Moʻui Maʻá e ʻAhó Ni pe ki ha Kahaʻu Taʻengata?
“Oku fakamoui akitautolu e he amanaki lelei.” —LOMA 8:24, PM.
1. Ko e hā naʻe akoʻi ʻe he kau ʻEpikulioó, pea naʻe anga-fēfē hono uesia ʻe he filōsofia peheé ʻa e kau Kalisitiane ʻe niʻihi?
NAʻE tohi ʻa e ʻaposetolo ko Paulá ki he kau Kalisitiane nofo ʻi Kolinitoó: “Fefe ai ʻa e lau ʻa homou niʻihi, tokua ʻoku ʻikai ke toetuʻu ʻa e pekia?” (1 Kolinito 15:12) ʻOku hā mahino, ko e filōsofia kona ko ia ʻa e poto Kalisi ko ʻEpikulioó naʻe hūhū mai ia ki he lotolotonga ʻo e muʻaki kau Kalisitiane ʻi he ʻuluaki senitulí. Ko ia ai, naʻe taki ʻe Paula ʻa e tokangá ki he akonaki ʻa e kau ʻEpikulioó: “ʻE tau kai mo inu e, He ko ʻapongipongi ʻetau mate.” (1 Kolinito 15:32) Ko hono taʻetali ko ia ha faʻahinga ʻamanaki ki ha moʻui hili ʻa e maté, naʻe tui ai ʻa e kau muimui ʻo e filōsefá ko e fiefia fakaekakanó ko e meʻa tefito pē ia pe lelei tuʻu-ki-muʻa ʻi he moʻuí. (Ngāue 17:18, 32) Ko e filōsofia faka-ʻEpikulioó naʻe siokita, anga-manuki, pea mātuʻaki ololalo moʻoni.
2. (a) Ko e hā ʻoku mātuʻaki fakatuʻutāmaki ai ke fakaʻikaiʻi ʻa e toetuʻú? (e) Naʻe anga-fēfē hono fakaivia ʻe Paula ʻa e tui ʻa e kau Kalisitiane Kolinitoó?
2 Ko hono fakaʻikaiʻi ko ʻeni ʻo e toetuʻú naʻe ʻi ai hono ngaahi ʻuhinga loloto. Naʻe fakaʻuhinga ʻa Paula: “He kapau ʻoku ʻikai ha toetuʻu ʻo e pekia, pea ta kuo ʻikai fokotuʻu ʻa Kalaisi, pea ta ko e laufanō ʻemau malanga, ko e laufanō foki hoʻomou tui. . . . Kapau kuo tau ʻosi ʻa e moʻui ko eni mo ʻetau fakatuʻa kia Kalaisi, pea ko hono ngata ia ta ko e tuʻutamaki taha kitautolu ʻi he kakai kotoa pe.” (1 Kolinito 15:13-19) ʻIo, ka ʻikai ha ʻamanaki ki ha kahaʻu taʻengata, ko e lotu faka-Kalisitiané ʻe “laufanō” ia. ʻE ʻikai hano taumuʻa ʻona. He ʻikai ha ofo ai foki, he ʻi he malumalu ʻo e tākiekina ʻo e fakakaukau faka-pangani ko ení, ne hoko ai ʻa e fakatahaʻanga Kolinitoó ko e fakatupungaʻanga ʻo e ngaahi palopalemá. (1 Kolinito 1:11; 5:1; 6:1; 11:20-22) Ko ia, naʻe fakataumuʻa ai ʻa Paula ke fakaivia ʻenau tui ko ia ki he toetuʻú. ʻI hono ngāueʻaki ha fakaʻuhinga mālohi, ngaahi veesi faka-Tohitapu, ngaahi talanoa fakaefakatātā, naʻá ne fakamoʻoniʻi taʻetoeveiveiua ko e ʻamanaki ʻo e toetuʻú ʻoku ʻikai ko ha talanoa faʻu ka ko e meʻa moʻoni kuo pau ʻa hono fakahokó. ʻI he makatuʻunga ko ení, naʻá ne naʻinaʻi ai ki hono kaungā tuí: “Mou tuʻu maʻu, taʻe ngaūe, ʻo mou tupulekina maʻu ai pe ʻi he ngaue ʻa e ʻEiki: ʻi hoʻomou ʻilo ni, ko e meʻa ki he ʻEiki, ko hoʻomou fakaongosia ʻoku ʻikai ko e laufanō ia.”—1 Kolinito 15:20-58.
“Mou Leʻo”
3, 4. (a) Fakatatau kia Pita, ko e hā ʻa e fakakaukau fakatuʻutāmaki te ne lōmekina ʻa e niʻihi ʻi he kuonga fakaʻosí? (e) Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ke tau hanganaki fakamanatu kiate kitautolú?
