LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 12/1 p. 8-13
  • Fehiʻanekinaʻi ko ʻEnau Tuí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Fehiʻanekinaʻi ko ʻEnau Tuí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Kaveinga Tokoni
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e “Totongi” ʻo e Tuʻunga-Ākongá
  • Fakafehiʻanekina mo e Fehiʻanekinaʻi
  • Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané—Fehiʻanekina ʻe Hai?
  • Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané—Ko e Hā Naʻe Fehiʻanekinaʻi Ai ʻi he Māmani Lomá?
  • Kau Kalisitiané mo e Nofo Fakaetangatá ʻi he ʻAhó Ni
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
  • Ko Hono Maluʻi ʻEtau Tuí
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané pea mo e Māmaní
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1993
  • Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané mo e Lao ʻa Mōsesé
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2003
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 12/1 p. 8-13

Fehiʻanekinaʻi ko ʻEnau Tuí

“Te mou hoko ko e fehiʻanekina ʻe he kakai kotoa pe koeʻuhi ko hoku hingoa.”​—MĀTIU 10:22.

1, 2. ʻE lava ke ke lave ki ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi naʻe hoko tonu ʻi he moʻuí naʻe kātekina ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová koeʻuhi ko ʻenau ngāueʻi ʻenau ngaahi tui fakalotú?

KO HA tangata tauhi-koloa faitotonu mei he motu ko Kēlití ʻoku tuʻo lahi hono puké pea ʻoku toutou ʻomai ki he ʻao ʻo e ngaahi fakamaauʻanga Kalisí. Ko hono fakakātoá, ʻokú ne ngāue pōpula ʻo laka hake ʻi he taʻu ʻe ono, ʻo mamaʻo mei hono uaifí mo e fānau ʻe toko nima. ʻI Siapani, ʻoku tuli ai mei he akó ha kiʻi tamasiʻi ako taʻu 17, neongo ʻokú ne ʻulungaanga lelei pea toe ʻi he tuʻunga māʻolunga taha ʻi heʻene kalasí ko e fānau ako ʻe toko 42. ʻI Falanisē, ʻoku tokolahi ʻa e kakai ʻoku tuli fakavaveʻi mei heʻenau ngāué, neongo kuo nau lēkooti lelei ʻaupito ʻi he ngāue tōtōiví mo e loto-tōnungá. Ko e hā ʻa e faitatau ʻi he ngaahi meʻa ko ʻeni ʻoku hokosia tonu ʻi he moʻuí?

2 Ko e faʻahinga tāutaha kotoa ʻoku kau ki aí ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova. Ko ʻenau “hiá”? ʻI hono tefitó, ko hono ngāueʻi ʻenau ngaahi tui fakalotú. ʻI he talangofua ki he ngaahi akonaki ʻa Sīsū Kalaisí, naʻe vahevahe atu ai ʻe he tangata tauhi-koloá ʻa ʻene tuí ki he niʻihi kehé. (Mātiu 28:​19, 20) Naʻe fakahalaiaʻi lahi ia ʻi he malumalu ʻo ha lao faka-Kalisi fakaeonoʻaho ʻa ia ʻokú ne ʻai ʻa e fakauluí ko ha hia fakatupu mamahi. Naʻe tuli ʻa e kiʻi tamasiʻi akó koeʻuhi ko e ʻikai ke fakaʻatā ia ʻe hono konisēnisi kuo akoʻi mei he Tohitapú ke ne kau ai ʻi he ngaahi ako kenitō (tauheletā faka-Siapani) naʻe tuʻutuʻuni pau. (Aisea 2:4) Pea ko e faʻahinga naʻe tuli mei heʻenau ngāué ʻi Falaniseé naʻe fakahā ange ko e ʻuhinga pē hono tuli kinautolú ko ʻenau fakapapauʻi ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova kinautolú.

3. Ko e hā ʻoku tātātaha ai ke hoko ʻa e tokolahi taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻo faingataʻaʻia lahi ʻi he nima ʻo e faʻahinga kehe ʻi he tangatá?

