Ko e Tokanga ki he Kau Taʻumotuʻá—Ko ha Fatongia Faka-Kalisitiane
“ʻIo, ʻo aʻu ki hoʻomou motuʻa ka ko au ai pe, pea ko au te u fafa ʻo aʻu ki hoʻomou ʻuluhiná.”—AISEA 46:4.
1, 2. ʻOku anga-fēfē ʻa e kehe ʻa e tokanga ʻa ʻetau Tamai fakahēvaní mei he tokanga ʻoku fai ʻe he ngaahi mātuʻa fakaetangatá?
ʻOku tauhi hake ʻe he ngaahi mātuʻa līʻoá ʻenau fānaú mei he valevalé, kei siʻí, mo e taʻu hongofulu tupú. Naʻa mo e taimi ʻoku aʻu ai ʻa e fānaú ki he tuʻunga ko e kakai lalahí pea maʻu honau ngaahi fāmili tonú, ʻoku kei hokohoko atu pē ʻa hono fai ʻe heʻenau ngaahi tamaí mo ʻenau ngaahi faʻeé kiate kinautolu ʻa e tokanga mo e tokoni ʻofa.
2 Neongo ʻoku ʻi ai ha ngataʻanga ki he meʻa ʻoku malava ʻe he faʻahinga ʻo e tangatá ke fai maʻa ʻenau fānaú, ʻoku malava maʻu pē ʻe heʻetau Tamai fakahēvaní ke fai ki heʻene kau sevāniti faitōnungá ʻa e tokanga mo e tokoni ʻofa. ʻI he lea ki heʻene kakai fili ʻi he kuonga muʻá, naʻe pehē ʻe Sihova: “ʻIo, ʻo aʻu ki hoʻomou motuʻa ka ko au ai pe, pea ko au te u fafa ʻo aʻu ki hoʻomou ʻuluhiná.” (Aisea 46:4) He ngaahi lea fakafiemālie moʻoni ē ki he kau Kalisitiane taʻumotuʻá! ʻOku ʻikai ke liʻaki ʻe Sihova ʻa e faʻahinga ko ia ʻoku nau mateaki ai pē kiate iá. Ka, ʻokú ne talaʻofa mai te ne poupouʻi, tokoniʻi, mo tataki kinautolu ʻi he kotoa ʻenau moʻuí, naʻa mo e aʻu ki he taʻumotuʻá.—Sāme 48:14.
3. Ko e hā ʻe lāulea ki ai ʻi he kupu ko ʻení?
3 ʻE lava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki he tokanga ʻofa ʻa Sihova ki he kau taʻumotuʻá? (Efeso 4:32e, 33 [Ef 5:1, 2, PM]) Tau lāulea ange ki he ngaahi founga ʻa ia ʻe malava ai ʻa e fānaú, kau ʻovasia ʻo e fakatahaʻangá, mo e kau Kalisitiane tāutahá ke tokanga ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e ngaahi mēmipa taʻumotuʻa ʻo ʻetau fetokouaʻaki ʻi māmani lahí.
Ko Hotau Fatongia ko e Fānaú
4. Ko e hā ʻa e fatongia ʻoku maʻu ʻe he fānau Kalisitiané ki heʻenau ongo mātuʻá?
4 “Fakaʻapaʻapa ki hoʻo tamai mo hoʻo faʻe.” (Efeso 6:2; Ekisoto 20:12) ʻI he hiki lea maʻamaʻa kae mohu ʻuhinga ko ʻeni mei he Ngaahi Konga Tohi Tapu Faka-Hepeluú, ʻoku fakamanatu mai ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ki he fānaú ʻa honau fatongia ki heʻenau ongo mātuʻá. Ka ʻoku anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻa e ngaahi leá ni ki he tokanga ki he kau taʻumotuʻá? Ko ha fakatātā fakalotomāfana mei he ngaahi taimi ki muʻa ʻi he Kalisitiané te ne tokoniʻi kitautolu ke tali ʻa e fehuʻí ni.
5. (a) Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi naʻe ʻikai ke ngalo ʻia Siosifa hono ngaahi ngafa fakafāmilí? (e) Ko e hā ʻoku ʻuhinga ki ai ʻa e fakaʻapaʻapa ki heʻetau ongo mātuʻá, pea ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga lelei naʻe fokotuʻu ʻe Siosifa ʻi he meʻá ni?