3 ʻI he ʻahó ni, ko e tokolahi ʻoku nau maʻu ʻa e fakakaukau fakatuʻatamaki ke moʻui pē maʻá e ʻahó ni. (Efeso 2:2) ʻOku hangē pē ko ia naʻe tomuʻa tala ʻe he ʻaposetolo ko Pitá. Naʻá ne lea ʻo fekauʻaki mo e “faʻahinga ʻoku matuʻaki manuki . . . mo nau lau, Ko maʻāʻia ʻa e talaʻofa ʻo ʻene hoko mai? he talu ʻa e mohe ʻa e kau mātuʻa, mo e pehe ni pe ʻa e meʻa kotoa pe, ʻio, ʻa ia ai pe talu mei he kamataʻanga ʻo mamani.” (2 Pita 3:3, 4) Kapau ʻe tō ʻa e kau lotu moʻoní ki ha fakakaukau pehē, te nau ngali hoko nai ʻo “fakapikopiko pe taʻefua.” (2 Pita 1:8) ʻOku fakafiefiá, he ʻoku ʻikai ke pehē ʻa e tokolahi taha ia ʻo e kakai ʻa e ʻOtuá ʻi he ʻaho ní.
4 ʻOku ʻikai ke hala ia ke mahuʻingaʻia ʻi he hoko mai ko ia ʻa e ngataʻanga ʻo e fokotuʻutuʻu fulikivanu lolotonga ní. Manatuʻi ʻa e mahuʻingaʻia naʻe fakahāhā ʻe he kau ʻaposetolo tonu ʻa Sīsuú: “ʻEiki ko hoʻo toe fakaato ʻi he taimi ni ʻa e puleʻanga maʻa Isileli?” Naʻe tali ʻe Sīsū: “ʻOku ʻikai ʻamoutolu ke ʻilo ʻa e ngaahi taimi mo e ngaahi kuonga, ʻa ia kuo taʻofi ʻe he Tamai ki heʻene faʻiteliha aʻana.” (Ngāue 1:6, 7) Ko e ngaahi lea ko iá ʻokú ne maʻu ʻa e pōpoaki tefito naʻá ne ʻosi fakamatalaʻi ʻi he Moʻunga ko ʻOlivé: “ʻOku ʻikai te mou ʻilo pe ko e ʻaho fē ʻe hoko mei ai ʻa homou ʻEiki. . . . He ko e hoko mai ʻa e Fanautama ʻa Tangata ʻe fai ʻi ha taimi ʻoku ʻikai te mou ʻamanaki ai kiate ia.” (Mātiu 24:42, 44) ʻOku fiemaʻu ke tau fakamanatu maʻu pē kiate kitautolu fekauʻaki mo e akonaki ko iá! ʻE fakataueleʻi nai ʻa e niʻihi ʻaki ʻa e fakakaukau, ‘Mahalo pē ʻoku totonu ke u kiʻi māmālie hifo, pea sio fakalelei ange ki he ngaahi meʻá.’ He toki meʻa hala moʻoni ia! Fakakaukau atu kia Sēmisi mo Sione, ko e “ongo foha ʻo Fatulisi.”—Maake 3:17.
5, 6. Ko e hā ʻa e ngaahi lēsoni ʻoku lava ke tau maʻu mei he ongo faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sēmisi mo Sioné?
5 ʻOku tau ʻilo ko Sēmisí ko e ʻaposetolo naʻe fuʻu faivelenga moʻoni. (Luke 9:51-55) ʻI hono fokotuʻu pē ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané, ʻoku pau pē naʻe ʻi ai hono kaunga longomoʻui ai. Ka ʻi heʻene kei talavoú pē nai, ne fakapoongi ia ʻe Hēlota ʻAkilipa I. (Ngāue 12:1-3) ʻOku tau fakakaukau ko Sēmisí, ʻi heʻene sio kuo ngata mutukia ʻene moʻuí, naʻá ne ongoʻi mamahi nai he ko ē naʻá ne fuʻu faivelenga, pea naʻá ne kīvoi ʻi heʻene ngāue fakafaifekaú? Halaʻatā! ʻOku pau pē naʻá ne fiefia he ko ē naʻá ne fakamoleki ʻa e lahi taha ʻo e ngaahi taʻu ʻo ʻene moʻui fuonounoú ʻi he ngāue ʻa Sihová. ʻI he taimí ni, ʻoku ʻikai lava ke ʻilo ʻe ha taha ʻo kitautolu pe ʻe ngata mutukia nai ʻetau moʻuí. (Koheleti 9:11; fakafehoanaki mo Luke 12:20, 21.) Ko ia ʻoku hā mahino ʻoku fakapotopoto ke tauhi ʻi ha tuʻunga māʻolunga ʻa ʻetau faivelengá mo ʻetau ngāué ʻi he fai tauhi ko ia kia Sihová. ʻI he founga ko iá, te tau tauhi maʻu ai hotau hingoa lelei mo iá pea hokohoko atu ʻa e moʻuí fakataha mo e ʻamanaki ki hotau kahaʻu taʻengatá.—Koheleti 7:1.