3 Ko e ngaahi meʻa ʻoku hokosia faingataʻa peheé ko e faʻahinga meʻa anga-maheni pē ia kuo toki kātekina ki muí ni ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he ngaahi fonua ʻe niʻihi. Kae kehe, ko e tokolahi taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, ʻoku tātātaha ke hoko ʻo nau faingataʻaʻia lahi ʻi he nima ʻo e faʻahinga kehe ʻi he tangatá. ʻOku ʻiloa ʻa e kakai ʻa Sihová ʻi māmani lahi ʻi heʻenau ʻulungaanga leleí​—ko ha ongoongo ʻoku ʻikai maʻu ai ʻe ha taha ha ʻuhinga lelei ke ne loto ai ke fai ha kovi kiate kinautolu. (1 Pita 2:​11, 12) ʻOku ʻikai te nau fai ha ngaahi faʻufaʻu angatuʻu pe kau ʻi ha tōʻonga fakatupu maumau. (1 Pita 4:15) ʻI hono kehé, ʻoku nau feinga ke moʻuiʻaki ʻa e akonaki ʻa e Tohitapú ke ʻuluaki anganofo ki he ʻOtuá, pea hoko leva ai ki he ngaahi founga-pule fakaemāmaní. ʻOku nau totongi ʻa e ngaahi tukuhau ʻoku fiemaʻu ʻe he laó pea nau feinga ke “nofo melino mo e kakai kotoa pe.” (Loma 12:18; 13:​6, 7; 1 Pita 2:​13-17) ʻI heʻenau ngāue fakaeako Tohitapú, ʻoku nau fakalototoʻaʻi ʻa e tokaʻi ʻo e laó, ngaahi meʻa mahuʻinga ki he fāmilí, mo e ʻulungaanga leleí. ʻOku lahi ʻa e ngaahi founga-pule kuo nau fakaongoongoleleiʻi kinautolu ʻi heʻenau hoko ko e kau tangataʻifonua tauhi-laó. (Loma 13:3) Neongo ia, hangē ko ia ʻoku fakahaaʻi ʻe he ʻuluaki palakalafí, kuo nau hoko he taimi ʻe niʻihi ko e ngaahi tāketi ʻo e fakafepakí​—ʻi he ngaahi fonua ʻe niʻihi, ʻo aʻu ki he ngaahi tapui fakapuleʻanga. ʻOku totonu ke tau ofo ai?

Ko e “Totongi” ʻo e Tuʻunga-Ākongá

4. Fakatatau kia Sīsū, ko e hā ʻoku malava ke te ʻamanekina ʻi he hoko ko ha taha ʻo ʻene kau ākongá?

4 Naʻe ʻikai ke tuku mai ʻe Sīsū Kalaisi ha fakaveiveiua fekauʻaki mo e meʻa ʻe kau ki ai ʻa ʻene kau ākongá. “ʻOku ʻikai ha tamaioʻeiki ʻe lahi ʻi heʻene ʻeiki,” ko ʻene lea ia ki hono kau muimuí. “Kapau kuo nau fakatangaʻi au, te nau fakatangaʻi ʻa kimoutolu foki.” Naʻe fehiʻanekinaʻi “tuʻungaʻa pe” ʻa Sīsū. (Sione 15:​18-20, 25; Sāme 69:4; Luke 23:22) Naʻe lava ke ʻamanekina ʻe heʻene kau ākongá ʻa e meʻa tatau​—ko e fakafepaki taʻeʻiai ha makatuʻunga totonu. Naʻá ne fakatokanga kiate kinautolu ʻo laka hake he tuʻo tahá: “Te mou hoko ko e fehiʻanekina.”​—Mātiu 10:22; 24:9.

5, 6. (a) Ko e hā ʻa e ʻuhinga naʻe naʻinaʻi ai ʻa Sīsū ki he faʻahinga ʻe hoko ko e kau muimuí ke nau “lau ʻa e totongi”? (e) Ko ia, ko e hā leva ʻoku totonu ai ke ʻoua te tau puputuʻu ʻi heʻetau fetaulaki mo e fakafepakí?

5 Ko ia ai, naʻe naʻinaʻi ʻa Sīsū ki he faʻahinga ʻe hoko ko e kau muimuí ke nau “lau ʻa e totongi” ʻo e tuʻunga-ākongá. (Luke 14:​28, Revised Standard Version) Ko e hā hono ʻuhingá? ʻOku ʻikai ʻuhinga ia ke fili pe ʻoku totonu ke nau hoko ko hono kau muimui pe ʻikai, ka ke fakapapauʻi ke fakahoko ʻa e meʻa ʻoku kau ki aí. Kuo pau ke tau mateuteu ke kātekina ha faʻahinga ʻahiʻahi pē, pe ngaahi faingataʻa ʻoku hoko fakataha mai mo e monuú. (Luke 14:27) ʻOku ʻikai ha taha te ne fakamālohiʻi kitautolu ke tauhi ʻa Sihova ʻi he tuʻunga ko ha tokotaha muimui ʻo Kalaisi. Ko ha fili loto-tauʻatāina pē ia; ko ha toe fili ʻilo pau ia. ʻOku tau ʻosi ʻilo ki muʻa ʻi he tānaki atu ki he ngaahi tāpuaki te tau maʻu mei he hū ki ha vahaʻangatae fakatapui mo e ʻOtuá, te tau hoko “ko e fehiʻanekina.” Ko ia, ʻoku ʻikai te tau puputuʻu ʻi he taimi ʻoku tau fetaulaki ai mo e fakafepakí. Kuo tau ʻosi ‘lau ʻa e totongí,’ pea ʻoku tau mateuteu kakato ke totongi ia.​—1 Pita 4:​12-14.

