ʻOfa Ke Tau Hoko Kotoa ʻo Taha ʻo Hangē ko e Taha ʻa Sihova mo Sīsuú
“ʻOku ou fai atu ʻa e kole . . . ke nau hoko kotoa ʻo taha, ʻo hangē pē ko koé, ʻe Tamai, ʻokú ke fāʻūtaha mo au.”—SIONE 17:20, 21.
1, 2. (a) Ko e hā naʻe kole ʻe Sīsū lolotonga ʻene lotu fakaʻosi mo ʻene kau ʻapositoló? (e) Ko e hā naʻe hohaʻa nai ai ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fāʻūtahá?
NAʻE hohaʻa ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fāʻūtahá lolotonga ʻene kai fakaʻosi mo ʻene kau ʻapositoló. ʻI heʻene lotu mo kinautolú, naʻá ne pehē ai ʻokú ne loto ke taha, pe fāʻūtaha ʻa ʻene kau ākongá, ʻo hangē pē ko ʻene fāʻūtaha mo ʻene Tamaí. (Lau ʻa e Sione 17:20, 21.) Kapau naʻe fāʻūtaha ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú, ʻe fakamoʻoniʻi ʻe he meʻá ni ki he niʻihi kehé naʻe fekauʻi mai ʻe Sihova ʻa Sīsū ki he māmaní. ʻE ʻiloʻi ʻe he kakaí ʻa e kau ākonga moʻoni ʻa Sīsuú ʻi heʻenau feʻofaʻakí, pea ko e ʻofá ni te ne ʻai kinautolu ke nau toe fāʻūtaha ange.—Sione 13:34, 35.
2 ʻOku lava ke tau mahinoʻi ʻa e ʻuhinga naʻe talanoa lahi ai ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fāʻūtahá ʻi he pō ko iá. Naʻá ne fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke fāʻūtaha fakaʻaufuli ʻa ʻene kau ʻapositoló. Ko e fakatātaá, naʻe fakakikihi ʻa e kau ʻapositoló “pe ko hai ʻa e taha ʻo kinautolu naʻe pehē ko e lahi tahá,” ʻo hangē ko ia naʻa nau fai ki muʻá. (Luke 22:24-27; Mk. 9:33, 34) ʻI ha toe taimi ʻe taha, naʻe kole ai ʻa Sēmisi mo Sione kia Sīsū ke ne ʻoange kiate kinaua ʻa e nofoʻanga muʻomuʻa ʻi he Puleʻanga fakahēvaní, ke na ʻi hono tafaʻakí tonu.—Mk. 10:35-40.
3. Ko e hā ʻa e meʻa naʻá ne mei taʻofi ʻa e kau ākonga ʻa Kalaisí mei heʻenau hoko ʻo fāʻūtahá, pea ko e hā ʻa e ngaahi fehuʻi te tau lāulea ki aí?
3 Ko ha holi ki ha mafai lahi angé naʻe ʻikai ko e meʻa pē ia ʻe taha naʻe mei lava ke ne taʻofi ʻa e kau ākonga ʻa Kalaisí mei heʻenau hoko ʻo fāʻūtahá. Naʻe māvahevahe ʻa e kakai ʻi he taimi ʻo Sīsuú koeʻuhí ko e tāufehiʻá mo e tomuʻa fehiʻá. Naʻe fiemaʻu ki he kau ākonga ʻa Sīsuú ke nau ikuʻi ʻa e ongoʻi ʻikai lelei ko iá. ʻI he kupú ni, te tau lāulea ai ki he ngaahi fehuʻi ko ení: Ko e hā ʻa e meʻa naʻe fai ʻe Sīsū fekauʻaki mo e tomuʻa fehiʻá? Naʻe anga-fēfē ʻene tokoniʻi ʻa hono kau muimuí ke nau ako ke fakafeangai taʻefilifilimānako pe faitotonu ki he niʻihi kehé, pea hoko ʻo fāʻūtahá? Pea ʻe anga-fēfē hono tokoniʻi kitautolu ʻe he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú mo e ngaahi meʻa naʻá ne akoʻí ke tau hanganaki fāʻūtahá?
TOMUʻA FEHIʻA KIA SĪSŪ MO HONO KAU MUIMUÍ
4. ʻOmai ha ngaahi fakatātā ʻo e tomuʻa fehiʻa naʻe hokosia ʻe Sīsuú.
