-
Ngaahi Fehuʻi mei he Kau LautohíKo e Taua Leʻo—2003 | Sepitema 15
-
-
Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e “moʻui ʻiate ia pe”?
ʻOku lau ʻa e Tohitapú fekauʻaki mo Sīsū Kalaisi ʻokú ne maʻu ʻa e “moʻui ʻiate ia pe” pea fekauʻaki mo hono kau muimuí ʻoku nau maʻu ʻa e ‘moʻui ʻiate kinautolu.’ (Sione 5:26; 6:53) Kae kehe, ko e ongo konga Tohitapú ni ʻoku ʻikai te na ʻuhinga tatau.
-
-
Ngaahi Fehuʻi mei he Kau LautohíKo e Taua Leʻo—2003 | Sepitema 15
-
-
ʻI he taʻu nai ʻe taha ki mui ai, naʻe lea ai ʻa Sīsū ki heʻene kau fanongó, ʻo pehē: “Ko au e, ko au e, ʻoku ou tala atu, Kapau kuo ʻikai te mou kai ʻa e kakano ʻo e Fanautama ʻa Tangata, mo inu hono taʻataʻa, ʻoku ʻikai te mou maʻu moʻui ʻiate kimoutolu. Ko ia ʻoku ne keina hoku kakano, mo inu hoku toto, ʻoku ne maʻu ʻa e moʻui taʻengata; pea te u fokotuʻu ia ʻi he ʻaho fakamui.” (Sione 6:53, 54) Naʻe fakatatau heni ʻe Sīsū ʻa e maʻu “moʻui ʻiate kimoutolu” mo hono maʻu ʻa e “moʻui taʻengata.” Ko e ngaahi kupuʻi lea mo e faʻunga fakakalama tatau mo hono maʻu ʻa e “moʻui ʻiate kimoutolu” ʻoku maʻu ia ʻi he ngaahi feituʻu kehe ʻi he Ngaahi Konga Tohitapu Faka-Kalisí. Ko e fakatātā eni ʻe ua, ‘Maʻu ae masima kiate kimoutolu’ mo e “maʻu kiate kinautolu ae totogi totonu.” (Maake 9:50, PM; Loma 1:27, PM) ʻI he ongo fakatātā ko ení, ko e kupuʻi leá ʻoku ʻikai ʻuhinga iá ko e mālohi ke ʻoatu ʻa e māsima ki he niʻihi kehé pe ke tuku atu ʻa e totongi ki ha taha. ʻI hono kehé, ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e kotoa pe kakato ʻi loto. Ko ia ai, ko e kupuʻi lea “moʻui ʻiate kimoutolu” ʻoku ngāueʻaki ʻi he Sione 6:53 ʻoku ʻuhinga pē iá ko hono maʻu mātuʻaki kakato ʻa e moʻuí.
ʻI he lāulea ki hono kau muimuí ʻoku nau maʻu ʻa e moʻui ʻia kinautolú, naʻe lave ai ʻa Sīsū ki hono kakanó mo hono taʻataʻá. Ki mui ai, ʻi hono fokotuʻu ʻa e Kai Efiafi ʻa e ʻEikí, naʻe toe lea ai ʻa Sīsū fekauʻaki mo hono kakanó mo e taʻataʻá pea tataki ʻa hono kau muimuí ʻa ia te nau kau ki he fuakava foʻoú ke nau maʻu ʻinasi ʻi he ongo meʻa fakaefakatātā ko e mā taʻelēvaní mo e uainé. ʻOku ʻuhinga ení ko e kau Kalisitiane paní pē, ʻa ia ʻoku nau ʻi he fuakava foʻou mo Sihova ko e ʻOtuá, ʻoku nau maʻu ʻa e moʻui kakato ko iá? ʻIkai. Ko e ongo meʻa naʻe hokó naʻá na mavahevahe ʻaki ʻa e taʻu ʻe taha. Ko e faʻahinga ne nau fanongo ki he ngaahi lea ʻa Sīsū ʻoku lēkooti ʻi he Sione 6:53, 54 naʻe ʻikai haʻanau ʻilo fekauʻaki mo ha kātoanga fakataʻu fakataha mo e ongo meʻa fakaefakatātā ʻokú na fakafofongaʻi ʻa e kakano mo e taʻataʻa ʻo Kalaisí.