5 Laka hake ʻi he taʻu ʻe 20, naʻe ʻikai ke fetuʻutaki ai ʻa Siosifa mo ʻene tamai taʻumotuʻá, ʻa e pēteliake ko Sēkopé. Kae kehe, ʻoku hā mahino naʻe ʻikai mole meia Siosifa ʻene ʻofa fakafāmili kia Sēkopé. Ko hono moʻoní, ʻi he taimi naʻe fakahaaʻi moʻoni atu ai ʻe Siosifa ʻa ia tonu ki hono fanga tokouá, naʻá ne ʻeke: “ʻOku kei moʻui koā ʻeku tamai?” (Senesi 43:7, 27; 45:3) ʻI he taimi ko iá, naʻe tofanga ʻa e fonua ko Kēnaní ʻi ha honge. Ko ia ai, naʻe ʻoatu ʻe Siosifa ha pōpoaki ki heʻene tamaí, ʻo pehē: “Ke ke haʻu ange kiate au, ʻouae fakatotoka: pea te ke nofo ʻi he fonua ko Koseni, pea te ke ofi kiate au . . . pea te u tauhi koe ʻi ai.” (Senesi 45:9-11; 47:12) ʻIo, ko hono fakaʻapaʻapaʻi ʻa e ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá ʻoku kau ki ai ʻa hono maluʻi kinautolu mo tokonaki fakamatelie kiate kinautolu ʻi he taimi ʻoku ʻikai te nau ʻi ha tuʻunga ai ke nau tokangaʻi kinautolú. (1 Samiuela 22:1-4; Sione 19:25-27) Naʻe tali fiefia ʻe Siosifa ʻa e fatongiá ni.
6. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Siosifa ʻa e ʻofa moʻoni ki heʻene tamaí, pea ʻe malava fēfē ke tau faʻifaʻitaki ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá?
6 ʻI he tāpuaki ʻa Sihová, naʻe hoko ai ʻa Siosifa ko ha taha ʻo e kau tangata tuʻumālie taha mo maʻu mafai lahi taha ʻo ʻIsipité. (Senesi 41:40) Ka naʻe ʻikai te ne fakakaukau kiate ia ʻokú ne fuʻu mahuʻinga pe fuʻu femoʻuekina ke fakaʻapaʻapa ki heʻene tamai taʻu 130. ʻI hono ʻilo kuo fakaofi mai ʻa Sēkope (pe ʻIsilelí), “naʻe teuteu ʻe Siosifa ʻene saliote, ʻo ne ʻalu ke fakafetaulaki ki heʻene tamai ko Isileli ki Koseni, ʻo ne ha kiate ia, ʻo ne tāupe ʻi hono kia, mo tangi fuoloa.” (Senesi 46:28, 29) Ko e talitali lelei ko ʻení naʻe mahulu atu ia mei ha fakahāhā anga-maheni ʻo e fakaʻapaʻapá. Naʻe mātuʻaki ʻofa ʻa Siosifa ʻi heʻene tamai taʻumotuʻá pea naʻe ʻikai te ne mā ke fakahāhā ʻene ʻofá. Kapau ʻoku tau maʻu ha ongo mātuʻa taʻumotuʻa, ʻoku tau loto-vēkeveke meimei tatau ʻi hono fakahāhaaʻi ʻetau ʻofa kiate kinauá?
7. Ko e hā naʻe loto ai ʻa Sēkope ke tanu ia ʻi Kēnaní?
7 Ko e anga-līʻoa ʻa Sēkope kia Sihová naʻe mālohi ai pē ʻo aʻu ki he ngataʻanga ʻo ʻene moʻuí. (Hepelu 11:21) Koeʻuhi ko ʻene tui ki he ngaahi talaʻofa fakaʻotuá, naʻe kole ai ʻa Sēkope ke tanu hono ʻangaʻangá ʻi Kēnani. Naʻe fakaʻapaʻapaʻi ʻe Siosifa ʻene tamaí ʻaki ʻene fai pau ki he kole ko ʻení, neongo ʻa e mole lahi mo e feinga naʻe kau ki aí.—Senesi 47:29-31; 50:7-14.
8. (a) Ko e hā ʻa e fakaueʻiloto tefito ki heʻetau tokanga ki he ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá? (e) Ko e hā naʻe fai ʻe ha sevāniti taimi-kakato ʻe taha koeʻuhi ke tokanga ai ki heʻene ongo mātuʻa taʻumotuʻá? (Sio ki he puha ʻi he peesi 17.)
