-
Sio ki he Faikehekehe ʻi he KakaíKo e Taua Leʻo (Ako)—2018 | Sanuali
-
-
9. Ko e hā te ne tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau talangofua ki heʻenau mātuʻá?
9 Ko e hā ʻe lava ke ne tokoniʻi ʻa e fānaú ke nau talangofua ki heʻenau mātuʻá neongo kapau ko e faʻahinga takatakai ʻiate kinautolú ʻoku ʻikai te nau talangofua? ʻI he fakakaukau ʻa e fānaú ki he ngaahi meʻa lelei kotoa kuo fai maʻanautolu ʻe heʻenau mātuʻá, ʻoku totonu ke nau ongoʻi houngaʻia ai pea loto ke talangofua kiate kinautolu. ʻOku fiemaʻu foki ke mahinoʻi ʻe he toʻutupú ko e ʻOtuá, ʻa e Tamai ʻa kitautolú kotoa, ʻokú ne ʻamanekina mai te nau talangofua ki heʻenau mātuʻá. ʻI he leaʻaki ʻe he toʻutupú ʻa e ngaahi meʻa lelei fekauʻaki mo ʻenau mātuʻá, ʻoku nau tokoniʻi ai honau ngaahi kaungāmeʻá ke nau fakaʻapaʻapaʻi lahi ange ai ʻenau mātuʻa ʻanautolú. Ko e moʻoni, kapau ko e ngaahi mātuʻá ʻoku ʻikai te nau maʻu ʻa e ʻofa fakanatula ki heʻenau fānaú, ʻe lava ke faingataʻa ange ai ke talangofua kiate kinautolu ʻa ʻenau fānaú. Ka ʻi he taimi ʻoku ongoʻi ai ʻe ha tokotaha kei siʻi ʻoku ʻofa moʻoni ʻiate ia ʻa ʻene mātuʻá, ʻe lava ke tokoniʻi ai ia ke ne talangofua kiate kinaua naʻa mo e taimi ʻoku faingataʻa aí. ʻOku pehē ʻe ha tokoua kei talavou ko Austin: “Neongo ʻoku ou faʻa ongoʻi hehema ke feinga ke hao ʻi ha ngaahi meʻa, ʻoku fokotuʻu ʻe heʻeku ongo mātuʻá ʻa e ngaahi tataki fakaʻatuʻi, fakamatalaʻi ʻa e ngaahi ʻuhinga ʻo e tuʻutuʻuní, pea tauhi ke mātuʻaki ʻatā ʻa e fetuʻutakí. Naʻe tokoniʻi au ʻe he meʻá ni ke u talangofua. Naʻe lava ke u sio naʻá na tokanga kiate au, pea naʻe ʻai ʻe he meʻa ko iá ke u loto ke ʻai ke na fiefia.”
10, 11. (a) Ko e hā ʻa e ngaahi ʻulungaanga kovi ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku ʻikai ke feʻofaʻaki ʻa e kakaí? (e) ʻOku lahi fēfē ʻa e ʻofa ʻa e kau Kalisitiane moʻoní ki he kakai kehé?
10 Naʻe toe fakamatalaʻi ʻe Paula ʻa e ngaahi ʻulungaanga kehe ʻoku fakahaaʻi ai ʻoku ʻikai ke feʻofaʻaki ʻa e kakaí. Hili ʻa e pehē “talangataʻa ki he mātuʻá,” ʻokú ne lave ki he taʻehoungaʻia. ʻOku ʻuhinga lelei eni, koeʻuhí ko e kakai taʻehoungaʻiá ʻoku ʻikai te nau fakamahuʻingaʻi ʻa e ngaahi meʻa lelei ʻoku fai ʻe he niʻihi kehé maʻanautolú. Naʻe toe pehē ʻe Paula ko e kakaí te nau taʻemateaki. Te nau lotolotokehe, ʻa ia ʻoku ʻuhingá heʻikai te nau loto ke fakamelino mo e niʻihi kehé. Te nau hoko ko e kau lea taʻetokaʻi mo e kau lavaki, ʻi hono leaʻaki ʻa e ngaahi meʻa fakamamahi mo fakatupu maumau fekauʻaki mo e kakaí pea naʻa mo e ʻOtuá. Pea te nau hoko ko e kau laukovi loi, ko e faʻahinga ʻoku nau tala ha ngaahi loi fakatupu maumau ke maumauʻi ai ʻa e ongoongo ʻo e niʻihi kehé.a—Sio ki he fakamatala ʻi lalo.
-
-
Sio ki he Faikehekehe ʻi he KakaíKo e Taua Leʻo (Ako)—2018 | Sanuali
-
-
a Ko e foʻi lea faka-Kalisi ki he “tokotaha laukovi loí” pe “tokotaha tukuakiʻí” ko e di·aʹbo·los. ʻI he Tohi Tapú, ʻoku ngāueʻaki ai ʻa e foʻi leá ni ko ha hingoa fakalakanga kia Sētane, ʻa e tokotaha laukovi loi fulikivanu ki he ʻOtuá.
-