Fakatatau ki he Sione vahe 6, naʻe ʻuluaki fakahoa ʻe Sīsū ʻa hono kakanó ki he maná, ʻo ne pehē: “Ko ʻamou ngaahi kui naʻa nau kai ʻi he Toafa ʻa e mana, pea nau mate pē. Ko eni ia ʻa e mā ʻoku ʻalu hifo mei he langi, ʻa ia ʻoku haʻu ke kai ai ha taha ʻo ʻoua ʻe mate. Ko au pe ko e Mā ʻoku Moʻui, ʻa ia ne ʻalu hifo mei he langi: kapau ʻe kai ʻe ha taha mei he mā ko eni te ne moʻui pe ʻo taʻengata.” Ko e kakano ʻo Sīsuú, fakataha mo hono taʻataʻá, naʻe lahi ange ia ʻi he mana totonú. Anga-fēfē? ʻI he ʻuhinga naʻe foaki ʻa hono kakanó ki he “moʻui ʻa māmani,” ʻo ʻai ai ke malava ʻa e moʻui taʻengatá.a Ko ia ai, ko e fakamatala fekauʻaki mo hono maʻu ʻa e “moʻui ʻiate kimoutolu” ʻi he Sione 6:53 ʻoku ngāueʻaki ia ki he faʻahinga kotoa ko ia ʻoku nau maʻu ʻa e moʻui taʻengatá—ʻi hēvani pe ʻi he māmaní.—Sione 6:48-51.
Ko fē ʻa e taimi ʻoku maʻu moʻui ai ʻiate kinautolu, pe maʻu ʻa e moʻui kakató ʻe he kau muimui ʻo Kalaisí? Ki he kau ʻea pani ʻo e Puleʻangá, ʻoku hoko eni ʻi heʻenau toetuʻu ki he moʻui fakahēvaní ko e ngaahi meʻamoʻui taʻefaʻamate fakalaumālié. (1 Kolinito 15:52, 53; 1 Sione 3:2) Ko e “fanga sipi kehe” ʻa Sīsuú ʻoku nau hokosia ʻa e hū ki he moʻui kakató hili ʻa e ngata ʻo ʻene Pule Taʻu ʻe Taha Afé. ʻI he taimi ko iá, ʻe ʻosi ʻahiʻahiʻi ai kinautolu, ʻilo ʻoku nau faitōnunga, pea fakahaaʻi ʻoku nau māʻoniʻoni ki he moʻui taʻengata ʻi he māmani Palataisí.—Sione 10:16; Fakahā 20:5, 7-10.
[Fakamatala ʻi lalo]
a ʻI he toafá, ko e kau ʻIsilelí fakatouʻosi mo “ha koto faʻahinga kakai” naʻa nau fiemaʻu ʻa e maná ke nau hanganaki moʻui. (Ekisoto 12:37, 38; 16:13-18) ʻI he founga tatau, ke moʻui taʻengata ko e kau Kalisitiane kotoa pē, pe ʻoku nau ʻi he kau paní pe ʻikai, kuo pau ke nau maʻu ʻaonga mei he mana fakahēvaní ʻaki hono ngāueʻi ʻa e tui ki he mālohi fakaehuhuʻi ʻo e kakano mo e taʻataʻa ʻo Sīsū naʻe foaki ʻi he feilaulaú.—Sio ki he The Watchtower, Fepueli 1, 1988, peesi 30-1.
[Fakatātā ʻi he peesi 31]
Ko e kau Kalisitiane moʻoní kotoa ʻe lava ke nau maʻu ‘moʻui ʻiate kinautolu’
-