6 ʻOku ʻi ai ʻa e lēsoni fekāingaʻaki ʻo kau ki he ʻaposetolo ko Sioné, ʻa ia naʻá ne ʻi ai ʻi he taimi naʻe fakaʻaiʻai mālohi ai ʻe Sīsū, “Mou leʻo.” (Mātiu 25:13; Maake 13:37; Luke 21:34-36) Naʻe tukulotoa ia ʻe Sione, ʻo ne ngāue faivelenga ai ʻi he ngaahi hongofuluʻi taʻu lahi. Ko hono moʻoní, ʻoku ngalingali naʻe moʻui fuoloa ange ia ʻi he kotoa ʻo e kau ʻaposetolo kehé. ʻI he taimi ne hoholo ai ʻo motuʻa ʻa Sioné, pea lava ke ne sio fakaholomui atu ki he ngaahi hongofuluʻi taʻu ʻo e ngāue tōnungá, naʻá ne vakai ki aí ko ha fehālaaki, ko ha moʻui ne takihalaʻi pe taʻemafamafatatau? Mole ke mamaʻo! Naʻá ne kei vakai vēkeveke atu pē ki he kahaʻú. ʻI he taimi naʻe pehē ai ʻe Sīsū ʻa ia ne toetuʻú, “ʻIo ʻoku vave ʻeku ʻalu atu,” naʻe tali leva ʻe Sione, “ʻEmeni. ʻEiki Sisu, ke ke haʻele mai.” (Fakahā 22:20) Naʻe ʻikai ʻaupito moʻui ʻa Sione maʻá e lolotongá ni, ke fakaʻamua ha ‘moʻui angamaheni’ ʻoku fuoloa mo nongá. Naʻá ne fakapapau ke hanganaki ngāueʻaki ʻa e kotoa ʻo ʻene moʻuí mo hono iví, ko fē pē ha taimi ʻe toki hoko mai ai ʻa e ʻEikí. Fēfē kitautolu?
Ngaahi Makatuʻunga ki he Tui Ko Ia ki he Moʻui Taʻengatá
7. (a) Naʻe anga-fēfē ʻa e ʻamanaki ʻo e moʻui taʻengata ‘naʻe talaʻofa mei he ngaahi kuonga ʻo itaniti’? (e) Naʻe anga-fēfē hono tofa ʻe Sīsū ʻa e maama ki he ʻamanaki ko ia ki he moʻui taʻengatá?
7 Ke fakapapauʻi atu ko e ʻamanaki ki he moʻui taʻengatá ʻoku ʻikai ko ha misi faʻu ʻe he tangata, pe ko ha launoa. Hangē ko ia ʻoku pehē ʻe Taitusi 1:2, ko ʻetau līʻoa fakaʻotuá ʻoku makatuʻunga ia ʻi he “ʻamanaki ki he moʻui taʻengata, ʻa ia ne talaʻofa ʻe he ʻOtua taʻefaʻa loi mei he ngaahi kuonga ʻo ʻitaniti.” Ko e ʻuluaki taumuʻa ia ʻa e ʻOtuá ki he faʻahinga talangofua kotoa ʻo e tangatá ke moʻui taʻengata. (Senesi 1:28) ʻOku halaʻatā ha meʻa, naʻa mo e talangataʻa ʻa ʻĀtama mo ʻIví, te ne lava ke taʻofi ʻa e taumuʻa ko ʻení. Hangē ko ia ʻoku hiki ʻi he Senesi 3:15, naʻe talaʻofa leva ʻe he ʻOtuá ha “hako” ʻa ia te ne veteange ʻa e faingataʻa kotoa pē kuo faingataʻaʻia ai ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. ʻI he taimi naʻe hoko mai ai ʻa e “hako” pe Mīsaiá, ʻa Sīsū, naʻá ne ʻai ʻa e ʻamanaki ki he moʻui taʻengatá ko e taha ia ʻo ʻene ngaahi akonaki tefitó. (Sione 3:16; 6:47, 51; 10:28; 17:3) ʻI heʻene tuku atu ko ia ʻene moʻui haohaoá ko ha huhuʻí, naʻe maʻu ai ʻe Kalaisi ʻa e totonu fakalao ke foaki atu ʻa e moʻui taʻengatá ki he faʻahinga ʻo e tangatá. (Mātiu 20:28) Ko e niʻihi ʻo ʻene kau ākongá, ʻa ia ko e toko 144,000 fakakātoa, te nau moʻui taʻengata ʻi hēvani. (Fakahā 14:1-4) Ko ia ko e niʻihi ne hoko ko e faʻahinga matengofua ʻo e tangatá te nau “ʻai . . . ʻa e taʻefaʻamate”!—1 Kolinito 15:33.
