Mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá—Ko e Hā Ia?
“Oku kei toe ae mālōlōaga fakasabate ki he kakai ae Otua.”—HEP. 4:9, PM.
1, 2. Ko e hā ʻe lava ke tau fakamulitukuʻaki mei ha liliu totonu ʻo e Senesi 2:3, pea ko e hā e ongo fehuʻi ʻoku malanga haké?
MEI HE vahe ʻuluaki ʻo e Senesí, ʻoku tau ʻilo ai naʻe teuteu ʻe he ʻOtuá e māmaní ke nofo ai e tangatá lolotonga ʻa e ʻaho ʻe ono fakaefakatātaá. Ko e ngataʻanga e ngaahi vahaʻa taimi taki taha ko ení ʻoku fakaʻilongaʻi ʻaki ia e ngaahi lea: “Pea naʻe efiafi, pea naʻe pongipongi.” (Sen. 1:5, 8, 13, 19, 23, 31) Kae kehe, ʻi he fekauʻaki mo e ʻaho hono fitú, ʻoku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú: “Pea naʻe tapuakiʻi ʻe he ʻOtua ʻa e ʻaho ko hono fitu, mo ne tapui ia: koeʻuhi ko ia ia naʻa ne mālōlō ai mei heʻene ngaue kotoa pe, ʻio, mei he fakatupu meʻa mo ngaohi meʻa ʻe he ʻOtua.”—Sen. 2:3.
2 Fakatokangaʻi e faʻunga ʻo e foʻi veape “mālōlō ai.” ʻOku fakahuʻunga ai ko e ʻaho hono fitú—ko e “ʻaho” mālōlō ʻo e ʻOtuá—naʻe kei hokohoko mai ia ʻi he 1513 K.M. he taimi naʻe hiki ai ʻe Mōsese ʻa e tohi ʻa Senesí. ʻOku kei hokohoko mai e ʻaho mālōlō ʻo e ʻOtuá? Kapau ko ia, ʻe lava ke tau hū ki ai he ʻahó ni? Ko e tali ki he ongo fehuʻi ko ení ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ia kiate kitautolu.
ʻOku Kei “Mālōlō” ʻa Sihova?
3. ʻOku fēfē hono fakahaaʻi ʻe he ngaahi lea ʻa Sīsū ʻoku lēkooti he Sione 5:16, 17 ko e ʻaho hono fitú naʻe kei hokohoko mai pē he ʻuluaki senitulí?
3 ʻOku ʻi ai e maʻuʻanga fakamoʻoni ʻe ua ʻoku taki atu kitautolu ki he fakamulituku ko e ʻaho hono fitú naʻe kei hokohoko mai ʻi he ʻuluaki senituli T.S. ʻUluakí, fakakaukau atu ki he ngaahi lea ʻa Sīsū ki he kau fakafepaki naʻa nau fakaangaʻi ia heʻene faifakamoʻui he Sāpaté, ʻa ia naʻa nau fakaʻuhingaʻi ko ha faʻahinga ngāue. Naʻe pehē ʻe he ʻEikí kiate kinautolu: “Oku kei gaue ni a eku Tamai, bea oku ou gaue foki.” (Sione 5:16, 17, PM) Ko e hā ʻa e poiní? Naʻe tukuakiʻi ʻa Sīsū ki he ngāue he Sāpaté. Ko ʻene tali: “Oku kei gaue ni a eku Tamai” ʻa e tali ki he tukuakiʻi ko iá. Ko hono moʻoní, naʻe tala ange ʻe Sīsū ki hono kau fakaangá: ‘Ko ʻeku Tamaí mo au ʻokú ma kau ʻi he faʻahinga ngāue tatau. Koeʻuhi kuo kei ngāue mai ʻeku Tamaí lolotonga hono Sāpate laui afeʻi taʻu hono lōloá, ʻoku mātuʻaki ʻatā ai kiate au ke u kei ngāue foki, naʻa mo e Sāpaté.’ Ko ia ai, naʻe fakahuʻunga ʻe Sīsū ʻi he fekauʻaki mo e māmaní, ko e ʻaho sāpate lahi ʻo e mālōlō ʻa e ʻOtuá, ʻa e ʻaho hono fitú, kuo teʻeki ngata ia ʻi hono ʻahó.a