6 Ko e hā ʻoku loto ai ʻa e niʻihi, ʻo kau ai ha kau maʻu mafai fakapuleʻanga ʻe niʻihi, ke fakafepakiʻi ʻa e kau Kalisitiane moʻoní? Ke maʻu ʻa e talí, ʻoku ʻaonga ke sivisiviʻi ʻa e ongo kulupu lotu ʻe ua ʻi he ʻuluaki senituli T.S. Naʻe fakatou fehiʻanekinaʻi kinaua​—ka ʻi he ngaahi ʻuhinga mātuʻaki kehekehe.

Fakafehiʻanekina mo e Fehiʻanekinaʻi

7, 8. Ko e hā ʻa e ngaahi akonaki naʻe hā mei ai ʻa e paetaku ki he kau Senitailé, pea ko e hā ʻa e faʻahinga fakakaukau naʻe tupulaki ʻi he lotolotonga ʻo e kau Siú ko hono olá ia?

7 ʻI he aʻu mai ki he ʻuluaki senituli T.S., naʻe ʻi he malumalu ai ʻo e pule ʻa Lomá ʻa ʻIsileli, pea ko e lotu Siú, ʻa e founga lotu faka-Siú, naʻe meimei ʻi he maʻunimā fakafeʻātungia ʻa e kau taki pehē hangē ko e kau sikalaipé mo e kau Fālesí. (Mātiu 23:​2-4) Naʻe toʻo ʻe he kau taki loto-māfana tōtuʻa ia ko ʻení ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni ʻa e Laó ʻo fekauʻaki mo e mavahe mei he ngaahi puleʻangá ʻo mioʻi kinautolu ki he fiemaʻu ko ia ke fakamāfulifuli ki he faʻahinga ʻikai ko e Siú. ʻI he hokohoko atú, naʻa nau fakatupu ai ha lotu naʻá ne fakatupu ʻa e tāufehiʻa ki he kau Senitailé, pea hoko ai ʻa e tāufehiʻa mai mei he kau Senitailé.

8 Naʻe ʻikai faingataʻa ki he kau taki Siú ke nau fakaʻaiʻai ʻa e paetaku ki he kau Senitailé, koeʻuhi naʻe lau ʻe he kau Siú ia ʻi he taimi ko iá ʻa e kau Senitailé ko e ngaahi meʻamoʻui fakafehiʻanekina. Naʻe akoʻi ʻe he kau taki lotú ia kuo pau ke ʻoua ʻaupito naʻa nofo tokotaha ha fefine Siu mo e kau Senitailé, he ko kinautolú “ʻoku mahaloʻi ki he fakalielia.” Naʻe pau ki ha tangata Siu ke ʻoua ʻe “nofo tokotaha mo kinautolu koeʻuhi ʻoku mahaloʻi kinautolu ki he lingi-toto.” Ko ha huʻakau naʻe tatau ʻe ha Senitaile naʻe ʻikai lava ke ngāueʻaki ia tuku kehe kapau naʻe ʻi ai ha tokotaha Siu ai ʻo mamata ki he foʻi ngāué. Fakafou ʻi he tākiekina ʻo honau kau takí, naʻe fakatupu ai ʻe he kau Siú ha fakamavahe mamaʻo mo mālohi.​—Fakafehoanaki mo Sione 4:9.

9. Ko e hā ʻa e ola ʻo e akonaki naʻe fai ʻe he kau taki Siú fekauʻaki mo e faʻahinga ʻikai ko e Siú?

9 Naʻe siʻisiʻi ke poupouʻi ʻe he ngaahi akonaki pehē fekauʻaki mo e faʻahinga ʻikai ko e Siú ha ngaahi vā lelei ʻi he vahaʻa ʻo e kau Siú mo e kau Senitailé. Naʻe hoko ʻo lau ʻe he kau Senitailé ia ʻa e kau Siú ko e kau fehiʻa ki he faʻahinga ʻo e tangatá kotoa. Ko e faihisitōlia Loma ko Tasitusí (naʻe fāʻeleʻi ʻi he 56 T.S. nai) naʻá ne pehē ʻo fekauʻaki mo e kau Siú ʻoku “nau lau ʻa e toenga ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá fakataha mo e tāufehiʻa kotoa ʻa e ngaahi filí.” Naʻe toe taukaveʻi ʻe Tasitusi ʻo pehē ko e kau Senitaile ko ia naʻe hoko ko e kau ului Siú naʻe akoʻi ke nau siʻaki honau fonuá pea ʻoua ʻe kei mahuʻingaʻia ʻi honau fāmilí mo e ngaahi kaumeʻá. ʻI he tuʻu fakalūkufuá, naʻe kātakiʻi ʻe he kau Lomá ʻa e kau Siú, ʻa ia naʻa nau tokolahi feʻunga ʻo nau lotosiʻi ai ke ʻohofi. Ka ʻi ha angatuʻu ʻa e kau Siú ʻi he 66 T.S. naʻá ne fakalanga ai ha fai sāuni anga-kakaha ʻa e kau Lomá, ʻo iku ai ki hono fakaʻauha ʻo Selusalema ʻi he 70 T.S.

