“Neongo Kuo Teʻeki Te Mou Mamata ki Ai, ka ʻOku Mou ʻOfa ki Ai”
“Neongo kuo teʻeki te mou mamata ki ai, ka ʻoku mou ʻofa ki ai; ʻa ia ai ʻi he taimi ni neongo ʻoku ʻikai te mou mātā ia, ka ʻi hoʻomou tui ki ai, ʻoku mou hakailangitau ʻi he fiefia.”—1 PITA 1:8.
1. Neongo ʻoku ʻikai ha taha ʻi he māmaní he ʻahó ni kuo mamata ʻia Sīsū, ʻoku anga-fēfē ʻa e feinga ʻa e kakai lotu ʻe niʻihi ke fakahāhā ʻenau līʻoa kiate iá?
KUO teʻeki ai mamata ha taha ʻoku moʻui ʻi he māmaní he ʻahó ni ʻia Sīsū Kalaisi. Ka neongo ia, ʻoku laui miliona ʻa e kakai ʻoku nau pehē ʻoku nau ʻofa ʻiate ia. ʻI he taʻu taki taha ʻi he ʻaho 9 ʻo Sanualí, ʻi Manila, he ʻOtu Motu Filipainí, ʻoku toho holo ai he ngaahi halá ha fuʻu ʻīmisi lahi tatau ʻo Sīsū Kalaisi ʻokú ne fua ha kolosi ʻa ia kuo fakamatalaʻi ko e meʻa mamafa taha ia, ko e fakahāhā fakaholomamata taha ia ʻo e lotu manakoa ʻi he fonuá. ʻOku fetēketekeʻi mo fenunusi ʻa e fuʻu kakai loto-māfaná; ʻoku aʻu ʻo fekākaaki ʻa e kakaí ʻiate kinautolu ʻi he feinga vale ke ala ki he ʻīmisí. ʻOku tohoaki mai tautefito ʻa e tokolahi ʻoku ʻi ai ke mamata hení ʻe he kātoanga laká. Neongo ia, ko e niʻihi ʻo kinautolu ʻoku ʻikai fakaʻalongaua ʻenau ongoʻi tohoaki moʻoni kia Sīsuú. Ko e fakamoʻoni ʻo ʻenau līʻoá, ʻoku nau tui nai ha koluse pe ʻalu maʻu pē nai ki he lotú. Kae kehe, ʻoku lava ke lau ko e lotu moʻoni ʻa e tauhi ʻaitoli peheé?
2, 3. (a) Ko hai ʻi he lotolotonga ʻo e kau muimui ʻo Sīsuú naʻe sio moʻoni mo fanongo kiate ia? (e) Ko hai naʻe toe ʻofa ʻia Sīsū mo tui kiate ia ʻi he ʻuluaki senitulí, neongo naʻe ʻikai te nau mamata tāutaha kiate ia?
2 ʻI he ʻuluaki senitulí, naʻe ʻi ai ʻa e laui afe tokolahi ʻi he vahefonua ʻo e kau Loma ʻi Siuteá, Samēliá, Pēleá, mo Kālelí naʻa nau sio tāutaha mo fanongo kia Sīsū Kalaisi. Naʻa nau fanongo ʻi heʻene fakamatalaʻi ʻa e ngaahi moʻoni fakalotofiefia fekauʻaki mo e Puleʻanga ʻo e ʻOtuá. Ko e kau fakamoʻoni sio pau kinautolu ki he ngaahi mana naʻá ne fakahokó. Naʻe hoko ʻa e niʻihi ʻo e faʻahingá ni ko ʻene kau ākonga līʻoa, ʻi he tuipau ko iá “koe Kalaisi, koe Alo oe Otua moui.” (Mātiu 16:16, PM) Kae kehe, ko kinautolu ko ia naʻe tohi ki ai ʻe he ʻaposetolo ko Pitá ʻene ʻuluaki tohi fakamānavaʻí naʻe ʻikai ke nau ʻi he lotolotonga ʻo e faʻahinga ko ʻení.