8 Ko e hā naʻá ne ueʻi ʻa Siosifa ke ne tokanga ki heʻene tamaí? Neongo ko e ongo meʻa tefito ʻa e ʻofa mo e ongoʻi ʻo e moʻuaʻaki ki he tokotaha naʻá ne ʻoange kiate ia ʻa e moʻuí pea naʻá ne tauhi hake iá, ʻoku ʻikai ha veiveiua naʻe toe ongoʻi ʻe Siosifa ha holi vēkeveke ke fakahōifuaʻi ʻa Sihova. ʻOku totonu ke tau pehē pē mo kitautolu. Naʻe tohi ʻa Paula: “Kapau ʻoku maʻu fanau pe makapuna ʻe siʻi uitou, ʻoua muʻa ke akoʻi kinautolu ke nau fai ʻa e toʻonga totonu ki hoto famili, pea ke fai ʻa e totongi ki heʻenau matuʻa: he ko e meʻa ia ʻe hangai fofonga ki ai ʻa e ʻOtua.” (1 Timote 5:4) Ko e moʻoni, ko e ʻofa kia Sihová mo e manavahē anga-ʻapasia kiate iá te ne ueʻi kitautolu ke tau tokanga ki he ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá, tatau ai pē pe ko e hā ʻa e ngaahi faingataʻa ʻe kau nai ki hono fai iá.a
Founga ʻOku Fakahāhā Ai ʻe he Kau Mātuʻá ʻOku Nau Tokangá
9. Ko hai kuo fakanofo ʻe Sihova ke ne tauhi ʻa e tākangá, ʻo kau ai ʻa e kau Kalisitiane taʻumotuʻá?
9 ʻI he ofi ki he ngataʻanga ʻo ʻene moʻui fuoloá, naʻe lave ai ʻa Sēkope kia Sihova “ko e ʻOtua kuo ne tauhi au talu ʻeku ʻi ai, ʻo aʻu ki he ʻaho ni.” (Senesi 48:15) ʻI he ʻahó ni, ʻoku tauhi ʻe Sihova ʻene kau sevāniti ʻi he māmaní fakafou ʻi he kau ʻovasia Kalisitiané, pe kau mātuʻá, ʻi he malumalu ʻo e tataki ʻa hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi, ko e “Tauhi Lahi.” (1 Pita 5:2-4) ʻOku malava fēfē ke faʻifaʻitaki ʻa e kau ʻovasiá kia Sihova ʻi heʻenau tokanga ki he kau mēmipa taʻumotuʻa ange ʻo e tākangá?
10. Ko e hā kuo fai ke tokonaki ai ʻa e tokoni fakamatelie ki he kau Kalisitiane taʻumotuʻá? (Sio ki he puha ʻi he peesi 19.)
10 Taimi nounou mei he kamata ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané, naʻe fakanofo ai ʻe he kau ʻapositoló “ha toko fitu . . . mātuʻaki fakalaumālie mo poto” ke nau tokangaʻi ʻa e “tufa tokoni naʻe fai ʻi he ʻaho kotoa pē” ʻo e meʻakai ʻi he lotolotonga ʻo e kau uitou Kalisitiane masivá. (Ngāue 6:1-6) Ki mui ai, naʻe fakahinohinoʻi ʻe Paula ʻa e ʻovasia ko Tīmoté ke ne fokotuʻu ʻa e kau uitou taʻumotuʻa faʻifaʻitakiʻanga leleí ʻi he lisi ʻo e faʻahinga naʻe taau ke nau maʻu ʻa e tokoni fakamatelié. (1 Timote 5:3, 9, 10) ʻI he founga tatau, ʻoku tokangaʻi loto-lelei ʻe he kau ʻovasia fakatahaʻanga ʻi he ʻaho ní ʻa e tokoni ʻaonga ki he kau Kalisitiane taʻumotuʻá ʻi he taimi ʻoku fiemaʻu ai ʻení. Kae kehe, ʻoku ʻi ai ʻa e meʻa lahi ange ʻoku kau ki he tokanga ki he faʻahinga taʻumotuʻa loto-tōnungá.
11. Ko e hā naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ʻo fekauʻaki mo e uitou masiva ko ia naʻá ne foaki ha kiʻi meʻaʻofa siʻisiʻí?