8. (a) Ko e hā ʻa e “taʻefaʻamate,” pea ko e hā ʻoku foaki ai ia ʻe Sihova ki he 144,000? (e) Ko e hā ʻa e ʻamanaki naʻe fakahanga ʻe Sīsū ki he “fanga sipi kehe”?
8 Ko e ʻuhinga ʻo e “taʻefaʻamate” ʻoku hulu atu ia ʻi he ʻikai pe ke toe maté. ʻOku kaunga ia ki he “ivi ʻo ha moʻui ʻoku taʻemavete [“taʻemafakaʻauha,” NW].” (Hepelu 7:16; fakafehoanaki mo e Fakahā 20:6.) Ko e hā leva ʻa e meʻa, ʻoku fakalato ʻe he ʻOtuá ʻi heʻene foaki ko ia ha meʻaʻofa fakaofo pehē? Manatu ki he pole ko ia ʻa Sētané ʻoku ʻikai ha taha ʻi he ngaahi meʻa moʻui ʻa e ʻOtuá ʻe alafai ha falala ki ai. (Siope 1:9-11; 2:4, 5) ʻI hono foaki ki he 144,000 ʻa e moʻui taʻefaʻamaté, ʻoku fakahaaʻi ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻene falala kakato ki he kulupú ni ʻa ia kuo nau mātuʻaki tali maeʻeeʻa lelei ʻa e pole ʻa Sētané. Kae fēfē leva ʻa e toenga ia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá? Naʻe tala ange ʻe Sīsū ki he muʻaki kau mēmipa ʻo e “fanga sipi toko siʻi” ko eni ʻo e ngaahi ʻea ki he Puleʻangá te nau “nofo ki ha ngaahi taloni, ʻo fakamāuʻi ʻa e matakali ʻe hongofulumaua ʻo Isileli.” (Luke 12:32; 22:30) ʻOku ʻuhinga ení ko e niʻihi kehé te nau maʻu ʻa e moʻui taʻengata ʻi he māmaní ko e kau moʻulaloa ki hono Puleʻangá. Lolotonga ʻoku ʻikai foaki ange ki he “fanga sipi kehe” ʻa e taʻefaʻamaté, ʻoku maʻu ʻe kinautolu ia ʻa e “moʻui taʻengata.” (Sione 10:16; Mātiu 25:46) Ko ia ai, ko e moʻui taʻengatá ko e ʻamanaki ia ʻa e Kalisitiane kotoa pē. ʻOku ʻikai ko ha launoa ia ka ko ha meʻa mamalu ia kuo talaʻofa ʻe he “ʻOtua taʻefaʻa loi,” pea kuo totongi ia ʻaki ʻa e taʻataʻa mahuʻinga ʻo Sīsuú.—Taitusi 1:2.
ʻI he Kahaʻu Mamaʻó?
9, 10. Ko e hā ʻa e ngaahi fakahāhā mahino ko kitautolú ʻoku tau ofi ki he ngataʻangá?