3 Ko e faʻahinga ko ia naʻe tohi ki ai ʻa Pitá naʻa nau ʻi he vahefonua ʻo e kau Loma ʻi Ponitō, Kalētia, Kapatōsia, ʻĒsia, mo Pitinia—ko e feituʻu kotoa ia ʻo Toake he ʻaho ní. Naʻe tohi ʻa Pita kiate kinautolu: “Neongo kuo teʻeki te mou mamata ki ai, ka ʻoku mou ʻofa ki ai. ʻa ia ai ʻi he taimi ni neongo ʻoku ʻikai te mou mātā ia, ka ʻi hoʻomou tui ki ai, ʻoku mou hakailangitau ʻi he fiefia.” (1 Pita 1:1, 8) Naʻe anga-fēfē ʻenau hoko ʻo ʻilo ʻa Sīsū Kalaisi ʻo aʻu ki he tuʻunga ke nau ʻofa ai ʻiate ia mo ngāueʻi ʻa e tui kiate iá?
4, 5. Naʻe anga-fēfē ʻa e ako feʻunga ʻa e kakai naʻe teʻeki ai ke nau mamata ʻia Sīsuú ʻo fekauʻaki mo ia ke ʻofa ai ʻiate ia mo tui kiate iá?
4 ʻOku hā mahino, naʻe ʻi Selusalema ʻa e niʻihi ʻi he taimi naʻe faifakamoʻoni ai ʻa e ʻaposetolo ko Pitá ki he fuʻu kakai naʻa nau maʻu ʻa e kātoanga ʻo e Penitekosí ʻi he 33 T.S. ʻI he hili ʻa e kātoangá, naʻe nofo ʻa e kau ākonga tokolahi ʻi Selusalema koeʻuhi ke nau maʻu ha fakahinohino lahi ange mei he kau ʻaposetoló. (Ngāue 2:9, 41, 42; fakafehoanaki mo 1 Pita 1:1.) ʻI he ngaahi fononga fakamisinale naʻe toutou faí, naʻe toe fakahoko ai ʻe he ʻaposetolo ko Paulá ha ngāue fakafaifekau faivelenga ʻi he lotolotonga ʻo e kakai naʻe nofo ʻi he feituʻu ʻa ia naʻe ʻoatu ki mui ki ai ʻe Pita ʻa e ʻuluaki tohi Fakatohitapu ʻoku uiʻaki hono hingoá.—Ngāue 18:23; 19:10; Kaletia 1:1, 2.
5 Ko e hā naʻe tohoaki mālohi ai kia Sīsū ʻa e kakai ko ia naʻe teʻeki ke nau mamata ʻiate iá? Ko e hā ʻoku ʻofa lahi ai kiate ia, ʻi hotau ʻahó ni ʻa e laui miliona lahi ange, takatakai ʻi he kolopé?
Ko e Ngaahi Meʻa Naʻa Nau Fanongoá
6. (a) Kapau naʻá ke fanongo ʻi he faifakamoʻoni ʻa Pita fekauʻaki mo Sīsū ʻi he Penitekosi he 33 T. S., ko e hā naʻe mei malava ke ke akó? (e) Naʻe anga-fēfē hono uesia ʻe he meʻá ni ʻa e toko 3,000 naʻe ʻi aí?