4. Ko e hā ʻa e toe fakamoʻoni ʻoku tokonaki mai ʻe Paula ko e ʻaho hono fitú naʻe kei hokohoko mai ʻi hono ʻahó?
4 Ko ha maʻuʻanga fakamoʻoni hono uá ʻoku tokonaki mai ia ʻe he ʻapositolo ko Paulá. ʻI he lave ki he Senesi 2:2 fekauʻaki mo e mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá, naʻe tohi ʻe Paula ʻi hono fakamānavaʻí: “He ko kitautolu oku tui kuo tau hu ki he mālōlōaga.” (Hep. 4:3, 4, 6, 9, PM) Ko ia ko e ʻaho hono fitú naʻe hokohoko mai ia ʻi he ʻaho ʻo Paulá. Ko e hā hono lōloa ʻe hokohoko atu ai e ʻaho mālōlō ko iá?
5. Ko e hā e taumuʻa ʻo e ʻaho hono fitú, pea ko fē taimi ʻe fakahoko kakato ai e taumuʻa ko iá?
5 Koeʻuhi ke tali e fehuʻi ko iá, kuo pau ke tau manatuʻi e taumuʻa ʻo e ʻaho hono fitú. ʻOku fakamatalaʻi ʻe he Senesi 2:3 (PM) ko e hā ia: “Nae tabuaki e he Otua a hono fitu oe aho, mo ne fakatabuʻi ia.” Ko e ʻaho ko iá naʻe “fakatabuʻi ia”—fakamāʻoniʻoniʻi, pe tuku mavahe, ʻe Sihova—koeʻuhi ke fakakakato ʻene taumuʻá. Ko e taumuʻa ko iá ke nofoʻi ʻa e māmaní ʻe he kau tangata mo e kau fefine talangofua ʻa ia te nau tokangaʻi ia mo e moʻui kotoa pē ʻi aí. (Sen. 1:28) ʻOku fekauʻaki ia mo hono fakahoko e taumuʻa ko iá ʻoku “kei gaue ni” ai fakatouʻosi ʻa Sihova ko e ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi, ko e ‘ʻEiki ʻo e Sapaté.’ (Mt. 12:8) Ko e ʻaho mālōlō ʻo e ʻOtuá ʻe kei hokohoko atu kae ʻoua ke fakahoko kakato ʻene taumuʻa felāveʻi mo iá he ngataʻanga ʻo e Pule Taʻu ʻe Afe ʻa Kalaisí.
ʻOua ʻe “To ki he Anga Talangataʻa ko Ia”
6. Ko e hā e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga ʻoku hoko ko e fakatokanga kia kitautolú, pea ko e hā e lēsoni ʻe lava ke tau ako mei aí?
6 Ko e taumuʻa ʻa e ʻOtuá naʻe fakamatalaʻi mahino ia kia ʻĀtama mo ʻIvi, ka naʻá na taʻemalava ke fāitaha mo ia. Ko e moʻoni, ko ʻĀtama mo ʻIví ko e ʻuluaki ongo meʻa fakaetangata pē ia ke tuli ki ha ʻalunga anga-talangataʻá. Kuo laui miliona e niʻihi kehe talu mei ai. Naʻa mo e kakai fili ʻa e ʻOtuá, ʻa e puleʻanga ʻIsilelí, naʻa nau tō ki ha anga-talangataʻa. Pea ʻoku mohu ʻuhinga leva, e fakatokanga ʻa Paula ki he kau Kalisitiane he ʻuluaki senitulí ʻe aʻu ʻo ʻi ai ha niʻihi ʻo kinautolu te nau tō ki he tauhele tatau ʻo hangē ko e kau ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá. Naʻá ne tohi: “Ko ia ke tau tōtōivi ke hu ki he mālōlōʻanga ko ia, naʻa ai ha taha ʻe to ki he anga talangataʻa ko ia.” (Hep. 4:11) Fakatokangaʻi naʻe fakafehokotaki ʻe Paula ʻa e talangataʻá mo e taʻemalava ke hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e hā e ʻuhinga ʻo e meʻa ko iá kia kitautolú? Kapau te tau angatuʻu ki he taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi ha faʻahinga founga, ʻikai te tau ʻi ha tuʻunga fakatuʻutāmaki nai ai ʻo e ʻikai hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá? ʻOku hā mahino, ko e tali ki he fehuʻi ko iá ʻoku mahuʻinga lahi kia kitautolu, pea te tau lāulea lahi ange ki ai. Kae kehe ʻi he taimi ko ení, tau sio angé pe ko e hā e meʻa lahi ange ʻe lava ke tau ako fekauʻaki mo e hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá ʻaki e lāulea ki he faʻifaʻitakiʻanga kovi ʻa e kau ʻIsilelí.