9 Naʻe tomuʻa tala ʻe he ʻaposetolo ko Paulá ko e “ngaahi taimi faingataʻa” te ne fakahaaʻi kuo tau ʻosi aʻu taʻetoeveiveiua ki he “kuonga fakamui.” ʻI he movete hifo ko ia ʻa e sōsaieti ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá ʻoku takatakai ʻiate kitautolú ki he tuʻunga ʻo e taʻeʻofá, mānumanú, fakahōhōʻiaʻi kitá, pea mo e taʻefakaʻotuá, meʻa ní ʻoku ʻikai te tau fakatokangaʻi ko e ʻaho ʻo Sihova ki hono fakahoko ʻene fakamaau ki he fokotuʻutuʻu ʻo e māmani fulikivanu ko ení ʻoku tuʻunuku vave mai? ʻI he fakautuutu ʻa e fakamālohí mo e tāufehiʻá, meʻa ní ʻoku ʻikai te tau sio takatakai ʻiate kitautolu kotoa ki he fakahoko ko ia ʻa e toe ngaahi lea ʻa Paulá: “Ko e kakai kovi mo fakahekeheke te nau fakaaʻau atu mei he kovi ki he kovi?” (2 Timote 3:1-5, 13) Ko e niʻihi nai te nau kalanga fakapapau fekauʻaki mo e “Melino mo malu,” ka ko e ngaahi ʻamanaki kotoa fekauʻaki mo e melinó ʻe mōlia atu ia, he ʻe hoko “fakafokifā leva ʻa e fakaʻauha kiate kinautolu ʻo hangē ko e langā ki he fefine feitama; pea ʻe ʻikai ʻaupito te nau hao.” Kuo ʻikai liʻekina kitautolu ʻi he fakapoʻulí fekauʻaki mo e ʻuhinga hotau taimí. Ko ia, “tau ʻāʻā pea fakakaukau lelei.”—1 Tesalonaika 5:1-6, NW.
10 Tānaki atu ki aí, ʻoku fakahā ʻe he Tohitapú ko e kuonga fakamuí ʻoku “fuoloa jii.” (Fakahā 12:12, PM; fakafehoanaki mo e 17:10, PM.) Ko e konga lahi ʻo e “fuoloa jii” ko iá ʻoku ngalingali kuo ʻosi ia. Ko e fakatātaá, ko e kikite ʻa Tānielá, ʻokú ne fakamatalaʻi tonu matematē ʻa e vākovi ʻi he vahaʻa ʻo e “tuʻi tokelau” mo e “tuʻi tonga” ʻa ia kuo aʻu mai ki he senituli ko ení. (Taniela 11:5, 6) Ko e meʻa pē ʻoku kei toe ke fakahokó ko e ʻoho fakaʻosi ʻa e “tuʻi tokelau,” ʻa ia ʻoku fakamatalaʻi ʻi he Taniela 11:44, 45.—Sio ki he Watchtower ʻo Siulai 1, 1987, mo e Taua Leʻo ʻo Maʻasi 1, 1994, ki hono fakamatalaʻi ʻo e kikite ko ʻení.
11. (a) Kuo fēfē hono lahi ʻa hono fakahoko ʻo e Mātiu 24:14? (e) Ko e hā ʻoku fakahaaʻi ʻe he ngaahi lea ko ia ʻa Sīsū ʻoku hiki ʻi he Mātiu 10:23?
11 Ko e toe kikite foki ʻa Sīsuú ʻe “fanongonongo ki mamani katoa ʻa e ongoongolelei ko eni ʻo e puleʻanga, ke ai ha fakamatala ki he kakai kotoa pe pea toki hoko ʻa e ngataʻanga.” (Mātiu 24:14) ʻI he ʻahó ni, ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau fakahoko ʻenau ngāué ʻi he fonua ʻe 233, ngaahi ʻotumotu, mo e ngaahi vahe-fonua. ʻOku moʻoni, ʻoku kei ʻi ai ʻa e ngaahi feituʻu ʻoku teʻeki ai ngāueʻi, pea mahalo ʻi ha taimi kuo kotofa ʻe Sihova, ʻe fakaava ai ha faingamālie. (1 Kolinito 16:9) Ka neongo ia, ko e ngaahi lea ʻa Sīsū ʻoku hiki ʻi he Mātiu 10:23 ʻoku fakatupu fakakaukau: “I he teʻeki ke mou ʻosiki ʻa e ngāhi kolo ʻo Isileli, kuo haʻu ʻa e Fanautama ʻa Tangata.” Lolotonga ia ʻa e pau ke fanongonongo ʻa e ongoongo leleí ʻi he kotoa ʻo e māmaní, ʻe ʻikai te tau aʻu tonu kitautolu ki he ngaahi tapa kotoa ʻo e māmaní mo e pōpoaki ʻo e Puleʻangá ki muʻa ʻi he “haʻu” ʻa Sīsū ko e Tokotaha-Faifakaʻauhá.
12. (a) Ko e hā ʻa e “silaʻi” ʻoku lave ki ai ʻa e Fakahā 7:3? (e) Ko e hā ʻoku fakamahino ʻi he hōloa ko ia ʻo e tokolahi ʻo e kau paní ʻi he māmaní?