4 Naʻa mo Sīsū naʻá ne hokosia tonu ʻa e tomuʻa fehiʻá. ʻI hono tala ʻe Filipe kia Nataniela kuó ne ʻilo ʻa e Mīsaiá, naʻe pehē ange ʻe Nataniela: “ʻE lava koā ke haʻu ha meʻa lelei mei Nāsaleti?” (Sione 1:46) ʻOku ngalingali naʻe ʻiloʻi ʻe Nataniela ko e Mīsaiá ʻe ʻaloʻi ʻi Pētelihema, ʻo hangē ko ia naʻe tala ʻi he kikite ʻi he Maika 5:2. Naʻá ne fakakaukau nai naʻe ʻikai ke mahuʻinga feʻunga ʻa Nāsaleti ke hoko ko e kolo tupuʻanga ʻo e Mīsaiá. Pehē foki, naʻe ʻi ai ʻa e kau Siutea tuʻu-ki-muʻa naʻa nau siolalo kia Sīsū koeʻuhi ko ʻene haʻu mei Kālelí. (Sione 7:52) Ko e kau Siutea tokolahi naʻa nau fakakaukau naʻe māʻulalo ʻa e kakai mei Kālelí. Ko e kau Siu ʻe niʻihi naʻa nau feinga ke laukovi kia Sīsū ʻaki hono ui ia ko ha Samēlia. (Sione 8:48) Ko e kau Samēliá naʻa nau haʻu mei ha puleʻanga kehe, pea naʻe kehe ʻa ʻenau lotú mei he lotu ʻa e kau Siú. Naʻe ʻikai loko fakaʻapaʻapa ʻa e kau Siuteá mo e kau Kālelí ki he kau Samēliá pea naʻa nau fakaʻehiʻehi meiate kinautolu.—Sione 4:9.
5. Ko e hā ʻa e tomuʻa fehiʻa naʻe hokosia ʻe he kau ākonga ʻa Sīsuú?
5 Ko e kau taki lotu Siú naʻa nau taʻefakaʻapaʻapa mo kinautolu foki ki he kau muimui ʻo Sīsuú. Naʻe ui kinautolu ʻe he kau Fālesí “ko e kakai malaʻia.” (Sione 7:47-49) Naʻe vakai ʻa e kau Fālesí ʻoku taʻeʻaonga mo vale ha taha pē naʻe ʻikai ke ako ʻi he ngaahi akoʻanga fakalotu faka-Siú pea ʻikai ke muimui ʻi heʻenau ngaahi talatukufakaholó. (Ngā. 4:13, fakamatala ʻi lalo) Ko Sīsū mo ʻene kau ākongá naʻa nau hokosia ʻa e tomuʻa fehiʻá he ko e kakai ʻi he taimi ko iá naʻa nau pōlepoleʻaki ʻenau lotú, ko honau tuʻunga ʻi he sōsaietí, pea mo honau matakalí. Ko e tomuʻa fehiʻa ko ení naʻá ne toe tākiekina ʻa e kau ākongá mo ʻenau vakai ki he niʻihi kehé. Ke hanganaki fāʻūtaha, naʻe pau ke liliu ʻa e anga ʻo ʻenau fakakaukaú.
6. ʻOmai ha fakatātā ʻoku fakahaaʻi ai ʻe lava ke uesia kitautolu ʻe he tomuʻa fehiʻá.
6 ʻI he ʻahó ni, ko e māmani takatakai ʻiate kitautolú ʻoku fonu ʻi he tomuʻa fehiʻá. ʻOku tomuʻa fehiʻa mai nai ʻa e kakaí kiate kitautolu, pe ʻoku tau kiʻi tomuʻa fehiʻa nai ki he niʻihi kehé. ʻOku pehē ʻe ha tuofefine ʻa ia ko ha tāimuʻa ia he taimí ni ʻi ʻAositelēlia: “Naʻe tupulaki ʻeku fehiʻa ʻi he kau pālangí ʻi heʻeku tokangataha ki he fakamaau taʻetotonu naʻe fai ki he kakai ʻApó—ʻi he kuohilí mo e lolotongá ni.” Naʻe toe fakalalahi ʻene tāufehiʻá koeʻuhi ko hono ngaohikoviʻi ia ʻe he niʻihi. ʻOku fakahaaʻi ʻe ha tokoua mei Kānata ʻa e anga ʻo ʻene ongoʻi ki muʻá: “Naʻá ku fakakaukau naʻe lelei ange ʻa e kakai lea faka-Falaniseé.” ʻOkú ne pehē ko e ikuʻangá, naʻe ʻikai te ne saiʻia ʻi he faʻahinga naʻe lea faka-Pilitāniá.