6 Kapau naʻá ke ʻi Selusalema ʻi he taimi naʻe lea ai ʻa Pita ki he fuʻu kakai ko ia naʻe ʻi he kātoanga ʻi he 33 T.S., ko e hā naʻá ke mei ako fekauʻaki mo Sīsuú? Mamaʻo atu mei he tālafili kotoa, naʻe hā mei he ngaahi mana naʻá ne fakahokó naʻe fekauʻi mai ia ʻe he ʻOtuá. ʻI he meʻa ko iá, neongo naʻe tāmateʻi ʻa Sīsū ʻe he kau tangata angahalaʻia, naʻe ʻikai te ne kei ʻi he faʻitoká ka naʻe fokotuʻu hake ia pea hili iá naʻe hākeakiʻi ia ki hēvani ki he nima toʻomataʻu ʻo e ʻOtuá. Ko e moʻoni, ko e Sīsū ko iá, ʻa e Kalaisí, ko e Mīsaia ʻa ē naʻe tohi fekauʻaki mo ia ʻa e kau palōfitá. Ko ia fakafou ʻia Sīsū Kalaisi, naʻe lilingi mai ʻa e laumālie māʻoniʻoní ki hono kau muimuí, ko ia ai, naʻe malava ʻi he taimi pē ko iá ke nau faifakamoʻoni ki he kakai mei he ngaahi puleʻanga lahi fekauʻaki mo e ngaahi meʻa fakaofo ʻa ia naʻe fai ʻe he ʻOtuá fakafou ʻi hono ʻAló. Naʻe ueʻi loloto ai ʻa e loto ʻo e tokolahi ʻa ē naʻe fanongo kia Pita ʻi he meʻa ko ia naʻe hokó, pea naʻe papitaiso ai ʻa e toko 3,000 ʻo hoko ko e kau ākonga Kalisitiane. (Ngāue 2:14-42) Kapau naʻá ke ʻi ai, naʻá ke mei fai ha fili pau pehē?
7. (a) Kapau naʻá ke ʻi ʻAniteoke ʻi he taimi naʻe malanga ai ʻa e ʻaposetolo ko Paulá, ko e hā nai naʻá ke mei akó? (e) Ko e hā naʻe hoko ai ʻo tui ʻa e niʻihi ʻi he fuʻu kakaí pea vahevahe atu ai ʻa e ongoongo leleí ki he niʻihi kehé?
7 Kapau naʻá ke ʻi he lotolotonga ʻo kinautolu ko ia naʻe ʻi ai ʻi he taimi naʻe faiako ai ʻa e ʻaposetolo ko Paulá ʻi ʻAniteoke ʻi he vahefonua Loma ʻo Kalētiá, ko e hā ʻa e toe meʻa kehe naʻá ke mei ako nai fekauʻaki mo Sīsū? Naʻá ke mei fanongo ai ki he fakamatala ko ia ʻa Paula ki hono tala ki muʻa ʻe he kau palōfitá hono fakahalaiaʻi ʻo Sīsū ki he maté ʻe he kau pule ʻi Selusalemá. Naʻá ke mei fanongo foki ai fekauʻaki mo e fakamoʻoni sio pau ʻi he toetuʻu ʻa Sīsuú. Naʻe mei pau ʻa hono ʻai ʻe he fakamatala ʻa Paulá ke maongo kiate koe, ʻi hono fokotuʻu ko ia ʻa Sīsū mei he pekiá, naʻe fakapapauʻi ai ʻe Sihova ko e tokotahá ni ko e moʻoni ko e ʻAlo ia ʻo e ʻOtuá. Pea ʻikai naʻe mei māfana ho lotó ʻi hoʻo ako ko e fakamolemole ʻo e angahalá ʻa ia naʻe ʻai ke malava ʻi he tui kia Sīsuú ʻoku lava ke iku ia ki he moʻui taʻengatá? (Ngāue 13:16-41, 46, 47; Loma 1:4) ʻI hono ʻiloʻi ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa naʻa nau fanongo ki aí, naʻe hoko ai ko e kau ākonga ʻa e niʻihi ʻi ʻAniteoke, ʻo vahevahe longomoʻui atu ʻa e ongoongo leleí ki he niʻihi kehé, neongo ko e fai peheé te nau fehangahangai ai mo e fakatanga lahi.—Ngāue 13:42, 43, 48-52; 14:1-7, 21-23.
8. Kapau naʻá ke ʻi he fakataha ʻa e fakatahaʻanga ʻi ʻEfesoó ʻi he taimi naʻe maʻu ai ʻa e tohi ʻa Paula kiate kinautolú, ko e hā naʻe mei lava ke ke akó?