12 Fakakaukau ki he konga tohi ʻi he Fakahā 7:1, 3, ʻa ia ʻoku pehē ai ko e “matangi ʻe fa” ʻo e fakaʻauhá ʻoku puke ia “kaeʻoua ke ʻosi ʻemau silaʻi ʻa e kau tamaioʻeiki ʻa hotau ʻOtua ʻi honau laʻe.” ʻOku ʻikai ko e lave ʻeni ia ki he ʻuluaki silaʻí ʻa ē ʻoku fai ʻi he taimi ʻoku maʻu ai ʻe he 144,000 honau ui fakahēvaní. (Efeso 1:13) ʻOku lave ia ki he silaʻi fakaʻosí, ʻi he taimi kuo fakapapauʻi taʻealafulihi ai kinautolu ko e “tamaioʻeiki ʻa hotau ʻOtua” kuo ʻahiʻahiʻi pea ʻoku anga-tonu. Ko e tokolahi ʻo e ngaahi foha moʻoni kuo pani ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻoku holo lahi ʻaupito. Ko e meʻa ʻe tahá, ʻoku fakahā mahino ʻe he Tohitapú “kae telia ʻa e kakai fili” ʻe “fakanounou” ai ʻa e konga ʻuluaki ʻo e mamahi lahí. (Mātiu 24:21, 22) Ko e tokolahi taha ʻo e faʻahinga ʻoku lau ʻoku kau ʻi he kau paní ʻoku nau mātuʻaki motuʻa ʻaupito. ʻIkai ʻoku toe fakahā ʻe he meʻá ni ko e ngataʻangá ʻoku mātuʻaki panaki?
Ko ha Tangata Leʻo Anga-Tonu
13, 14. Ko e hā ʻa e fatongia ʻo e kalasi tangata leʻó?
13 ʻI he lolotongá ni, ʻoku lelei kiate kitautolu ke fai ki he fakahinohino ko ia ʻoku ʻomai ʻe he ‘tamaioeiki agatonú.’ (Mātiu 24:45, PM) Kuo laka hake ʻi he taʻu ʻe teau ʻa e ngāue tōnunga ʻa e “tamaioeiki” ʻi onopōní ko ha “leo.” (Isikeli 3:17-21, PM) Naʻe fakamatala ʻe he The Watchtower ʻo Sanuali 1, 1984: “Ko e tangata leʻo ko ení ʻokú ne siofia ʻa e anga ʻo e tupulekina ʻo e ngaahi meʻa ʻoku hoko ʻi he māmaní ʻi hono fakahoko ʻo e kikite ʻo e Tohitapú, fakaongo atu ʻa e fakatokanga ʻo e tuʻunuku mai ʻo ha ‘mamahi lahi, ʻa ia kuo teʻeki hano tatau mei he kamataʻanga ʻo mamaní’ pea pulusi ‘ʻa e ongoongo lelei ʻo e meʻa lelei angé.’”—Mātiu 24:21; Aisea 52:7.
14 Manatuʻi: Ko e ngāue ia ʻa e tangata leʻó ke uiaki ʻa e “meʻa kuo ne sio ki ai.” (Aisea 21:6-8) ʻI he ngaahi kuonga ʻo e Tohitapú ʻe fakaongo atu ʻe ha tangata leʻo ha fakatokanga neongo ko e fakatuʻutāmaki ʻe ngali hokó ʻoku kei fuʻu taumamaʻo ki hano ʻiloʻi fakapapau. (2 Tuʻi 9:17, 18) Ne hoko moʻoni ʻa e ngaahi fakatokanga hala ia ʻi he taimi ko iá. Ka ko ha tangata leʻo ʻoku leleí ʻe ʻikai te ne fakalongo ʻi ha manavasiʻi naʻa ngali vale. Kapau naʻe vela ho falé, naʻe mei fēfē hoʻo ongoʻí kapau naʻe ʻikai ke ʻasi atu ʻa e kau tāmate afí koeʻuhi naʻa nau pehē ʻe kinautolu ʻoku ngalingali ko e fakatokanga hala? ʻIkai ʻoku tau ʻamanekina ʻa e kau tangata peheé ke tali fakavavevave ki ha faʻahinga fakaʻilonga pē ʻo ha fakatuʻutāmaki! ʻI ha founga meimei tatau, ko e kalasi tangata leʻó kuo nau lea atu ʻi he ngaahi taimi ʻoku ngalingali ʻoku feʻunga ai ke fai peheé.
15, 16. (a) Ko e hā ʻoku fai ai ʻa e ngaahi fengaʻunuʻaki ʻi heʻetau mahino fekauʻaki mo e kikité? (e) Ko e hā ʻoku lava ke tau ako mei he kau sevāniti anga-tonu ʻa e ʻOtuá ʻa ia naʻa nau maʻu hala fekauʻaki mo e ngaahi kikite ʻe niʻihi?
