-
Hanganaki ʻAʻeva ʻi he Hala ʻo SihováKo e Taua Leʻo—1999 | Mē 15
-
-
6, 7. Neongo ko e kau lotu kinautolu ʻa Sihova ko e ʻOtuá, ʻi he ngaahi taimi fē naʻe tō mamaʻo ai ʻa e kau ʻIsilelí, pea ko e hā ʻa e ʻuhingá?
6 Naʻe hoko ʻeni ki ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá, ʻo hangē ko ia naʻe fakahaaʻi ʻe Paulá. Naʻá ne tohi: “Naʻe fai ʻa e ngaahi meʻa ko ia, ko e taipe kiate kitautolu; ke ʻoua naʻa tau hoko ko e koto holi ki he kovi, ʻo hangeā ko kinautolu na. Kaeʻumaʻa ke ʻoua te mou hoko ko e kau tauhi-aitoli, ʻo hange ko e niʻihi ʻi he kakai na; ʻa é ʻoku tuʻu ʻi he Tohi, Naʻe nofo ʻa e kakai ke kai mo inu, pea nau tuʻu hake ke fakavā. Pea ke ʻoua naʻa tau feʻauaki, ʻo hange ko e feʻauaki ʻa e niʻihi ʻo e kakai na, pea to ai hanau toko ua mano ma tolu afe ʻi he ʻaho pe ʻe taha.”—1 Kolinito 10:6-8.
7 ʻOku ʻuluaki lave ʻa Paula ki he taimi ʻa ia naʻe lotu ai ʻa ʻIsileli ki ha kiʻi pulu koula ʻi he veʻe Moʻunga Sainaí. (Ekisoto 32:5, 6, PM) Ko ha talangataʻa fakahangatonu ʻeni ki ha tuʻutuʻuni fakaʻotua naʻa nau loto-lelei ke talangofua ki ai ʻi ha ngaahi uike siʻi pē ki muʻa. (Ekisoto 20:4-6; 24:3) Hili iá, ʻoku lave leva ʻa Paula ki he taimi naʻe punou hifo ai ʻa ʻIsileli kia Pēali fakataha mo e ngaahi ʻofefine ʻo Mōapé. (Nomipa 25:1-9) Ko e lotu ki he kiʻi pulú naʻe fakaʻilongaʻiʻaki ia ʻa e fakahōhōʻiaʻi maʻataʻatā ʻo e holí, ‘ko e tutuu ke fakavā.’a Ko e lotu kia Pēalí naʻe ʻalu fakataha ia mo e fehokotaki fakasino taʻetaau mātuʻaki hā mahino. (Fakahā 2:14) Ko e hā naʻe fai ai ʻe he kau ʻIsilelí ʻa e ngaahi angahala ko ʻení? Koeʻuhi naʻa nau fakaʻatā honau lotó ke hoko ʻo “holi ki he kovi”—tatau ai pē pe ko e tauhi ʻaitoli pe ko e ngaahi tōʻonga ʻulungaanga taʻetaau naʻe ʻalu fakataha mo iá.
8. Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he ngaahi meʻa naʻe hokosia ʻe ʻIsilelí?
8 Naʻe fakahaaʻi ʻe Paula ʻoku totonu ke tau ako mei he ngaahi meʻá ni. Ako ʻa e hā? ʻOku ʻikai alafakakaukau atu ʻe punou hifo ha Kalisitiane ki ha kiʻi pulu koula pe ko ha ʻotua Mōape ʻo e kuonga muʻá. Kae fēfē ʻa e ʻulungaanga taʻetāú pe ko e fakahōhōʻiaʻi taʻemapuleʻi ʻo e holí? ʻOku hoko lahi eni ʻi he ʻahó ni, pea kapau te tau fakaʻatā ha holi kiate kinautolu ke tupu ʻi hotau lotó, te nau hoko mai leva ʻi hotau vahaʻa mo Sihová. Ko e ola leva ʻe hokó ʻe hangē pē naʻa tau fai ha tauhi ʻaitolí—ko e motu mei he ʻOtuá. (Fakafehoanaki mo Kolose 3:5; Filipai 3:19.) Ko e moʻoni, ʻoku fakaʻosiʻaki ʻe Paula ʻene fakamatala ki he ngaahi meʻa ko iá ʻaki ʻene enginaki ki hono ngaahi kaungātuí: “Mou hola mei he tauhi-aitoli.”—1 Kolinito 10:14.
-
-
Hanganaki ʻAʻeva ʻi he Hala ʻo SihováKo e Taua Leʻo—1999 | Mē 15
-
-
a ʻI he lave ki he foʻi lea faka-Kalisi naʻe liliu heni ko e “tutuu hake ke fakavā,” ʻoku pehē ʻe he tokotaha faifakamatala ʻe taha ʻoku ʻuhinga ia ki he ngaahi hula naʻe hoko ʻi he ngaahi kātoanga fakapanganí pea tānaki mai: “Ko e konga lahi ʻo e ngaahi hula ko ʻení, hangē ko ia ʻoku ʻiloá, naʻe faʻufaʻu fakahangatonu ia ke ne fakalanga ʻa e ngaahi holi mālohi lahi taha ki he ʻulungaanga taʻetāú.”
-