11 ʻI he ofi ki he ngataʻanga ʻo ʻene ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní, naʻe nofo hifo ʻa Sīsū ʻi he temipalé pea “ne vakai ki he anga ʻo e li paʻanga ʻa e kakai ki he seifi.” Naʻe fakamaʻunga leva ʻene tokangá ki he foʻi tokotaha. ʻOku pehē ʻe he fakamatalá: “Pea haʻu ha toko taha, ko ha fefine uitou masiva, ʻo ne li ha ongo kiʻi paʻanga kapa, ʻa ia ʻoku konga seniti pe lau fakataha.” Naʻe ui ʻe Sīsū ʻene kau ākongá kiate ia peá ne tala ange kiate kinautolu: “Ko au e, ʻoku ou tala atu, Ko siʻi fefine uitou ni, ʻa e masiva ni, kuo hulu ʻene li ʻiate kinautolu kotoa pē kuo li ki he seifi: he ko kinautolu kotoa pē naʻa nau li mei he paʻanga hulu o ʻenau koloa; ka ka fusimoʻomo ʻa siʻi fefine ni, ka ne li ʻa e meʻa kotoa naʻa ne maʻu, ʻio, hono kotoa ʻo e meʻa naʻa ne moʻui ʻaki.” (Maake 12:41-44) ʻI he tuʻunga fakaepaʻangá, naʻe siʻisiʻi ʻa e meʻaʻofa ʻa e uitoú, ka naʻe ʻilo ʻe Sīsū ia ʻa hono lahi ʻo hono fakamahuʻingaʻi ʻe heʻene Tamai fakahēvaní ʻa e fakahāhā pehē ʻo e anga-līʻoa ʻaufuatoó. Tatau ai pē pe ko e hā ʻa e taʻumotuʻa ʻo e siʻi uitoú ni, naʻe ʻikai ke fakangaloʻi ʻe Sīsū ʻa e meʻa naʻá ne faí.
12. ʻE malava fēfē ke fakahāhaaʻi ʻe he kau mātuʻá ʻenau houngaʻia ki he tokoni ʻoku fai ʻe he kau Kalisitiane taʻumotuʻá?
12 ʻI he hangē ko Sīsuú, ʻoku ʻikai ke fakangaloʻi ʻe he kau ʻovasia Kalisitiané ʻa e meʻa ʻoku fai ʻe he kau taʻumotuʻá ke pouaki ʻa e lotu moʻoní. ʻOku maʻu ʻe he kau mātuʻá ʻa e ʻuhinga ke fakaongoongoleleiʻi ai ʻa e faʻahinga taʻumotuʻá ki heʻenau kau ʻi he ngāue fakafaifekaú, ki heʻenau kau ʻi he ngaahi fakatahá, ki heʻenau tākiekina lelei ʻi he fakatahaʻangá pea ki heʻenau kītakí. Ko ha lea fakalototoʻa loto-moʻoni ʻoku malava ke ne tokoniʻi ʻa e kau taʻumotuʻá ke nau maʻu ai “ae fiefia” ʻi heʻenau ngāue toputapú, ʻo fakaʻehiʻehi ai mei he ngaahi fakahoa fakalotosiʻi ki he meʻa ʻoku malava ʻe he kau Kalisitiane kehé ke faí pe fakahoa ki heʻenau ngaahi lavameʻa ʻanautolu tonu ʻi he kuohilí.—Kaletia 6:4, PM.
13. ʻI he ngaahi founga fē ʻoku malava ke ngāueʻaongaʻaki ai ʻe he kau mātuʻá ʻa e ngaahi talēniti mo e taukei ʻa e faʻahinga taʻumotuʻá?
13 ʻOku malava ke ʻiloʻi ʻe he kau mātuʻá ʻa e tokoni mātuʻaki mahuʻinga ʻoku fai ʻe he kau Kalisitiane taʻumotuʻa angé ʻaki hono ngāueʻaongaʻaki ʻenau taukeí mo honau ngaahi talēnití. Ko e faʻahinga taʻumotuʻa faʻifaʻitakiʻanga leleí ʻe lava ke ngāueʻaki ʻi he taimi ki he taimi ʻi he ngaahi fakahāhaá pe ngaahi fakaʻekeʻeké. “ʻOku tokanga moʻoni mo fanongo ʻa e kau fanongó ʻi he taimi ʻoku ou fakaʻekeʻeke ai ha tokoua pe tuofefine taʻumotuʻa kuó ne tauhi hake ha fānau ʻi he moʻoní,” ko e lau ia ʻa ha tokotaha mātuʻa ʻe taha. ʻOku līpooti mai ʻe he kau mātuʻá mei ha fakatahaʻanga ʻe taha ha tuofefine tāimuʻa taʻu 71 kuo lavameʻa ʻi hono tokoniʻi ʻa e kau malanga ʻo e Puleʻangá ke nau hoko ʻo kau tuʻumaʻu ʻi he malaʻe ngāué. ʻOkú ne toe fakalototoʻaʻi kinautolu ke nau fai ʻa e “ngaahi meʻa tefitó,” hangē ko e lau ʻo e Tohi Tapú mo e konga Tohi fakaʻahó pea fakalaulauloto leva ki he meʻa naʻa nau laú.
14. Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe ha kulupu ʻe taha ʻo e kau mātuʻá ʻa e houngaʻia ki ha kaungā ʻovasia taʻumotuʻa?
14 ʻOku toe fakamahuʻingaʻi foki ʻe he kau mātuʻá ʻa e tokoni ʻa e kaungā ʻovasia taʻumotuʻá. Ko José, ʻa ia ʻokú ne ʻi hono taʻu 70 tupu pea kuó ne ngāue ko ha tokotaha mātuʻa ʻi he ngaahi hongofuluʻi taʻu, naʻá ne fuesia ki muí ni mai ha tafa lahi. ʻI he fehangahangai mo ha fakaakeake lōloá, naʻá ne fakakaukau ke tukuange atu hono monū ʻo e ngāue ko ha ʻovasia tauhí. “Naʻe fakaʻohovale kiate au ʻa e tali ʻa e kau mātuʻa kehé,” ko e lea ia ʻa José. “ʻI he ʻikai ke nau tali ʻeku fokotuʻú, naʻa nau ʻeke mai pe ko e hā ha tokoni ʻaonga ʻoku fiemaʻu kiate au koeʻuhi ke u kei hokohoko atu pē ʻi he tokangaʻi hoku ngaahi fatongiá.” ʻI he tokoni ʻa ha tokotaha mātuʻa kei siʻi ange, naʻe malava ai ʻa José ke hokohoko atu ʻene ngāue fiefia ko ha ʻovasia tauhí, pea kuo hoko ʻeni ko ha tāpuaki ki he fakatahaʻangá. ʻOku pehē ʻe ha kaungā mātuʻa: “ʻOku houngaʻia lahi ʻa e fanga tokouá ʻi he ngāue ʻa José ko ha mātuʻá. ʻOku nau ʻofa mo tokaʻi ia koeʻuhi ko ʻene taukeí mo e faʻifaʻitakiʻanga ʻo e tuí. Ko e fakakoloa ia ki heʻemau fakatahaʻangá.”
Fetokangaʻaki
15. Ko e hā ʻoku totonu ai ki he kau Kalisitiané kotoa ke nau mahuʻingaʻia ʻi he lelei ʻa e kau taʻumotuʻa ʻi honau lotolotongá?
15 ʻOku ʻikai ko e fānau pē ʻoku nau maʻu ʻa e ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá pea mo e kau sevāniti fakanofó ʻoku totonu ke nau tokanga fekauʻaki mo e kau taʻumotuʻá. ʻI hono fakahoa ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané ki he sino fakaetangatá, naʻe tohi ʻe Paula: “Naʻe ngaohi ʻe he ʻOtua ʻa e sino ke hohoamalie, heʻene ʻai ke hulu atu ʻa e teunga ʻo ha feituʻu ʻoku masivesiva: koeʻuhi ke ʻoua naʻa ai ha mavahevahe ʻi he sino; ka ke tatau ʻa e fetokangaʻaki ʻa e ngaahi kupu.” (1 Kolinito 12:24, 25) ʻOku fakalea ʻe ha toe liliu ʻe taha: “Ko e ngaahi kupu kehekehe kotoa ʻo e [sinó ʻoku nau] ʻai ʻa e lelei ʻa e tokotaha taki taha ko ʻenau tokanga mahení ia.” (Knox) Ke ngāue feongoongoi ʻa e fakatahaʻanga Kalisitiané, ko e mēmipa taki taha kuo pau ke ne tokanga fekauʻaki mo e lelei ʻa hono kaungātuí, ʻo kau ai ʻa e kau taʻumotuʻá.—Kaletia 6:2.
16. ʻE malava fēfē ke tau fakahāhā ʻa e mahuʻingaʻia ʻi he kau taʻumotuʻá ʻi he taimi ʻoku tau maʻu ai ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané?