8 Fēfē kapau naʻá ke feohi mo e fakatahaʻanga Kalisitiane ʻi ʻEfesoó, ʻi he vahefonua Loma ʻo ʻĒsiá, ʻi he taimi naʻe maʻu ai ʻa e tohi fakamānavaʻi ʻa Paula ki he kau ākonga ʻi aí? Ko e hā naʻá ke mei ako mei ai fekauʻaki mo e ngafa ʻo Sīsū ʻi he taumuʻa ʻa e ʻOtuá? ʻI he tohi ko iá naʻe fakamatalaʻi ai ʻe Paula ʻe fakafoki mai fakafou ʻia Kalaisi ʻa e meʻa kotoa pē ʻi hēvani mo māmani ke feongoongoi mo e ʻOtuá, ko ia ko e meʻaʻofa ʻa e ʻOtuá fakafou ʻia Kalaisí kuo fakalahi mai ia ki he kakai ʻi he puleʻanga kotoa pē, ko e faʻahinga tāutaha ko ia naʻa nau mate ʻi he vakai mai ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ko ʻenau ngaahi angahalá kuo hoko ʻo fakamoʻui fakafou ʻi he tui kia Kalaisí, pea ko ia ko e ola ʻo e tokonaki ko ʻení, naʻe toe malava ai ki he tangatá ke hoko ko e ngaahi foha ʻofeina ʻo e ʻOtuá.—Efeso 1:1, 5-10; 2:4, 5, 11-13.
9. (a) Ko e hā ʻoku lava ke ne tokoniʻi koe ke ʻiloʻilo pe kuó ke maʻu fakafoʻituitui ʻa e ʻuhinga ʻo e meʻa naʻe tohi ʻe Paula ki he kau ʻEfesoó? (e) Naʻe anga-fēfē hono uesia ʻa e ngaahi tokoua ʻi he ngaahi vahefonua Loma naʻe lave ki ai ʻa Pitá ʻi he meʻa naʻa nau ako fekauʻaki mo Sīsuú?
9 Naʻe mei fakalahi ʻi he houngaʻia ki he ngaahi meʻá ni kotoa ʻa hoʻo ʻofa ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá? Naʻe mei tākiekina ʻe he ʻofa ko iá ʻa hoʻo moʻuí ʻi he ʻaho ki he ʻaho, hangē ko ia naʻe fakalototoʻaʻi ʻe he ʻaposetolo ko Paulá ʻi he vahe 4 ki he 6 ʻo ʻEfesoó? Naʻe mei ueʻi koe ʻe he houngaʻia peheé ke sivisiviʻi fakalelei ʻa hoʻo ngaahi meʻa ʻoku fakamuʻomuʻa ʻi hoʻo moʻuí? Tupu mei he ʻofa ki he ʻOtuá mo e houngaʻia ʻi hono ʻAló, naʻá ke mei fai ʻa e ngaahi feʻunuʻaki naʻe fiemaʻú koeʻuhi naʻe moʻoni ko e tokanga tefito hoʻo moʻuí ko hono fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtuá? (Efeso 5:15-17) Fekauʻaki mo e founga naʻe uesia ai ʻa e kau Kalisitiane ʻi ʻĒsiá, Kalētiá, mo e ngaahi vahefonua Loma kehé ʻi he meʻa naʻa nau akó, naʻe tohi kiate kinautolu ʻa e ʻaposetolo ko Pitá: “Neongo kuo teʻeki te mou mamata ki ai [Sīsū Kalaisi], ka ʻoku mou ʻofa ki ai; . . . ʻi hoʻomou tui ki ai, ʻoku mou hakailangitau ʻi he fiefia ʻoku ʻikai maleaʻaki, pea ʻoku fai hevani.”—1 Pita 1:8.
10. (a) Ko e hā naʻe tokoni taʻeveiveiua ki he ʻofa ʻa e muʻaki kau Kalisitiané kia Sīsuú? (e) ʻOku lava fēfē ke toe ʻaonga kiate kitautolu?