7. Ko e hā naʻe fai ʻe Sīsū fekauʻaki mo e tomuʻa fehiʻá?
7 Hangē ko ia ʻi he taimi ʻo Sīsuú, ko e ongoʻi tomuʻa fehiʻa ʻi he ʻaho ní ʻoku faʻa mālohi ʻaupito pea faingataʻa ke liliu. Ko e hā naʻe fai ʻe Sīsū fekauʻaki mo e ongoʻi peheé? ʻUluakí, naʻe ʻikai ʻaupito ke ne hoko ʻo tomuʻa fehiʻa. Naʻá ne taʻefilifilimānako maʻu pē. Naʻá ne malanga ki he koloaʻia mo e masiva, ki he kau Fālesí mo e kau Samēliá pea aʻu ki he kau tānaki tukuhaú mo e kau angahalá. Uá, naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻene kau ākongá pea fakahaaʻi kiate kinautolu ʻaki ʻene faʻifaʻitakiʻangá ʻoku ʻikai totonu ke nau huʻuhuʻu fekauʻaki mo e niʻihi kehé pe tomuʻa fehiʻa kiate kinautolu.
IKUʻI ʻA E TOMUʻA FEHIʻÁ ʻAKI ʻA E ʻOFA MO E ANGA-FAKATŌKILALO
8. Ko e hā ʻa e tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ko e makatuʻunga ia ki heʻetau fāʻūtahá? Fakamatalaʻi.
8 Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ha tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ʻa ia ko e makatuʻunga ia ki heʻetau fāʻūtahá. Naʻá ne tala ki heʻene kau ākongá: “Ko kimoutolu kotoa ko e fanga tokoua.” (Lau ʻa e Mātiu 23:8, 9.) ʻI he ʻuhinga ʻe taha, ko kitautolu kotoa ko e fanga tokoua koeʻuhí ko e fānau kotoa kitautolu ʻa ʻĀtama. (Ngā. 17:26) Naʻe fakamatala ʻa Sīsū ko ʻene kau ākongá foki ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine koeʻuhí naʻa nau fakahaaʻi kotoa ko Sihova ʻa ʻenau Tamai fakahēvaní. (Māt. 12:50) Pea naʻa nau hoko kotoa ko e konga ʻo e fāmili ʻo e ʻOtuá pea naʻe fakafāʻūtahaʻi kinautolu ʻe he ʻofá mo e tuí. Ko e ʻuhinga ia naʻe ui ai ʻe he kau ʻapositoló ʻa e kau Kalisitiane kehé ko honau fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ʻi heʻenau tohi ki he ngaahi fakatahaʻangá.—Loma 1:13; 1 Pita 2:17; 1 Sio. 3:13.a—Sio ki he fakamatala ʻi lalo.
9, 10. (a) Ko e hā naʻe ʻikai ai ke maʻu ʻe he kau Siú ha ʻuhinga ke nau pōlepoleʻaki ai honau matakalí? (e) Naʻe anga-fēfē hono akoʻi ʻe Sīsū ʻoku hala ke siolalo ki he kakai mei ha matakali kehe? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)
9 Hili hono tala ʻe Sīsū ki heʻene kau ākongá ke nau fevakaiʻaki ko e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine kinautolú, naʻá ne fakamamafaʻi ai ʻoku fiemaʻu ke nau hoko ʻo anga-fakatōkilalo. (Lau ʻa e Mātiu 23:11, 12.) Hangē ko ia kuo tau ʻosi ʻiló, naʻe fakamavahevaheʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻe he pōlepolé ʻa e kau ʻapositoló. Pea ʻi he taimi ʻo Sīsuú, naʻe mātuʻaki pōlepole ai ʻa e kakaí ʻi honau matakalí. Naʻe tui ʻa e kau Siu tokolahi naʻa nau lelei ange ʻi he niʻihi kehé koeʻuhí ko e fānau kinautolu ʻa ʻĒpalahame. Ka naʻe tala ange ʻe Sione Papitaiso kiate kinautolu: “ʻOku malava ʻe he ʻOtuá ke fokotuʻu hake mei he ngaahi maká ni ha fānau maʻa ʻĒpalahame.”—Luke 3:8.