10, 11. (a) Ko e hā ʻa e fakafeangai ki he kau mulí naʻe fiemaʻu ʻi he Lao ʻa Mōsesé? (e) Ko e hā ʻa e lēsoni ʻoku tau ako mei he meʻa naʻe hoko ki he lotu faka-Siú?

10 Naʻe anga-fēfē ʻa e vakai ko ia ki he kau mulí ʻi hono fakahoa atu ki he founga lotu naʻe fakahaaʻi ʻi he Lao ʻa Mōsesé? Naʻe poupouʻi ʻe he Laó ʻa e mavahe mei he ngaahi puleʻangá, ka naʻe fai ʻení ke maluʻi ʻa e kau ʻIsilelí, tautefito ki heʻenau lotu maʻá. (Siosiua 23:​6-8) Ka neongo ia, naʻe fiemaʻu ʻe he Laó ke fai ʻa e fakamaau totonu mo lelei ki he kau mulí pea ke talitali lelei kinautolu​—kehe pē naʻe ʻikai te nau talangataʻa mataʻāʻā ki he ngaahi lao ʻa ʻIsilelí. (Livitiko 24:22) ʻI he mavahe mei he laumālie ʻuhinga lelei ʻoku fakahaaʻi mahino ʻi he Laó fekauʻaki mo e kau mulí, naʻe fokotuʻu ʻe he kau taki lotu Siu ia ʻo e taimi ʻo Sīsuú ha founga lotu naʻá ne fakatupunga ʻa e tāufehiʻá pea naʻe fehiʻanekinaʻi. Ko hono ikuʻangá, naʻe mole ai mei he puleʻanga Siu ʻo e ʻuluaki senitulí ʻa e hōifua ʻa Sihová.​—Mātiu 23:38.

11 ʻOku ʻi ai ha lēsoni heni maʻatautolu? ʻIo, ʻoku ʻi ai. Ko ha māʻoniʻoni-fakaekita, fakakaukau māʻolunga ʻo sio lalo ai ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te tau kau ʻi heʻetau tui fakalotú ʻoku ʻikai ke fakafofongaʻi totonu ai ʻa e lotu maʻa ʻa Sihová, pea ʻoku ʻikai fakahōifuaʻi ai ia. Fakakaukau atu ki he kau Kalisitiane anga-tonu ʻi he ʻuluaki senitulí. Naʻe ʻikai te nau fehiʻa ʻi he faʻahinga ʻikai ko e Kalisitiané, pea naʻe ʻikai te nau kau ʻi he angatuʻu ki Lomá. Ka neongo ia, naʻa nau hoko “ko e fehiʻanekina.” Ko e hā hono ʻuhingá? Pea meia hai?

Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané—Fehiʻanekina ʻe Hai?

12. ʻOku hā mahino fēfē mei he ngaahi Konga Tohitapú ʻoku loto ʻa Sīsū ke maʻu ʻe hono kau muimuí ha vakai mafamafatatau ki he faʻahinga ʻikai ko e Kalisitiané?

12 ʻOku hā mahino mei he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú naʻá ne taumuʻa ki heʻene kau ākongá ke nau maʻu ha vakai mafamafatatau ki he faʻahinga ʻikai ko e Kalisitiané. ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, naʻá ne pehē ko hono kau muimuí te nau mavahe mei he māmaní​—ʻa ia, te nau fakamamaʻo mei he ngaahi fakakaukau mo e ʻulungaanga ko ia naʻe fepaki mo e ngaahi founga māʻoniʻoni ʻa Sihová. Te nau hanganaki tuʻu-ʻatā ʻi he ngaahi meʻa ʻo e taú mo e politikalé. (Sione 17:​14, 16) ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, ʻi he ʻikai ʻaupito ke fakaʻaiʻai ʻa e paetaku ki he faʻahinga ʻikai ko e Kalisitiané, naʻe tala ʻe Sīsū ki hono kau muimuí ke nau ‘ʻofa ki honau ngaahi filí.’ (Mātiu 5:44) Naʻe naʻinaʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiané: “Kapau ʻoku fiekaia ho fili ke ke fafanga ia; kapau ʻoku ne fieinua, ʻange hano inu.” (Loma 12:20) Naʻá ne toe tala ki he kau Kalisitiané ke nau “ngaue ʻaonga ki he kakai kotoa pe.”​—Kaletia 6:10.