“E Ikai Te Nau Hu ki Hoku Mālōlōaga”
7. Ko e hā naʻe ʻi he fakakaukau ʻa Sihová ʻi he taimi naʻá ne fakahaofi ai e kau ʻIsilelí mei he nofo pōpula ʻi ʻIsipité, pea ko e hā naʻe ʻamanekina meia kinautolú?
7 ʻI he 1513 K.M., naʻe fakaeʻa ai ʻe Sihova ʻene taumuʻa fekauʻaki mo e kau ʻIsilelí ki heʻene sevāniti ko Mōsesé. Naʻe pehē ʻe he ʻOtuá: “Kuo u ʻalu hifo ke fakahaofi kinautolu mei he nima ʻo e kau Isipite, pea ke ʻohake kinautolu mei he fonua ko ia [ʻa ʻIsipite] ki ha fonua lelei mo lahi, ha fonua ʻoku mahutafea ʻi he huʻakau mo e honi.” (Eki. 3:8) Hange pē ko ia kuo talaʻofa ʻa Sihova ki heʻenau kuí, ʻa ʻĒpalahame, ko e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ʻi hono fakahaofi e kau ʻIsilelí “mei he nima ʻo e kau Isipite” koeʻuhí ke ʻohake kinautolu ko hono kakai. (Sen. 22:17) Naʻe ʻoange ʻe he ʻOtuá ki he kau ʻIsilelí ha ʻotu lao ʻa ia te ne fakamafeia kinautolu ke maʻu ha vahaʻangatae melino mo ia. (Ai. 48:17, 18) Naʻá ne tala ki he kau ʻIsilelí: “Kapau te mou matuʻaki tokanga ki hoku leʻo, mo tauhi ʻeku fuakava [hangē ko ia kuo fakamatalaʻi tefito mai ʻe he ngaahi ʻotu Laó], te mou toki hoko ko ʻeku koloa kanokato ʻi he kakai kotoa: he ʻoku oʻoku ʻa mamani katoa.” (Eki. 19:5, 6) Ko ia ai, ko e maʻu ʻe he kau ʻIsilelí ha vahaʻangatae monūʻia mo e ʻOtuá naʻe fakatefito ia heʻenau talangofua ki hono leʻó.
8. Ko e hā e founga moʻui naʻe mei lava ke maʻu ʻe he kau ʻIsilelí kapau naʻa nau talangofua ki he ʻOtuá?
8 Kiʻi fakakaukau atu angé pe naʻe mei fēfē ʻa e moʻuí kapau naʻe talangofua pē kau ʻIsilelí ki he leʻo ʻo e ʻOtuá! Naʻe mei tāpuekina ʻe Sihova ʻenau ngaahi ngoué, ʻenau ngaahi ngoue kālepí, ʻenau fanga sipí, mo ʻenau fanga pulú. Naʻe ʻikai mei puketuʻu tuʻuloa kinautolu honau ngaahi filí. (Lau ʻa e 1 Tuʻi 10:23-27.) ʻI he taimi naʻe hā ai e Mīsaiá, naʻá ne mei ʻilo ʻa ʻIsileli ʻoku lele lelei ʻi he tuʻunga ko ha puleʻanga tauʻatāina, ʻikai fū iku ki he uipi ʻa Lomá. Naʻe mei hoko ʻa ʻIsileli ko ha sīpinga puleʻanga ki hono ngaahi kaungāʻapí, ʻo tokonaki e fakamoʻoni mālohi ko e talangofua ki he ʻOtua moʻoní ʻe ʻomai ai e ngaahi tāpuaki fakalaumālie mo fakamatelie.