10 Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻoku hala ʻa e pōlepoleʻaki ʻe he kakaí ʻa honau matakalí. Naʻá ne fakamahino ia ʻi hono ʻeke ange ʻe ha sikalaipe: “Ko hai moʻoni ʻa hoku kaungāʻapí?” ʻI hono tali ʻa e fehuʻi ko iá, naʻe fai ʻe Sīsū ha talanoa. Naʻe ʻi ai ha Siu naʻe haha ʻe ha kau kaihaʻa pea liʻaki ia ʻi he halá. Neongo naʻe fou mai ha kau Siu ʻo ofi ki he tangatá ni, naʻe ʻikai te nau tokoniʻi ia. Ka naʻe ongoʻi fakaʻofaʻia ha Samēlia ʻi he Siú peá ne tokangaʻi ia. Naʻe fakaʻosiʻaki ʻe Sīsū ʻene talanoá ʻaki hono tala ki he sikalaipé ʻoku fiemaʻu ke ne hangē ko e Samēlia ko iá. (Luke 10:25-37) Naʻe fakahaaʻi ʻe Sīsū naʻe lava ke akoʻi ʻe ha Samēlia ʻa e kau Siú ki he ʻuhinga ʻo e ʻofa ki honau kaungāʻapí.
11. Ko e hā naʻe fiemaʻu ai ke taʻefilifilimānako ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú, pea naʻe anga-fēfē ʻene tokoniʻi kinautolu ke nau mahinoʻi iá?
11 Ki muʻa ke ʻalu ʻa Sīsū ki hēvaní, naʻá ne tala ki heʻene kau ākongá ke nau malanga “ʻi he kotoa ʻo Siuteá mo Samēlia, pea ki he feituʻu taupotu taha ʻo e māmaní.” (Ngā. 1:8) Ke fai ʻa e meʻa ko iá, naʻe pau ke ikuʻi ʻe he kau ākonga ʻa Sīsuú ʻenau pōlepolé mo e tomuʻa fehiʻá. Naʻe faʻa talanoa ʻa Sīsū fekauʻaki mo e ngaahi ʻulungaanga lelei ʻo e kau mulí, pea naʻe teuʻi heni ʻene kau ākongá ke nau malanga ki he puleʻanga kotoa pē. Ko e fakatātaá, naʻá ne fakahīkihikiʻi ha ʻōfisa fakakautau muli ʻa ia naʻá ne maʻu ha tui tuʻu-ki-muʻa. (Māt. 8:5-10) ʻI hono kolo tupuʻanga ko Nāsaletí, naʻe fakamatalaʻi ai ʻe Sīsū ʻa e anga hono tokoniʻi ʻe Sihova ʻa e kau mulí, hangē ko e uitou Finisia mei Salepitá mo e kilia ko Neamani mei Sīliá. (Luke 4:25-27) Naʻe malanga foki ʻa Sīsū ki ha fefine Samēlia pea aʻu ʻo ne fakamoleki ʻa e ʻaho ʻe ua ʻi ha kolo Samēlia koeʻuhí he naʻe mahuʻingaʻia ʻa e kakaí ʻi heʻene pōpoakí.—Sione 4:21-24, 40.
PAU KE TAUʻI ʻE HE MUʻAKI KAU KALISITIANÉ ʻA E TOMUʻA FEHIʻÁ
12, 13. (a) Naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e kau ʻapositoló ʻi hono akoʻi ʻe Sīsū ha fefine Samēlia? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.) (e) Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi naʻe ʻikai ke mahinoʻi kakato ʻe Sēmisi mo Sione ʻa e meʻa naʻe feinga ʻa Sīsū ke akoʻi kiate kinauá?
12 Naʻe ʻikai faingofua ki he kau ʻapositoló ke nau ikuʻi ʻenau tomuʻa fehiʻá. Naʻa nau ʻohovale ʻi he loto-lelei ʻa Sīsū ke akoʻi ha fefine Samēlia. (Sione 4:9, 27) Ko e hā hono ʻuhingá? Mahalo pē koeʻuhí naʻe ʻikai ke lea ʻa e kau taki lotu Siú ki ha fefine ʻi ha feituʻu kakai, pea heʻikai ʻaupito ke nau lea ki ha fefine Samēlia ʻoku kovi hono ongoongó. Naʻe tala ange ʻe he kau ʻapositoló kia Sīsū ke ne kai, ka naʻe fiefia lahi ʻa Sīsū ʻi he talanoa mo e fefiné ni ʻo ʻikai ai ke mahuʻinga kiate ia ʻa e kaí. Naʻe fiemaʻu ia ʻe he ʻOtuá ke ne malanga, pea ko hono fai ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ʻe heʻene Tamaí, naʻa mo e malanga ki ha fefine Samēliá, naʻe hangē ia ko ha meʻakai kiate ia.—Sione 4:31-34.