16 ʻOku ʻomai ʻe he ngaahi fakataha faka-Kalisitiané ha faingamālie lelei ke fakahāhā ai ʻetau mahuʻingaʻia ʻi he kau taʻumotuʻá. (Filipai 2:4; Hepelu 10:24, 25) ʻOku tau vaheʻi ha taimi ke fetalanoaʻaki ai mo e faʻahinga taʻumotuʻa angé ʻi he ngaahi taimi peheé? Neongo ʻe feʻungamālie nai ke fakaʻekeʻeke fekauʻaki mo ʻenau moʻui lelei fakasinó, ʻe lava ke tau “ʻatu ha foaki fakalaumalie,” ʻi hano vahevahe atu nai ha meʻa fakatupu langa hake naʻe hokosia pe ko ha foʻi fakakaukau Fakatohitapu? Koeʻuhi ʻoku fakangatangata ʻa e ʻalu ʻa e kau taʻumotuʻa ʻe niʻihi, ko ha anga-ʻofa ia ke fakaofiofi kiate kinautolu kae ʻoua ʻe ʻamanekina ke nau haʻu kiate kitautolú. Kapau ko ha palopalema ʻa e fanongó, ʻe fiemaʻu nai ke tau lea māmālie mo puʻaki mahino. Pea ke maʻu ha ‘fefakafiemalie’ moʻoní, kuo pau ke tau fanongo tokanga ki he meʻa ʻoku leaʻaki ʻe he tokotaha taʻumotuʻá.—Loma 1:11, 12, PM.
17. ʻE malava fēfē ke tau fakahāhā ʻetau tokanga ki he kau Kalisitiane taʻumotuʻa ko ia ʻoku nau nofo maʻu pē ʻi ʻapí?
17 Fēfē kapau ʻoku ʻi ai ha faʻahinga taʻumotuʻa ia ʻoku ʻikai malava ke nau maʻu ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané? ʻOku fakahaaʻi mai ʻe he Semisi 1:27 (NW) ko hotau ngafa ia ke “tokangaʻi ʻa e kau paeá mo e kau uitoú ʻi heʻenau mamahí.” Ko e ʻuhinga ʻe taha ʻo e foʻi veape faka-Kalisi naʻe liliu ko e ‘tokangaʻí’ ko e “ʻaʻahi.” (Ngāue 15:36) Pea he houngaʻia lahi ē ʻa e kau taʻumotuʻá ʻi heʻetau ngaahi ʻaʻahí! ʻI he lolotonga hono tuku pilīsone ʻi Loma ʻi he 65 T.S. nai, naʻe fakatokangaʻi ʻe he “motuʻa” ko Paulá ʻokú ne toko taha pē. Naʻá ne fakaʻamu ke ne sio ki hono kaungāngāue ko Tīmoté peá ne tohi: “Ke ke feinga ke haʻu vave kiate au.” (Filimone 9; 2 Timote 1:3, 4; 4:9) Neongo ʻoku ʻikai ke nau hoko ko ha kau pōpula moʻoni, ʻoku ʻi ai ʻa e kau taʻumotuʻa ʻe niʻihi ʻoku nau nofo maʻu pē ʻi ʻapi koeʻuhí ko e ngaahi palopalema ʻi he tuʻunga moʻui leleí. Ko hono moʻoní, ʻoku nau pehē mai nai, ‘Kātaki, fai hoʻo lelei tahá ke ke ʻaʻahi vave mai kiate au.’ ʻOku tau fai ha tali ki he ngaahi fakatangi peheé?
18. Ko e hā ʻa e ngaahi ʻaonga ʻe lava ke hoko mei heʻetau ʻaʻahi ki he kau taʻumotuʻá?
18 ʻOua ʻaupito naʻa fakafuofuahalaʻi ʻa e ngaahi ola ʻaonga ʻo e ʻaʻahi ki ha tokoua pe tuofefine fakalaumālie taʻumotuʻa. ʻI he taimi naʻe ʻi Loma ai ha Kalisitiane ko hono hingoá ko ʻOnesifolo, naʻá ne kumi tōtōivi kia Paula, ʻo maʻu ia, pea hili iá naʻá ne ‘tokoniʻi ia.’ (2 Timote 1:16, 17) “ʻOku ou saiʻia ʻi he fakamoleki ha taimi mo e fānaú,” ko e lea ia ʻa ha tuofefine taʻumotuʻa. “Ko e meʻa ʻoku ou saiʻia taha aí ko ʻenau fakafeangai kiate au ʻo hangē pē ha mēmipa ʻo honau fāmilí. ʻOku fakalototoʻaʻi lahi ai au.” ʻOku pehē ʻe ha toe Kalisitiane taʻumotuʻa ʻe taha: “ʻOku ou houngaʻia moʻoni ʻi he taimi ʻoku ʻomai ai ʻe ha taha kiate au ha kiʻi kaati, tā mai kiate au ʻi he telefoní ʻi ha ngaahi miniti siʻi pē, pe ʻaʻahi mai kiate au ʻi ha kiʻi taimi siʻi pē. ʻOku hangē ia ha mānavaʻaki ʻo ha ʻea foʻoú.”