15 ʻI he tupulaki ʻa e ngaahi meʻa ʻoku hokó, kuo hoko ʻo toe maʻalaʻala ange ai ʻetau mahinoʻi ʻa e kikité. ʻOku fakahā ʻe he hisitōliá ʻoku tātātaha ha faifai ange kuo mahino kakato ʻa e ngaahi kikite fakaeʻotuá ki muʻa ia ʻi hono fakahokó. Naʻe tala ange totonu ʻe he ʻOtuá kia ʻEpalame ʻa e fuoloa ʻe hoko ai ʻa hono hakó ʻo “nofo muli . . . ʻi ha fonua ʻoku ʻikai ʻonautolu,” ko e taʻu ʻe 400. (Senesi 15:13) Ka ko Mōsese ia, naʻá ne foaki teʻeki taimi atu ia ko e tokotaha faifakahaofi.—Ngāue 7:23-30.
16 Toe fakakaukau foki ki he ngaahi kikite faka-Mīsaiá. ʻI he fakakaukau ki he kuohilí ʻoku hā maʻa hangē ha kilisitalá, ko e pekia mo e toetuʻu ʻa e Mīsaiá naʻe tomuʻa tala ia. (Aisea 53:8-10) Neongo ia, ko e kau ākonga ʻa Sīsuú naʻe ʻikai te nau makupusi ʻa e moʻoniʻi meʻa ko ʻení. (Mātiu 16:21-23) Naʻe ʻikai te nau sio ko e Taniela 7:13, 14 ʻe fakahoko ia lolotonga ʻa e pa·rou·siʹa, pe ko e “ʻi ai” ʻa Kalaisi ʻi he kahaʻú. (Mātiu 24:3, NW) Ko ia naʻa nau meimei hala ʻaki ʻa e taʻu ʻe 2,000 mei heʻenau fakafuofuá ʻi heʻenau ʻeke ko ia kia Sīsū: “ʻEiki, ko hoʻo toe fakaato ʻi he taimi ni ʻa e puleʻanga maʻa Isileli?” (Ngāue 1:6) Naʻa mo e hili hono fokotuʻu lelei ʻo e fakatahaʻanga faka-Kalisitiané, naʻe hokohoko mai pē ʻa e maeʻa hake ʻa e ngaahi fakakaukau halá mo e ngaahi ʻamanaki halá. (2 Tesalonaika 2:1, 2) Neongo naʻe ʻi ai ʻa e ngaahi fakakaukau hala ʻa e niʻihi ʻi he taimi ki he taimi, naʻe tāpuekina taʻealafakaʻikaiʻi ʻe Sihova ʻa e ngāue ʻa e kau tui ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí!
17. ʻOku totonu ke anga-fēfē ʻetau vakai ki he ngaahi fengaʻunuʻaki ko ia fekauʻaki mo e mahino ʻa e Tohitapú kiate kitautolú?
17 Kuo pehē pē mo e kalasi ʻo e tangata leʻo ʻi he ʻaho ní ne pau ke fakatonutonu ʻenau ngaahi fakakaukaú mei he taimi ki he taimi. ʻE lava ke veiveiua ha taha, neongo kuo tāpuekina ʻe Sihova ʻa e ‘tamaioeiki agatonú’? Hili iá, ʻi he vakai ki he potutohí, ʻikai ko e lahi taha ʻo e fengaʻunuʻaki kuo faí ʻoku mātuʻaki siʻisiʻi? Ko ʻetau mahino tefito ki he Tohitapú kuo ʻikai liliu ia. Ko ʻetau tui pau ko ia ʻoku tau lolotonga moʻui ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ʻoku mālohi ange ia ʻi ha toe taimi!
Moʻui ki ha Kahaʻu Taʻengata
18. Ko e hā kuo pau ai ke tau fakaʻehiʻehi mei he moʻui pē maʻá e ʻaho ní?
18 Ko e māmaní te nau pehē mai nai, ‘Tau kai mo inu, he ko ʻapongipongí te tau mate,’ ka kuo pau ke ʻoua te tau fakakaukau pehē. Ko e hā ka ke ka feinga vavale ai ki he ngaahi mālie te ke alamaʻu ʻi he moʻui ʻi he taimí ni lolotonga ia te ke malava koe ʻo ngāue ki ha kahaʻu taʻengata? Ko e ʻamanaki ko iá, tatau ai pē pe ko e moʻui taʻefaʻamate ʻi hēvani pe ko e moʻui taʻengata ʻi māmani, ʻoku ʻikai ko ha misi, ʻikai ko ha muna. Ko e meʻa moʻoni ia kuo talaʻofa ʻe he ʻOtua “taʻefaʻa loi.” (Taitusi 1:2) ʻOku fuʻu hulu ʻa e fakamoʻoní ʻo mahino ai ko hono fakahoko ʻo ʻetau ʻamanakí ʻoku mātuʻaki panaki! “Kuo fakanounou ʻa e kuonga.”—1 Kolinito 7:29.