13 Naʻe ʻikai ke mahinoʻi ʻe Sēmisi mo Sione ʻa e lēsoni mahuʻinga ko ení. ʻI he fononga ʻa e kau ākongá mo Sīsū ʻo fou atu ʻi Samēliá, naʻa nau kumi ha feituʻu ke nau mohe ai ʻi he poʻulí ʻi ha kolo Samēlia. Ka naʻe ʻikai fakaʻatā ʻe he kau Samēliá ke nau mohe ʻi ai. Naʻe ʻita lahi ai ʻa Sēmisi mo Sione ʻo na ʻeke kia Sīsū pe ʻokú ne loto ke na ʻohifo ha afi mei langi ke ne fakaʻauha ʻa e koló kotoa. Naʻe fakatonutonuʻi mālohi kinaua ʻe Sīsū. (Luke 9:51-56) Mahalo pē naʻe ʻikai mei ʻita lahi ʻa Sēmisi mo Sione kapau naʻe hoko eni ʻi hona feituʻu tupuʻanga ko Kālelí. ʻOku ngalingali naʻá na ʻitá koeʻuhí naʻá na tomuʻa fehiʻa. Ki mui ai, ʻi he malanga ʻa Sione ki he kau Samēliá pea fanongo ʻa e tokolahi kiate iá, ʻoku pau pē nai naʻá ne ongoʻi mā ʻi he anga ʻo ʻene fakafeangai ki muʻá.—Ngā. 8:14, 25.
14. Naʻe anga-fēfē hono fakaleleiʻi ha palopalema ʻi he tomuʻa fehiʻá?
14 ʻIkai fuoloa mei he Penitekosi ʻi he taʻu 33, naʻe ʻi ai ha palopalema ʻo e tomuʻa fehiʻa ʻi he fakatahaʻangá. ʻI he tufa meʻakai ʻa e fanga tokouá ki he kau uitou masivá, naʻa nau tukunoaʻi ʻa e kau uitou naʻe lea faka-Kalisí. (Ngā. 6:1) Naʻe hoko nai ení koeʻuhi ko e tomuʻa fehiʻa fekauʻaki mo e leá. Naʻe fakaleleiʻi vave ʻe he kau ʻapositoló ʻa e palopalemá. Naʻa nau fili ʻa e fanga tokoua taau ʻe toko fitu ke nau tufotufa lelei ʻa e meʻakaí. Ko e fanga tokoua kotoa ko iá naʻa nau hingoa faka-Kalisi, ʻa ia kuo pau pē naʻe fakafiemālieʻi ʻe he meʻá ni ʻa e kau uitou naʻe loto-mamahí.
15. Naʻe anga-fēfē ʻa e ako ʻa Pita ke fakahāhā ʻa e taʻefilifilimānako ki he tokotaha kotoa? (Sio ki he ʻuluaki fakatātā ʻi he kupú ni.)
15 ʻI he taʻu 36, naʻe kamata ke malanga ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ki he kakai mei he puleʻanga kotoa pē. Ki muʻa aí, naʻe faʻa feohi pē ʻa e ʻapositolo ko Pitá mo e kau Siú pē. Naʻe ʻai leva ʻe he ʻOtuá ke mahino ʻoku ʻikai totonu ke filifilimānako ʻa e kau Kalisitiané, pea naʻe malanga ai ʻa Pita kia Koliniusi, ko ha sōtia Loma. (Lau ʻa e Ngāue 10:28, 34, 35.) Hili iá, naʻe feohi ʻa Pita mo kai fakataha mo e kau Kalisitiane ʻikai ko e Siú. Kae kehe, ʻi ha ngaahi taʻu ki mui ai, ʻi he kolo ko ʻAniteoké, naʻe taʻofi ai ʻene kai mo e kau Kalisitiane ʻikai ko e Siú. (Kal. 2:11-14) Naʻe fakatonutonuʻi ʻe Paula ʻa Pita, pea naʻe tali ʻe Pita ʻa e fakatonutonú. ʻOku anga-fēfē ʻetau ʻiloʻi iá? ʻI he fai ʻe Pita ʻene ʻuluaki tohi ki he kau Kalisitiane Siu mo ʻikai Siu ʻi ʻĒsia Mainá, naʻá ne talanoa ai fekauʻaki mo e mahuʻinga ke ʻofa ʻi he kotoa ʻo hotau fanga tokouá.—1 Pita 1:1; 2:17.