13. Ko e hā naʻe fakafepaki lahi pehē ai ʻa e kau taki lotu Siú ki he kau ākonga ʻa Kalaisí?

13 Neongo ia, naʻe vave hono ʻilo ʻe he kau ākonga ʻa Kalaisí kinautolu kuo nau “hoko ko e fehiʻanekina” mei he matavai ʻe tolu. ʻUluakí mei he kau taki lotu Siú. ʻOku ʻikai ha ofo ʻi hono tohoaki vave ʻenau tokangá ʻe he kau Kalisitiané! Naʻe maʻu ʻe he kau Kalisitiané ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni māʻolunga ʻo e ʻulungaanga leleí mo e mateaki-angatonú, pea naʻa nau fakahoko atu ha pōpoaki fakatupu-ʻamanaki ʻaki ʻa e faivelenga lahi. Naʻe liʻaki ai ʻe he laui afe ʻa e lotu faka-Siú pea nau kau ki he lotu faka-Kalisitiané. (Ngāue 2:41; 4:4; 6:7) Ki he kau taki lotu Siú, ko e kau ākonga Siu ia ʻa Sīsuú ko e kau tafoki pē mei he moʻoní! (Fakafehoanaki mo Ngāue 13:45.) Naʻe ongoʻi ʻe he kau taki loto-ʻita ko ʻení kuo fakataʻeʻaongaʻi ʻe he lotu faka-Kalisitiané ia ʻenau ngaahi talatukufakaholó. Ko ē, naʻa mo hono fakahalaʻi ʻenau vakai ki he kau Senitailé! Mei he 36 T.S. ʻo faai mai, naʻe lava ke hoko ai ʻa e kau Senitailé ia ko e kau Kalisitiane, ʻo kaungāʻinasi ʻi he tui tatau pea fiefia ʻi he ngaahi monū tatau mo e kau Kalisitiane Siú.​—Ngāue 10:​34, 35.

14, 15. (a) Ko e hā naʻe fakatupunga ai ʻe he kau Kalisitiané ʻa e tāufehiʻa ʻa e kau lotu panganí? ʻOmai ha fakatātā. (e) Naʻe hoko ʻa e muʻaki kau Kalisitiané “ko e fehiʻanekina” ʻe he kulupu hono tolu ko e hā?

14 Ko hono uá, naʻe fakatupunga ʻe he kau Kalisitiané ʻa e tāufehiʻa ʻa e kau lotu panganí. Ko e fakatātaá, ʻi ʻEfesō ʻo e kuonga muʻá, ko hono ngaahi ʻo e fanga kiʻi fale toputapu siliva ʻo e ʻotua fefine ko ʻĀtemisí ko ha pisinisi lelei ia. Ka ʻi he taimi naʻe malanga ai ʻa Paulá, naʻe tali ia ʻe ha fuʻu tokolahi ʻo e kau ʻEfesoó, ʻo nau liʻaki ai ʻa e lotu kia ʻĀtemisí. ʻI hono uesia ʻenau fefakatauʻakí, naʻe hoko ai ʻa e kau tufunga tuki-silivá ʻo nau fakamoveuveu. (Ngāue 19:​24-41) Ko e meʻa meimei tatau pē naʻe hoko ʻi he hili ʻa e mafola atu ʻa e lotu faka-Kalisitiané ki Pitiniá (ko e tokelau-hihifo ia ʻo Toake he taimi ní). ʻIkai ke fuoloa mei he kakato ko ia ʻa e Ngaahi Konga Tohitapu Faka-Kalisi Kalisitiané, ko e kōvana ko ia ʻo Pitiniá, ʻa Pilini ko e Siʻí, naʻá ne līpooti ʻo pehē ne liʻekina ʻa e ngaahi temipale panganí pea ko e ngaahi fakatau atu ʻo e meʻakai ki he fanga manu feilaulaú naʻe hōloa lahi ʻaupito. Naʻe tukuakiʻi ʻa e kau Kalisitiané​—pea fakatangaʻi​—koeʻuhi naʻe ʻikai ke fakaʻatā ʻi heʻenau lotú ʻa e ngaahi feilaulau fanga manú mo e ngaahi ʻaitolí. (Hepelu 10:​1-9; 1 Sione 5:21) ʻOku hā mahino, ko e mafola ʻa e lotu faka-Kalisitiané naʻá ne uesia ʻa e ngaahi lelei fakaʻikonōmika ʻe niʻihi naʻe fekauʻaki mo e lotu fakapanganí, pea naʻe loto-mamahi ai ʻa e faʻahinga naʻe fakatou mole ai ʻenau fefakatauʻakí mo e paʻangá.

15 Ko hono tolú, naʻe hoko ʻa e kau Kalisitiané “ko e fehiʻanekina” ʻe he kau Loma mateakiʻi fonuá. ʻI he kamatá, naʻe ʻiloa ʻa e kau Kalisitiané ki he kau Lomá ko ha kiʻi kulupu fakalotu pea loto-māfana tōtuʻa nai. Ka, ʻi he ʻalu ʻa e taimí, ko hono foʻi taku pē ko ha Kalisitiané naʻe hoko ia ko ha mamahiʻanga fakatupu tautea mate. Ko e hā ke vakai ai ki he kau tangataʻifonua faitotonu ʻoku taki ʻi ha moʻui faka-Kalisitiané ʻo pehē ko e faʻahinga maʻukovia ʻoku taau ki he fakatangá mo e maté?