Fakapaleʻi ʻe Sihova ʻa e Faʻahinga ʻOku Nau Tokangá
19. Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tupu mei he tokanga ki he kau taʻumotuʻá?
19 Ko e tokanga ki he faʻahinga taʻumotuʻá ʻoku hoko mai ai ʻa e ngaahi tāpuaki lahi. Ko e feohi mo e kau taʻumotuʻá pea malava ke ngāueʻaongaʻaki ʻenau ʻiló mo e taukeí ko ha monū ia. Ko e faʻahinga ʻoku nau fai ʻa e tokangá ʻoku nau hokosia ʻa e fiefia lahi ange ʻoku haʻu mei he foakí, pea pehē ki he ongoʻi ʻo e lavameʻa mo e nonga ʻi loto ʻi hono fakahoko honau fatongia Fakatohitapú. (Ngāue 20:35) ʻIkai ngata aí, ko e faʻahinga ʻoku nau tokanga ki he kau taʻumotuʻá ʻoku ʻikai fiemaʻu ke nau manavahē ki hano liʻekina kinautolu ʻi heʻenau taʻumotuʻá. ʻOku fakapapauʻi mai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá kiate kitautolu: “Ko e loto faʻa tapuaki ʻe ngaʻeke: pea ko ia ʻoku fakaviviku ngoue kehe ʻe fakaviviku haʻana foki.”—Palovepi 11:25.
20, 21. ʻOku anga-fēfē ʻa e vakai ʻa Sihova ki he faʻahinga ko ia ʻoku nau tokanga ki he kau taʻumotuʻá, pea ko e hā ʻoku totonu ke hoko ko ʻetau fakapapaú ia?
20 ʻOku fakapaleʻi ʻe Sihova ʻa e fānau manavahē-ʻOtuá, kau ʻovasiá, mo e kau Kalisitiane kehe tokangá ʻi heʻenau tokanga taʻesiokita ki he ngaahi fiemaʻu ʻa e kaungātui taʻumotuʻá. ʻOku fehoanaki ʻa e faʻahinga laumālie ko iá mo e palōveepi ko ʻení: “Ko e tali ʻa e no ʻa Sihova ʻa ʻete fai ʻofa ki he masiva: pea te ne totongi kiate ia ʻa e meʻa ʻoku ne fai.” (Palovepi 19:17) Kapau ʻoku ueʻi kitautolu ʻe he ʻofá ke tau fakahāhā ʻa e manavaʻofa ki he māʻulaló mo e masivá, ʻoku lau ʻe he ʻOtuá ʻa e foaki peheé ko ha nō ke ne totongi mai ʻaki ʻa e ngaahi tāpuaki. ʻOkú ne toe totongi fakafoki kiate kitautolu ʻi heʻetau fai ʻa e tokanga ʻofa ki hotau kaungālotu taʻumotuʻá, ko e tokolahi ʻo kinautolu ʻoku ‘masiva ʻi mamani kae koloaʻia ʻi he tuí.’—Semisi 2:5.
21 He lahi ē ko e totongi fakafoki ʻa Sihová! ʻOku kau ai ʻa e moʻui taʻengatá. Ki he fuʻu tokolahi fau ʻo e kau sevāniti ʻa Sihová, ko e moʻui taʻengata ia ʻi ha māmani palataisi, ʻa ia ʻe toʻo atu ai ʻa e ngaahi nunuʻa ʻo e angahala tukufakaholó pea ʻe fiefia ʻa e faʻahinga taʻumotuʻa loto-tōnungá ʻi he toe fakafoʻou ʻenau longomoʻui fakatalavoú. (Fakahā 21:3-5) Lolotonga ʻetau tatali ki he taimi faitāpuekina ko iá, ʻofa ke tau hokohoko atu ke fakahoko hotau fatongia faka-Kalisitiane ke tokanga ki he kau taʻumotuʻá.
[Fakamatala ʻi lalo]
a Ki ha ngaahi fokotuʻu ʻaonga ki he founga ke tokanga ai ki he ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá, sio ki he Awake! ʻo Fepueli 8, 1994, peesi 3-10.
Ko e Hā Hoʻo Ngaahi Talí?
• ʻE lava fēfē ke fakaʻapaʻapaʻi ʻe he fānaú ʻa e ongo mātuʻa taʻumotuʻá?
• ʻE fakahāhā fēfē ʻe he kau mātuʻá ʻa e houngaʻia ki he ngaahi mēmipa taʻumotuʻa ʻo e tākangá?
• Ko e hā ʻoku malava ke fai ʻe he kau Kalisitiane tāutaha ke fakahāhā ai ʻenau mahuʻingaʻia moʻoni ʻi he kau taʻumotuʻá?
• Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tupu mei he tokanga ki he kau Kalisitiane taʻumotuʻá?
[Puha ʻi he peesi 17]
Taimi Naʻe Fiemaʻu Ai ʻe Heʻene Ongo Mātuʻá ha Tokoní
Naʻe ngāue ʻa Philip ko ha tokotaha ngāue langa pole ʻi Laipīlia ʻi he 1999 ʻi heʻene maʻu ha ongoongo ʻoku puke lahi ʻene tamaí. ʻI he tuipau heʻikai malava ʻene faʻeé ke fekuki mo ia ʻiate ia peé, naʻá ne fili leva ke ne foki ki ʻapi ke fokotuʻutuʻu ha tokangaʻi fakafaitoʻo ki heʻene tamaí.
“Naʻe ʻikai ko ha fili faingofua ke fokí,” ko e manatu ia ʻa Philip, “ka naʻá ku ongoʻi ko hoku ngafa muʻomuʻá ko ʻeku ongo mātuʻá.” ʻI he taʻu ʻe tolu hono hokó, naʻá ne ʻave ai ʻene ongo mātuʻá ki ha ʻapi ʻoku feʻungamālie angé, pea ʻi he tokoni ʻa e kaungā Kalisitiane fakalotofonuá, naʻe feliliuaki ai ʻa e nofoʻangá ke feʻunga mo e ngaahi fiemaʻu makehe ʻa ʻene tamaí.
ʻOku mateuteu lelei ange ʻa e faʻē ʻa Philip he taimí ni ke fekuki mo e ngaahi palopalema mafatukituki fakaemoʻui lelei ʻa ʻene tamaí. Ki muí ni mai, naʻe malava ai ʻa Philip ke ne tali ha fakaafe ke ngāue ko ha tokotaha ngāue pole ʻi he ʻōfisi vaʻa ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻi Masitōniá.
[Puha ʻi he peesi 19]
Kuo ʻIkai Te Nau Tukunoaʻi ʻEne Ngaahi Fiemaʻú
ʻI he taimi naʻe hoko ai ʻa Ada, ʻa ia ko ha tokotaha Kalisitiane taʻu 85 ʻi ʻAositelēlia, ʻo nofo pē ʻi hono ʻapí koeʻuhi ko ʻene mahamahakí, naʻe fokotuʻutuʻu ʻe he kau mātuʻa ʻo e fakatahaʻangá ke tokoniʻi ia. Naʻa nau fokotuʻutuʻu ha kulupu ʻo e kaungātuí ʻa ia naʻe malava ke nau tokoni kiate iá. Naʻe fiefia ʻa e fanga tokoua mo e fanga tuofāfine ko ʻení ke tokangaʻi ʻa e ngaahi ngāue hangē ko e fakamaʻa, fō, feimeʻakai, mo hono fai ʻo e ngaahi fekaú.
Naʻe kamata ʻa e tokoni ko iá ʻi he meimei taʻu ʻe hongofulu kuo maliu atú. ʻI he aʻu mai ki he taimi ní, kuo laka hake ʻi he kaungā Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova ʻe toko 30 kuo nau tokoni ke tokangaʻi ʻa Ada. ʻOku hokohoko atu ʻenau ʻaʻahi kiate iá, lautohi kiate ia mei ha ngaahi tohi Fakatohitapu, fakamatala kiate ia fekauʻaki mo e fakalakalaka fakalaumālie ʻa e faʻahinga ʻi he fakatahaʻangá, pea lotu maʻu pē mo ia.
Naʻe fakamatala ʻe ha tokotaha mātuʻa Kalisitiane fakalotofonua: “Ko e faʻahinga ʻoku nau tokanga kia Ada ʻoku nau lau ko ha monū ke tokoni kiate ia. Kuo ueʻi ʻa e tokolahi ʻe heʻene ngāue faitōnunga ʻi he ngaahi hongofuluʻi taʻú, pea ʻoku ʻikai teitei faifai angé pea nau fakakaukau ke tukunoaʻi ʻene ngaahi fiemaʻú.”
[Fakatātā ʻi he peesi 16]
ʻOku tau loto-fiefoaki ʻi heʻetau fakahāhā ʻa e ʻofá ki he ngaahi mātuʻa taʻumotuʻá?
[Fakatātā ʻi he peesi 18]
ʻE malava ʻe he faʻahinga kotoa ʻi he fakatahaʻangá ke fakahāhā ʻenau ʻofa ki he kaungātui taʻumotuʻá