16. Ko e hā ʻa e meʻa naʻe ʻiloa ai ʻa e muʻaki kau Kalisitiané?
16 ʻOku hā mahino, koeʻuhi ko e faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú, naʻe ako ai ʻa e kau ʻapositoló ke nau ʻofa ʻi he “faʻahinga kakai kotoa pē.” (Sione 12:32; 1 Tīm. 4:10) Neongo naʻe fiemaʻu ki ai ʻa e taimi, naʻe liliu ʻa e anga ʻo ʻenau vakai ki he kakaí. Ko hono moʻoní, naʻe hoko ʻo ʻiloa ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ʻi heʻenau feʻofaʻakí. ʻI he taʻu 200 nai, naʻe hiki ai ʻe he tokotaha-tohi ko Tetuliané ʻa e meʻa naʻe leaʻaki ʻe he kakai kehé fekauʻaki mo e kau Kalisitiané: “ʻOku nau feʻofaʻaki,” pea “ʻOku nau mateuteu ke aʻu ʻo mate maʻá e tokotaha ko eé.” Koeʻuhi ko e kau Kalisitiane ko iá naʻa nau ‘kofuʻaki ʻa e angaʻitangata foʻoú,’ naʻa nau ako ke vakai ki he kakai kotoa pē ʻoku nau tatau, ko e anga ia ʻo e vakai ʻa e ʻOtuá kiate kinautolú.—Kol. 3:10, 11.
17. ʻE lava fēfē ke tau toʻo ʻosi atu ha ongoʻi tomuʻa fehiʻa pē? ʻOmai ha fakatātā.
17 ʻI he ʻahó ni, ʻe toe fiemaʻu nai ai ʻa e taimi ke tau toʻo ʻosi atu ha ongoʻi tomuʻa fehiʻa pē. ʻOku fakamatala ha tuofefine ʻi Falanisē ki he faingataʻa ʻa e meʻá ni kiate iá. ʻOkú ne pehē: “Kuo akoʻi kiate au ʻe Sihova ʻa e ʻuhinga ʻo e ʻofá, ʻuhinga ʻo e fevahevaheʻakí, ʻuhinga ʻo e ʻofa ki he faʻahinga kakai kotoa peé. Ka ʻoku ou kei ako pē ke ikuʻi ʻa e tomuʻa fehiʻa ki he niʻihi kehé, pea ʻoku ʻikai maʻu pē ke faingofua. Ko e ʻuhinga ia ʻoku hokohoko atu ai ʻeku lotu fekauʻaki mo iá.” ʻOku fakamatala ha tuofefine ʻi Sipeini ʻo pehē ʻoku kei pau pē ke ne tauʻi ʻi he taimi ʻe niʻihi ʻa e ngaahi ongoʻi ʻikai lelei fekauʻaki mo ha kulupu ʻe niʻihi ʻo e kakaí. ʻOkú ne pehē: “ʻOku ou lavameʻa ʻi he taimi lahi tahá. Ka ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku fiemaʻu ke u hanganaki faitau. ʻOku ou fakamālō kia Sihova, ʻi heʻeku fiefia ʻi he kau ki ha fāmili fāʻūtaha.” Ko kitautolu kotoa ʻoku fiemaʻu ke tau fakakaukau fakalelei ki he anga ʻo ʻetau ongoʻí. ʻOku fiemaʻu kiate kitautolu foki ke tau toʻo ʻosi atu ha ngaahi ongoʻi tomuʻa fehiʻa?
ʻI HE TUPULAKI ʻA E ʻOFÁ, ʻOKU MOLE ATU AI ʻA E TOMUʻA FEHIʻÁ
18, 19. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻoku tau maʻu ke talitali lelei ai ʻa e tokotaha kotoa? (e) ʻE lava fēfē ke tau fai eni?