Ko e Muʻaki Kau Kalisitiané—Ko e Hā Naʻe Fehiʻanekinaʻi Ai ʻi he Māmani Lomá?

16. ʻI he ngaahi founga fē naʻe hanganaki mavahe ai ʻa e kau Kalisitiané mei he māmaní, pea ko e hā naʻe ʻai ai kinautolu ʻe he meʻá ni ke nau taʻemanakoa ʻi he māmani Lomá?

16 Ko hono moʻoní, naʻe fehiʻanekinaʻi ʻa e kau Kalisitiané ʻi he māmani Lomá ko ʻenau ngāueʻi ʻenau ngaahi tui fakalotú. Ko e fakatātaá, naʻa nau hanganaki mavahe mei he māmaní. (Sione 15:19) Ko ia naʻe ʻikai te nau maʻu ha lakanga fakapolitikale, pea naʻa nau fakafisi mei he ngāue fakakautaú. Ko hono olá, naʻe “fakatātaaʻi kinautolu ko e kau tangata ʻoku ʻikai moʻui maʻá e māmaní, pea ʻikai ʻaonga ki he ngaahi meʻa kotoa ʻo e moʻuí,” ko e lau ia ʻa e faihisitōlia ko Augustus Neander. ʻI he ʻikai ko e konga ʻo e māmaní naʻe toe ʻuhingá ko e fakamamaʻo mei he ngaahi founga fulikivanu ʻo e māmani Loma fakatupu fakameleʻí. “Naʻe fakahohaʻasi ʻe he fanga kiʻi feohiʻanga Kalisitiané ʻa e māmani pangani havala ki he mālié ʻaki ʻenau anga-fakalotú mo ʻenau ʻulungaanga tāú,” ko e fakamatala ia ʻa e faihisitōlia ko Will Durant. (1 Pita 4:​3, 4) ʻI hono fakatangaʻi mo tāmateʻi ʻa e kau Kalisitiané, naʻe feinga nai ai ʻa e kau Lomá ke fakasīlongoʻi ʻa e leʻo fakatupuhohaʻa ʻa e konisēnisí.

17. Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi ko e ngāue fakamalanga ʻa e kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí naʻe ola lelei?

17 Ko e kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí naʻa nau malangaʻi ʻa e ongoongo lelei ʻo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá ʻaki ʻa e faivelenga taʻefakangaloku. (Mātiu 24:14) ʻI he aʻu mai ki he 60 T.S. nai, naʻe lava ai ʻe Paula ke ne pehē ko e ongoongo leleí kuo “malangaʻaki ki he meʻa moʻui kotoa pe ʻi he lalo langi.” (Kolose 1:23) ʻI he aʻu mai ki he ngataʻanga ʻo e ʻuluaki senitulí, naʻe ngaohi-ākonga ai ʻa e kau muimui ʻo Sīsuú ʻi he kotoa ʻo e ʻEmipaea Lomá​—ʻi ʻĒsia, ʻIulope, mo ʻAfilika! Naʻa mo e kau mēmipa ʻe niʻihi ʻo e “Lotoʻā ʻo Sisa” naʻa nau hoko ko e kau Kalisitiane.a (Filipai 4:22) Naʻe langaʻi ʻe he ngāue fakamalanga faivelengá ni ʻa e loto-mamahi. ʻOku pehē ʻe Neander: “Naʻe tupulekina tatau maʻu pē ʻa e lotu faka-Kalisitiané ʻi he lotolotonga ʻo e kakai ʻo e ngaahi tuʻunga kotoa pē, ʻo ʻi ai ʻa e manavasiʻi te ne liua ʻa e lotu ʻa e puleʻangá.”

18. Naʻe anga-fēfē ʻa hono hanga ʻe he ʻoange ʻa e anga-līʻoa maʻataʻatā kia Sihová ʻo ʻai ʻa e kau Kalisitiané ke nau taʻelototatau ai mo e founga-pule Lomá?

18 Naʻe hanga ʻe he kau muimui ʻo Sīsuú ʻo ʻoange ʻa e anga-līʻoa maʻataʻatā kia Sihova. (Mātiu 4:​8-10) Mahalo ko e tafaʻaki ʻeni ʻo ʻenau lotú, naʻá ne ʻai kinautolu ʻo lahi ange ia ʻi ha toe meʻa, ke nau taʻelototatau ai mo Loma. Naʻe anga-kātaki ʻa e kau Lomá ki he ngaahi lotu kehé, kehe pē ko ʻenau kau tui pīkitaí naʻa nau toe kau ʻi he lotu ki he ʻemipolá. Naʻe ʻikai pē lava ke kau ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ia ʻi he lotu ko iá. Naʻa nau vakai hifo kiate kinautolu kuo pau ke nau fai ha fakamatala ki ha mafai māʻolunga ange ia ʻi he mafai ʻo e Puleʻanga Lomá, ʻa ia, ko Sihova ko e ʻOtuá. (Ngāue 5:29) Ko hono olá, tatau ai pē pe naʻe fēfē ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei ʻa ha tangataʻifonua Kalisitiane ʻi he ngaahi tafaʻaki kehe kotoa, naʻe lau ia ko ha fili ʻo e Puleʻangá.