9, 10. (a) Ko e hā ko ha meʻa mafatukituki ai ʻa e holi ʻa ʻIsileli ke foki ki ʻIsipité? (e) Ne mei fēfē nai hono uesia ʻe he foki ki ʻIsipité ʻa e lotu e kau ʻIsilelí?
9 He monū lahi ē naʻe maʻu ʻe ʻIsilelí—ke ngāue fakataha mo e taumuʻa ʻa Sihová, ʻo iku ai ki he ngaahi tāpuaki ʻo ʻikai maʻanautolu pē, kae faifai atu pē, ki he fāmili kotoa ʻi he māmaní! (Sen. 22:18) Kae kehe, ʻi he tuʻunga fakalūkufuá, ko e toʻutangata angatuʻu ko iá naʻe ʻikai ke nau loko fakahāhā ha mahuʻingaʻia ʻi hono fokotuʻutuʻu ko ia ha sīpinga puleʻanga ʻi he malumalu ʻo e pule fakateokalatí. He ko ē, ne aʻu ʻo nau fiemaʻu ke foki ki ʻIsipite! (Lau ʻa e Nomipa 14:2-4.) Ko ia, ʻe fēfē hanga heʻenau foki ki ʻIsipité ʻo ʻai ke laka ki muʻa e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ke ngaohi ʻa ʻIsileli ko ha sīpinga puleʻanga? Naʻe ʻikai mei pehē ia. Ko hono moʻoní, kapau naʻe foki e kau ʻIsilelí ʻo pōpula ki honau kau fakapōpula panganí, naʻe mei ʻikai ʻaupito lava ke nau muimui ki he Lao ʻa Mōsesé pea maʻu ʻaonga mei he fokotuʻutuʻu ʻa Sihova ki he fakamolemole ʻenau ngaahi angahalá. He fakakakano ē—he sio nounou ē—ko kinautolu! Tāneʻineʻi ke pehē ʻe Sihova fekauʻaki mo e kau angatuʻu ko iá: “Ko ia naʻa ku ʻita, ki he toʻutangata ko eni, ʻou pehe, ʻOku nau he maʻu ai pe ʻi honau loto; pea naʻe ʻikai te nau aʻusia ʻa e ʻiloʻi ʻo hoku ngaahi ʻalunga. ʻA é ne u fuakava ai ʻi heʻeku ʻita ko au e, haʻanau hu ki hoku mālōlōʻanga!”—Hep. 3:10, 11; Sāme 95:10, 11, PM.
10 ʻI he kumi ke foki ki ʻIsipité, ko e puleʻanga hē pe talangataʻa ko iá naʻá ne fakahāhā naʻe ʻikai te ne loko fakamahuʻingaʻi e ngaahi tāpuaki fakalaumālie kuó ne maʻú, kae saiʻia ange ia ʻi he liiki, onioni, mo e kāliki naʻe ala maʻu ʻi ʻIsipité. (Nom. 11:5) Hangē ko ʻĪsoa taʻehoungaʻiá, naʻe mateuteu e kau angatuʻú ke tuku ange ha tofiʻa mahuʻinga fakalaumālie ke fakafetongi ʻaki ha foʻi kai ifo.—Sen. 25:30-32; Hep. 12:16.
