻaké, naʻe fiefia ʻa Sīsū ʻi he feohi mo e fānaú. Ngalingali, naʻá ne siofi kinautolu ʻi he taimi naʻa nau vaʻinga aí, he naʻá ne lave ki heʻenau ngaahi vaʻingá ʻi he taha ʻo ʻene ngaahi talanoa fakatātaá. (Mātiu 11:​16-19) Mahalo ko e niʻihi ʻo e fānau naʻe tāpuakiʻi ʻe Sīsuú ne nau fuʻu kei siʻi kinautolu ke mahinoʻi ko hai ia pea ko e hā e meʻa naʻá ne akoʻí. Ka naʻe ʻikai ʻai ʻe he meʻá ni ia ke ne ongoʻi naʻe fakamolekinoa hono taimí. Naʻá ne fakamoleki ha taimi mo e fānaú koeʻuhi naʻá ne ʻofaʻi kinautolu. Ngalingali, ko e tokolahi ʻo e fānau ko ia naʻe fetaulaki mo Sīsū lolotonga ʻene ngāue fakafaifekaú naʻe ueʻi kinautolu ki mui ke nau tali ʻene ʻofá ʻaki ʻenau hoko ko ʻene kau ākonga.

Kapau naʻe fakamoleki ʻe Sīsū ha taimi mo e fānaú lolotonga ʻa e ngaahi uike tauhaʻa fakaʻosi ʻo ʻene moʻuí, ʻoku lava moʻoni ke tau tuku ha taimi moʻo kinautolu lolotonga ko ia ʻoku femoʻuekina ʻetau taimi-tēpilé. ʻOku totonu ke tau tokanga tautefito ki he faʻahinga ko ia ʻoku ʻi ai haʻanau ngaahi fiemaʻu makehé, hangē ko ia ko e fānau tangata mo e fānau fefine tamaimaté. Ko e moʻoni, ʻoku tupu moʻui ʻa e fānau kotoa pē ʻi he taimi ʻoku tokangaʻi ai kinautolú, pea ko e fiemaʻu ia ʻa Sihová ke tau ʻoange kiate kinautolu ʻa e ʻofa mo e tokoni kotoa ʻoku tau lavá.​—Sāme 10:14.

[Fakamatala ʻi lalo]

a ʻOku pehē ʻe ha liliu ʻe taha, ko Sīsuú naʻá ne “fāʻufua kiate kinautolu.” ʻOku pehē ʻe he liliu ia ʻe taha naʻá ne “fua kinautolu ʻi hono nimá.”

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share