19, 20. (a) Ko hai naʻe kaunga lahi ki he lauʻikovi loi anga-fulikivanu naʻe mafola takai fekauʻaki mo e kau Kalisitiane anga-tonú? (e) Ko e hā ʻa e ngaahi tukuakiʻi loi naʻe fai ki he kau Kalisitiané?

19 Naʻe toe ʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻe taha ki he ʻuhinga naʻe hoko ai ʻa e kau Kalisitiane anga-tonú “ko e fehiʻanekina” ʻi he māmani Lomá: Naʻe faingofua ʻa e tui ki he lauʻikovi loi anga-fulikivanu fekauʻaki mo kinautolú, ko e ngaahi tukuakiʻi ʻa ia naʻe kaunga lahi ki ai ʻa e kau taki lotu Siú. (Ngāue 17:​5-8) ʻI he 60 pe 61 T.S. nai, ʻi he taimi naʻe ʻi Loma ai ʻa Paula ʻo fakatatali ki hono hopoʻi ʻe ʻEmipola Neló, naʻe pehē ai ʻe he kau taki Siú fekauʻaki mo e kau Kalisitiané: “Ko e meʻa ki he faʻahi ko ia, ko e meʻa pe ʻoku mau ʻilo ki ai, hono lauʻi ʻi he potu kotoa pē.” (Ngāue 28:22) ʻOku ʻikai ha veiveiua naʻe fanongo ʻa Nelo ʻi he ngaahi talanoa lauʻikovi loi fekauʻaki mo kinautolú. ʻI he 64 T.S., ʻi hono tukuakiʻi ia ki he afi naʻá ne fakaʻauha ʻa Lomá, fakatatau ki he līpōtí naʻe fili ʻa Nelo ke tekeʻi ia ki he kau Kalisitiane ne ʻosi lauʻikovi loí. ʻOku hā naʻe fakatupunga ʻe he meʻá ni ha fuʻu fakatanga fakamālohi naʻe huʻu atu ki hono fakaʻauha ʻosiʻosingamālie ʻo e kau Kalisitiané.

20 Ko e ngaahi tukuakiʻi loi ʻo e kau Kalisitiané naʻe faʻa tuifio ai ʻa e ngaahi loi fakahangatonu pea mo ha mioʻi ʻo ʻenau ngaahi tuí. Koeʻuhi naʻa nau tui-tahaʻi-ʻotua pea ʻikai ke lotu ki he ʻemipolá, naʻe fakaʻilongaʻi ai kinautolu ko e kau fakaʻikaiʻi ʻOtua. Koeʻuhi naʻe fakafepaki ʻa e ngaahi mēmipa ʻo e fāmili ʻikai ko e Kalisitiane ʻe niʻihi ki honau ngaahi kāinga Kalisitiané, naʻe tukuakiʻi ai ʻa e kau Kalisitiané ki hono fakamovetevete ʻo e ngaahi fāmilí. (Mātiu 10:21) Naʻe fakaʻilongaʻi kinautolu ko e kau kai-tangata, ʻa ia ko e tukuakiʻi, ʻoku pehē ʻe he ngaahi maʻuʻanga fakamatala ʻe niʻihi, naʻe fakatuʻunga ia ʻi hano mioʻi ʻa e ngaahi lea ʻa Sīsū naʻe fai ʻi he Kai Efiafi ʻa e ʻEikí.​—Mātiu 26:​26-28.

21. Ko e hā ʻa e ongo ʻuhinga ʻe ua naʻe hoko ai “ko e fehiʻanekina” ʻa e kau Kalisitiané?

21 Ko ia ai, naʻe hoko ʻa e kau Kalisitiane anga-tonú “ko e fehiʻanekina” ʻe he kau Lomá ʻi he ongo ʻuhinga tefito ʻe ua: (1) ko ʻenau ngaahi tui mo e ngaahi tōʻonga makatuʻunga ʻi he Tohitapú, mo e (2) ngaahi tukuakiʻi loi naʻe fai kiate kinautolú. Tatau ai pē pe ko e hā ʻa e ʻuhingá, naʻe taha pē ʻa e taumuʻa ʻa e kau fakafepakí​—ko hono lōmia ʻo e lotu faka-Kalisitiané. Ko hono moʻoní, ko e kau fakalanga moʻoni ʻo e fakatanga ki he kau Kalisitiané ko e kau fakafepaki ʻoku mahulu hake ia mei he tangatá, ko e ngaahi kongakau laumālie fulikivanu taʻehāmai.​—Efeso 6:12.