19, 20. (a) ʻOku anga-fēfē ʻa e vakai mai ʻa Sihova ki he ngaahi feilaulau kuo tau fai koeʻuhi ko e Puleʻangá? (e) Ko e hā kuo pau ai ke tau moʻui mo hanga atu ki ʻitānití?
19 ʻOku moʻoni, ko e fokotuʻutuʻu ko ení kuo lōloa ange ia ʻi he meʻa naʻe fakakaukau ki ai ʻa e tokolahi. ʻOku ongoʻi nai ʻe he tokosiʻi ʻi he taimí ni kapau naʻa nau sinaki ʻilo ʻa e meʻá ni ki muʻa, naʻe ʻikai te nau mei fai ʻe kinautolu ha ngaahi feilaulau makehe. Ka ʻoku totonu ke ʻoua ʻe fakatomala ha taha ia ʻi heʻene fai peheé. He, ko hono fai ʻa e ngaahi feilaulaú ko ha konga tefito ia ʻo e hoko ko e Kalisitiané. Ko e kau Kalisitiané ‘ʻoku nau liʻaki ʻekinautolu ʻakinautolu.’ (Mātiu 16:24) ʻOku totonu ke ʻoua te tau ongoʻi kuo tōnoa ʻetau ngaahi feinga ko ia ke fakahōifuaʻi ʻa e ʻOtuá. Naʻe talaʻofa ʻe Sīsū: “ʻOku ʻikai ha taha kuo ne liʻaki ha fale, pē ha ngaahi tokoua, pe ha ngaahi tuofāfine, pe ha fāʻe, pe ha tamai, pe ha fanau, pe ha ngaahi tokanga ngoue, koeʻuhi ko au, pea koeʻuhi ko e Kōsipeli, ka te ne maʻu ni, ʻi he nofo ko eni, ʻo lōteau . . . pea ʻi he maama ka haʻu ko e moʻui taʻengata.” (Maake 10:29, 30) ʻI ha taʻu ʻe laui afe mei he taimí ni, ʻe ngalingali ʻe ʻaonga nai hoʻo ngāué, falé, pe tohi pangikeé? Lolotonga iá, ko e ngaahi feilaulau kuó ke ʻosi fai kia Sihová ʻe mahuʻinga ia ʻi ha taʻu ʻe miliona mei he taimí ni—ha taʻu ʻe piliona mei he taimí ni! “He talaʻehai ʻoku fai taʻetotonu ʻa e ʻOtua ke ne fakangaloʻi hoʻomou ngaue.”—Hepelu 6:10.
20 Ko ia ai, tau moʻui mo hanga atu ki ʻitāniti, ʻo tauhi maʻu hotau matá, “ʻikai tokangaʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ha ni, ka ko e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ha: he ko e ngaahi meʻa ʻoku ha ʻoku fakataimi pe, ka ko e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ha ʻoku fakaitaniti.” (2 Kolinito 4:18) Naʻe tohi ʻe he palōfita ko Hapakuké: “ʻOku sio ʻa e visone ki ha taimi atu kuo tuʻutuʻuni, pea ʻoku holi ia ke aʻu, pea ʻe ʻikai loi: kapau ʻoku ngali tuai, piki pe ki ai; he kuo pau te ne haʻu: ʻe ʻikai tuai.” (Hapakuke 2:3) ʻOku anga-fēfē hono uesia ʻe he ‘piki’ ki he ngataʻangá ʻa e founga ʻoku tau fakahoko ai hotau ngaahi fatongia fakafoʻituituí mo e fakafāmilí? Ko ʻetau kupu hono hokó ʻe lave ki he ngaahi meʻá ni.
Ngaahi Poini ke Fakamanatu
◻ Kuo anga-fēfē hono uesia ʻa e tokosiʻi ʻi he ʻahó ni ʻi he ngali tuai ko ia ʻa e ngata ʻa e fokotuʻutuʻu ʻo e ngaahi meʻa ko ení?
◻ Ko e hā ʻa e makatuʻunga ki he ʻamanaki ko ia ki he moʻui taʻengatá?
◻ ʻOku totonu ke fēfē ʻetau vakai ki he ngaahi feilaulau ko ia kuo tau fai maʻá e ngaahi meʻa ʻo e Puleʻangá?