18 ʻOku lelei ke tau manatuʻi naʻa tau mamaʻo kotoa ki muʻa mei he ʻOtuá. (ʻEf. 2:12) Ka naʻe tohoakiʻi kitautolu ʻe Sihova kiate ia ʻi he ʻofa. (Hōs. 11:4; Sione 6:44) Pea naʻe talitali lelei kitautolu ʻe Kalaisi. Naʻá ne ʻai ke tau malava ʻo hoko ko e konga ʻo e fāmili ʻo e ʻOtuá. (Lau ʻa e Loma 15:7.) Neongo ʻoku tau taʻehaohaoa, kuo anga-lelei ʻa Sīsū ʻo tali kitautolu, ko ia ʻoku ʻikai ʻaupito totonu ke aʻu ʻo tau fakakaukau ke talitekeʻi ha taha pē!
ʻOku tau fāʻūtaha mo feʻofaʻakí koeʻuhi ko ʻetau kumi ki he “poto ʻoku mei ʻolungá” (Sio ki he palakalafi 19)
19 ʻI heʻetau ofi ange ki he ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu fulikivanu ko ení, ʻe hoko ai ʻa e kakaí ʻo toe māvahevahe ange, tomuʻa fehiʻa, mo fonu ʻi he tāufehiʻá. (Kal. 5:19-21; 2 Tīm. 3:13) Ka ʻi he tuʻunga ko e kakai ʻa Sihová, ʻoku tau feinga ke maʻu ʻa e “poto ʻoku mei ʻolungá,” ʻa ia ʻokú ne tokoniʻi kitautolu ke tau taʻefilifilimānako pea pouaki ʻa e melinó. (Sēm. 3:17, 18) ʻOku tau fiefia ke kaumeʻa mo e kakai mei he ngaahi fonua kehé, tali ʻa e anga ʻo ʻenau tōʻongá, pea aʻu nai ʻo ako ʻenau leá. ʻI heʻetau fai ení, ʻoku tau maʻu ai ʻa e nonga “hangē ko ha vaitafé” mo e fakamaau totonu “hangē ko e ngaahi peau ʻo e tahí.”—ʻAi. 48:17, 18.
20. Ko e hā ʻoku hoko ʻi he taimi ʻoku liliuʻi ai ʻe he ʻofá ʻa e anga ʻo ʻetau fakakaukaú mo e ongoʻí?
20 ʻI he ako Tohi Tapu ʻa e tuofefine mei ʻAositelēliá, naʻe mole māmālie atu ai ʻa e kotoa ʻo ʻene tomuʻa fehiʻa mo e tāufehiʻa mālohí. Naʻe liliu ʻe he ʻofá ʻa e anga ʻo ʻene fakakaukaú mo e ongoʻí. Ko e tokoua lea faka-Falanisē mei Kānatá ʻokú ne pehē ʻokú ne ʻiloʻi he taimí ni ʻoku faʻa fehiʻa ʻa e kakaí ʻi he niʻihi kehé koeʻuhí pē ko e ʻikai te nau ʻiloʻi kinautolú. Naʻá ne ʻiloʻi “ko e ngaahi ʻulungaanga ʻo e kakaí ʻoku ʻikai fakatuʻunga ia ʻi he feituʻu ʻoku fanauʻi ai kinautolú.” Naʻe aʻu ʻo ne mali mo ha tuofefine ʻoku lea faka-Pilitānia! Ko e ongo faʻifaʻitakiʻanga ko ení ʻoku fakamoʻoniʻi ai ko e ʻofá ʻokú ne ikuʻi ʻa e tomuʻa fehiʻá. ʻOku fakafāʻūtahaʻi kitautolu ʻe he ʻofá fakataha mo ha haʻi heʻikai lava ke motuhi.—Kol. 3:14.
a Ko e kupuʻi lea “fanga tokoua” ʻoku lava ke kau ai ʻa e fanga tuofāfine ʻi he fakatahaʻangá. Naʻe faitohi ʻa Paula ki he “fanga tokoua” ʻi Lomá, ka ʻoku hā mahino naʻe kau heni ʻa e fanga tuofāfine, koeʻuhí naʻá ne lave ki he hingoa ʻo e fanga tuofāfine ʻe niʻihi. (Loma 16:3, 6, 12) ʻI he ngaahi taʻu lahi, kuo ui ai ʻi he Taua Leʻo ʻa e kau Kalisitiane ʻi he fakatahaʻangá ko e ‘fanga tokoua mo e fanga tuofāfine.’