22. (a) Ko e hā ʻa e fakatātā ʻokú ne fakahaaʻi ʻoku feinga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke “ngaue ʻaonga ki he kakai kotoa pe”? (Sio ki he puha ʻi he peesi 11.) (e) Ko e hā ʻe lāulea ki ai ʻi he kupu hoko maí?

22 Hangē pē ko e muʻaki kau Kalisitiané, kuo hoko ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi onopōní “ko e fehiʻanekina” ʻi he ngaahi fonua kehekehe. Neongo ia, ʻoku ʻikai te nau fehiʻa ki he faʻahinga ʻikai ko e Kau Fakamoʻoní; pea kuo ʻikai te nau hoko ko ha tupuʻanga ʻo e angatuʻu ki he ngaahi founga-pulé. ʻI hono kehé, ʻoku ʻiloa kinautolu ʻi māmani lahi ʻi hono fai ʻa e ʻofa moʻoni ʻa ia ʻoku fakalaka atu ʻi he ngaahi fakangatangata fakasōsiale, fakamatakali, mo e fakaefaʻahinga kotoa pē. Ka, ko e hā kuo fakatangaʻi ai kinautolú? Pea ʻoku anga-fēfē ʻenau tali ki he fakafepakí? Ko e ongo fehuʻí ni ʻe lāulea ki ai ʻi he kupu hono hokó.

[Fakamatala ʻi lalo]

a Ko e kupuʻi lea “Lotoʻā ʻo Sisa” ʻoku ʻikai ʻuhinga pau ia ki he kau mēmipa fakafāmili tonu ʻo Neló, ʻa ē naʻe tuʻi ʻi he taimi ko iá. Ka, ʻoku ʻuhinga nai ia ki he kau sevāniti ʻo e falé mo e kau ngāue māʻulalo, ʻa ia naʻa nau fai nai ʻa e ngaahi ngāue fakaeʻapi pehē hangē ko e feimeʻatokoni mo e ngāue fakamaʻa maʻá e fāmili mo e kau ngāue fakaeʻemipaeá.

Ko e Hā Haʻo Tali?

◻ Ko e hā naʻe naʻinaʻi ai ʻa Sīsū ki he faʻahinga ʻe hoko ko e kau muimuí ke nau lau ʻa e totongi ʻo e tuʻunga-ākongá?

◻ Ko e hā ʻa hono ola ʻi he lotu faka-Siú ʻa e anga ʻo e vakai mālohi ki he faʻahinga ʻikai ko e Siú, pea ko e hā ʻoku tau ako mei he meʻá ni?

◻ Ko e hā ʻa e ngaahi matavai ʻe tolu naʻe haʻu mei ai ʻa e fakafepaki naʻe fehangahangai mo e muʻaki kau Kalisitiane anga-tonú?

◻ Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga tefito naʻe hoko ai ʻa e muʻaki kau Kalisitiané “ko e fehiʻanekina” ʻe he kau Lomá?

[Puha ʻi he peesi 11]

“Ngaue ʻAonga ki he Kakai Kotoa Pe”

ʻOku feinga ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ke tokanga ki he enginaki ʻa e Tohitapú ke “ngaue ʻaonga ki he kakai kotoa pe.” (Kaletia 6:10) ʻI he ngaahi taimi ʻo e masivá, ʻoku ueʻi ai kinautolu ʻe he ʻofa ki he kaungāʻapí ke nau tokoni ki he faʻahinga ʻoku ʻikai te nau kau ʻi heʻenau ngaahi fakakaukau fakalotú. Ko e fakatātaá, ʻi he lolotonga ʻa e tuʻunga faingataʻa ʻi Luanitā ʻi he 1994, naʻe pole ai ʻa e Kau Fakamoʻoni mei ʻIulopé ke nau ʻalu ki ʻAfilika ke tokoni ʻaki ʻenau ngaahi feinga tokoní. Ko e ngaahi kemi mo e ngaahi falemahaki fakataimi fokotuʻutuʻu maau naʻe fokotuʻu ke fakahoko mei ai ʻa e tokoní. Naʻe lahi fau ʻa e meʻakai, vala, mo e ʻū kafu naʻe fakafolau vakapuna ki aí. Ko e tokolahi ʻo e kau kumi hūfanga naʻa nau maʻu ʻa e ʻaonga mei he feinga tokoni ko ʻení naʻe lahi hake ʻaki ʻe ia ʻa e liunga tolu ʻi he tokolahi ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻi he feituʻú.

[Fakatātā ʻi he peesi 9]

Naʻe malangaʻi ʻe he kau Kalisitiane ʻo e ʻuluaki senitulí ʻa e ongoongo leleí ʻaki ʻa e faivelenga taʻefakangaloku

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share