11. Naʻe fēfē hono uesia ʻe he taʻefaitōnunga e kau ʻIsileli ʻi he ʻaho ʻo Mōsesé ʻa e taumuʻa e ʻOtuá?
11 Neongo e taʻefaitōnunga ʻa e toʻutangata ʻIsileli naʻe mavahe mei ʻIsipité, naʻe “kei gaue” anga-kātaki pē ʻa Sihova ki hono fakahoko ʻene taumuʻá, ʻo hangataha ʻene tokangá he taimi ko ení ki he toʻutangata hono hokó. Ko e kau mēmipa ʻo e toʻutangata foʻou ko iá naʻa nau talangofua ange heʻenau fanga tamaí. ʻI he feongoongoi mo e fekau ʻa Sihová, naʻa nau hū ai ki he Fonua ʻo e Talaʻofá pea kamata ke ikuna ia. ʻI he Siosiua 24:31, ʻoku tau lau ai: “Naʻe tauhi kia Sihova ʻa Isileli, lolotonga ʻa e moʻui ʻa Siosiua, mo e kau matuʻa naʻe tolonga ʻia Siosiua, ʻa kinautolu kuo nau ʻilo ʻa e ngaue ʻa Sihova ʻa ia kuo ne fai maʻa Isileli.”
12. ʻOku fēfē ʻetau ʻilo ʻoku ala malava ke hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá he ʻahó ni?
12 Kae kehe, ko e toʻutangata talangofua ko iá naʻe faai mai pē ʻo nau ʻosi he mate pea naʻe fetongi ia ʻe ha toʻutangata “kuo ʻikai te nau ʻilo ʻa Sihova, ʻumaʻa ʻa e ngāue naʻa ne fai maʻa Isileli.” Ko ia ai, “naʻe fai ʻe haʻa Isileli ʻa e meʻa naʻe tau kovi ki he finangalo ʻo Sihova, ʻo nau tauhi ʻa e ngaahi Peali.” (Fkm. 2:10, 11) Ko e Fonua ʻo e Talaʻofá naʻe ʻikai fakamoʻoniʻi ia ko ha “mālōlōaga” moʻoni kia kinautolu. Koeʻuhi ko ʻenau talangataʻá, naʻe ʻikai ke nau maʻu e melino tuʻuloa mo e ʻOtuá. ʻI heʻene lea ki ha taimi ʻamui ange, naʻe tohi ai ʻe Paula: “Ka ne foaki e Josiua ae mālōlōaga [ki he kau ʻIsilelí], behe, e ikai folofola ia ki mui ki ha aho kehe. Koia oku kei toe ae mālōlōaga fakasabate ki he kakai ae Otua.” (Hep. 4:8, 9, PM) Ko e “kakai ae Otua” naʻe lave ki ai ʻa Paulá ko e kau Kalisitiané. ʻOku ʻuhinga iá ʻe lava ke hū ʻa e kau Kalisitiané ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá? Ko ia tofu pē—fakatouʻosi ʻa e kau Kalisitiane Siu mo e ʻikai Siu!
ʻIkai Malava ke Hū e Niʻihi ki he Mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá
13, 14. Ko e hā ʻa e fehokotaki he vahaʻa hono tauhi ʻo e Lao ʻa Mōsesé mo e hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá (a) ʻi he ʻaho ʻo Mōsesé? (e) ʻi he ʻuluaki senitulí?
13 ʻI he tohi ʻa Paula ki he kau Kalisitiane Hepeluú, naʻá ne hohaʻa he naʻe ʻi ai e niʻihi ʻia kinautolu naʻe ʻikai fāitaha mo e taumuʻa ʻoku laka ki muʻa ʻa e ʻOtuá. (Lau ʻa e Hepelu 4:1.) ʻI he ʻuhinga fē? Ko e meʻa fakaolí, naʻe fekauʻaki ia mo hono tauhi e Lao ʻa Mōsesé. ʻI he taʻu nai ʻe 1,500, naʻe pau ki ha ʻIsileli pē naʻe loto ke moʻui fehoanaki mo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá ke ne tauhi e Laó. Kae kehe, ʻi he pekia ʻa Sīsuú, naʻe toʻo atu ai ʻa e Laó ia. Naʻe ʻikai fakatokangaʻi ʻe he kau Kalisitiane ia ʻe niʻihi ʻa e meʻa ko iá, pea naʻa nau vilitaki ʻi he hokohoko atu ke tauhi e ngaahi tafaʻaki ʻe niʻihi ʻo e Laó.b
14 Ki he kau Kalisitiane naʻa nau fakapapau ke tauhi e Laó, naʻe fakamatalaʻi ʻe Paula ko e tuʻunga-taulaʻeiki lahi ʻo Sīsuú, ko e fuakava foʻoú, mo e temipale fakalaumālié naʻe māʻolunga kotoa ia ʻi honau ngaahi hoa tatau ki muʻa ʻi he Kalisitiané. (Hep. 7:26-28; 8:7-10; 9:11, 12) Ko ia ai, ngalingali naʻe ʻi heʻene fakakaukaú ʻa hono tauhi ʻo e Sāpate fakauike ʻi he malumalu ʻo e Laó, naʻe tohi ai ʻe Paula fekauʻaki mo e monū ʻo e hū ki he ʻaho mālōlō ʻo Sihová: “Oku kei toe ae mālōlōaga fakasabate ki he kakai ae Otua. He ko ia kuo hu ki hono mālōlōaga, kuo mālōlō foki eia mei he ene gaue aana, o hage koe Otua mei he ene gaue.)” (Hep. 4:8-10, PM) Naʻe pau ki he kau Kalisitiane Hepelū ko iá ke tuku ʻenau fakakaukau ʻe lava ke nau maʻu e hōifua ʻa Sihová ʻaki hono fakahoko ʻa e ngaahi ngāue makatuʻunga ʻi he Lao ʻa Mōsesé. Talu mei he Penitekosi 33 T.S., ko e hōifua ʻa e ʻOtuá kuo ʻoange ia ʻi he anga-ʻofa ki he faʻahinga ʻoku nau ngāueʻi ʻa e tui kia Sīsū Kalaisí.
15. Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai e talangofuá kapau ʻoku fiemaʻu ke tau hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá?
15 Ko e hā naʻá ne taʻofi e kau ʻIsileli ʻi he ʻaho ʻo Mōsesé mei he hū ki he Fonua ʻo e Talaʻofá? Ko e talangataʻá. Ko e hā naʻá ne taʻofi e kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻi he ʻaho ʻo Paulá mei he hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá? Ko e meʻa tatau—ko e talangataʻá. Naʻe ʻikai ke nau fakatokangaʻi kuo ʻosi fakahoko ʻe he Laó ia ʻene taumuʻá pea naʻe taki ʻe Sihova ia hono kakaí ʻi ha hala kehe.
Ko e Hū ki he Mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá he ʻAho Ní
16, 17. (a) Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá he ʻaho ní? (e) Ko e hā ʻe lāulea ki ai he kupu hokó?
16 Ko e kau Kalisitiane tokosiʻi pē he ʻahó ni te nau vilitaki hono tauhi ha ngaahi tafaʻaki ʻe niʻihi ʻo e Lao ʻa Mōsesé koeʻuhi ke maʻu ʻa e fakamoʻuí. ʻOku mātuʻaki mahino moʻoni e ngaahi lea fakamānavaʻi ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau ʻEfesoó: “He ko e kelesi pe kuo mou moʻui mei ai, koe meʻa ʻi hoʻomou tui; ʻio, naʻe ʻikai meiate kimoutolu ia, ka ko e foaki mei he ʻOtua: naʻe ʻikai tupu mei ha ngaahi ngaue, koeʻuhi ke ʻoua naʻa ai ha taha ʻe faʻa polepole.” (Efeso 2:8, 9) Ko e hā leva, e ʻuhinga ki he kau Kalisitiané ʻa e hū ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá? Naʻe fakamavaheʻi ʻe Sihova ʻa e ʻaho hono fitú—ʻa hono ʻaho mālōloó—koeʻuhi ke fakaaʻu ai ʻene taumuʻa fekauʻaki mo e māmaní ki hano fakahoko lāngilangiʻia. ʻE lava ke tau hū atu ki he mālōlōʻanga ʻo Sihová—pe kau mo ia ʻi heʻene mālōloó—ʻaki e ngāue talangofua ʻo fehoanaki mo ʻene taumuʻa ʻoku laka ki muʻá hangē ko ia ʻoku fakaeʻa mai kia kitautolu fakafou heʻene kautahá.
17 ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, kapau te tau fakasiʻisiʻia e akonaki makatuʻunga ʻi he Tohi Tapú ʻa ia ʻoku tau maʻu fakafou he kalasi tamaioʻeiki anga-tonu mo potó, ʻo fili ke muimui ki ha ʻalunga faʻifaʻiteliha, te tau tuku ai kitautolu ki he ngaahi tuʻunga fehangahangai mo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá kuo fakaeʻá. ʻE lava ke hoko eni ʻo fakatuʻutāmaki ki hotau vahaʻangatae melino mo Sihová. ʻI he kupu hokó, te tau lāulea ai ki ha ngaahi tuʻunga anga-maheni ʻe niʻihi ʻe lava ke ne uesia e kakai ʻa e ʻOtuá pea lāulea ki he anga hono lava ʻe he ngaahi fili ʻoku tau faí, tatau ai pē pe ko e talangofua pe ko e fou ʻi ha ʻalunga faʻifaʻiteliha, ʻo fakapapauʻi kapau kuo tau hū moʻoni ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Naʻe fakahoko ʻe he kau taulaʻeikí mo e kau Līvaí ʻa e ngāue he Sāpaté felāveʻi mo e temipalé pea kei “taehalaia” pē. ʻI he tuʻunga ko e taulaʻeiki lahi he temipale lahi fakalaumālie ʻo e ʻOtuá, naʻe malava ke fakahoko foki ʻe Sīsū ʻene vāhenga-ngāue fakalaumālié ʻo ʻikai ha manavahē ki hano maumauʻi e Sāpaté.—Mt. 12:5, 6, PM.
b Pe naʻe aʻu nai ha Kalisitiane Siu ʻo poupouʻi e ngaahi fokotuʻutuʻu ʻo e ʻAho ʻo e Fakaleleí hili ʻa e Penitekosi 33 T.S. ʻoku ʻikai ha ʻilo ki ai. Ke fai peheé ʻe hā ai ha taʻeʻapasia moʻoni ki he feilaulau ʻa Sīsuú. Kae kehe, naʻe pipiki ʻa e kau Kalisitiane Siu ia ʻe niʻihi ki he ngaahi talatukufakaholo kehe naʻe felāveʻi mo e Laó.—Kal. 4:9-11.
Fehuʻi ki he Fakalaulauloto
• Ko e hā e taumuʻa ʻo e ʻaho hono fitu ʻo e mālōlō ʻa e ʻOtuá?
• ʻOku fēfē ʻetau ʻilo ko e ʻaho hono fitú ʻoku kei hokohoko mai pē he ʻahó ni?
• Ko e hā naʻá ne taʻofi ʻa e kau ʻIsileli ʻi he ʻaho ʻo Mōsesé pea pehē ki he kau Kalisitiane ʻe niʻihi ʻi he ʻuluaki senitulí mei he hū atu ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá?
• Ko e hā hono ʻuhinga ʻo e hū atu ki he mālōlōʻanga ʻo e ʻOtuá he ʻaho ní?
[Fakamatala ʻi he peesi 27]
ʻE lava ke tau hū atu ki he mālōlōʻanga ʻo Sihova he ʻaho ní ʻaki e ngāue talangofua ʻo fehoanaki mo ʻene taumuʻa ʻoku laka ki muʻá hangē ko ia ʻoku fakaeʻa mai kia kitautolu fakafou heʻene kautahá
[Fakatātā ʻi he peesi 26, 27]
Ko e hā ʻoku hokohoko atu ko e meʻa ia ʻoku fiemaʻu ki he kakai ʻa e ʻOtuá ke hū ki hono mālōlōʻangá?