10 Naʻe ʻi ai ha meʻa kehe naʻe tānaki taʻeveiveiua atu ki he ʻofa ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá ʻa ia naʻe ongoʻi ʻe he muʻaki kau Kalisitiane ko ia naʻe tohi ki ai ʻa Pitá. Ko e hā ia? ʻI he taimi naʻe hiki ai ʻe Pita ʻene ʻuluaki tohí, ʻikai siʻi hifo ʻi he ongo Kōsipeli ʻe ua—ko Mātiu mo Luke—naʻe ʻosi tufa takai holo ia. Ko e kau Kalisitiane ko ia ʻi he ʻuluaki senitulí naʻe teʻeki ai ke nau mamata ʻia Sīsuú naʻe lava ke nau lau ʻa e ngaahi fakamatala ko ʻeni ʻi he Kōsipelí. ʻOku tau lava mo kitautolu foki. Ko e ngaahi Kōsipelí ʻoku ʻikai ko e ngaahi fakamatala fakaefakakaukau; ʻoku ʻi ai ʻa e fakaʻilonga kotoa ʻo e hisitōlia falalaʻanga tahá. ʻI he ngaahi lēkooti fakamānavaʻi ko iá, ʻoku tau maʻu ai ʻa e meʻa lahi ʻa ia ʻokú ne fakalahiʻi ʻetau ʻofa ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá.
Ko e Laumālie Naʻá Ne Fakahāhaaʻí
11, 12. Ko e hā ʻoku ʻi ai fekauʻaki mo e laumālie naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ki he niʻihi kehe ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá ʻokú ne ʻai koe ke ʻofa ai ʻiate iá?
11 ʻI he lēkooti ʻo e moʻui ʻa Sīsū kuo hikí, ʻoku tau ako ai ki he founga ʻo ʻene feangainga mo e niʻihi kehe ʻi he faʻahinga ʻo e tangatá. Naʻa mo e taimí ni, ʻoku aʻu ki he loto ʻo e kakaí ʻa e laumālie naʻá ne fakahāhaaʻí, laka hake he taʻu ʻe 1,960 hili ʻene pekiá. ʻOku mafasia ʻa e tokotaha kotoa pē ʻoku moʻuí ʻi he ngaahi nunuʻa ʻo e angahalá. Ko e laui miliona tokolahi ʻoku faingataʻaʻia ʻi he fakamaau taʻetotonú, fāinga mo e mahakí pe ʻi he ngaahi ʻuhinga kehe ʻoku nau ongoʻi lōmekina ʻi he siva ʻa e ʻamanakí. ʻOku pehē ʻe Sīsū ki he faʻahinga ko iá kotoa: “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa pe ʻoku fakaongosia mo māfasia, pea te u fakamālōlō kimoutolu. ʻAi ʻeku ioke kiate kimoutolu, pea mou ako ʻiate au: he ʻoku ou faʻa kataki mo anga fākatuʻa, pea te mou ʻilo ha mālōlō ʻi homou laumalie. He ko e ioke aʻaku ʻoku molū, pea ko e kavenga aʻaku ʻoku maʻamaʻa.”—Mātiu 11:28-30.
12 Naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa e tokanga ongongofua ki he masivá, ko e fiekaiá, mo e faʻahinga ʻoku mamahí. ʻI he ngaahi tuʻunga naʻe fiemaʻu aí, naʻe aʻu ʻo ne fafanga fakaemana ʻa e fuʻu kakai tokolahi. (Luke 9:12-17) Naʻá ne fakatauʻatāinaʻi kinautolu mei he ngaahi talatukufakaholo fakapōpulá. Naʻá ne toe langa foki ʻenau tui ki he tokonaki ʻa e ʻOtuá ke fakangata ʻa e fakafeʻātungia fakapolitikalé mo fakaʻikonōmiká. Naʻe ʻikai laiki ʻe Sīsū ʻa e laumālie ʻo kinautolu naʻe ʻosi lōmekiná. Naʻá ne hiki hake ʻi he pōtoʻi ʻa e angavaivaí, ʻaki ʻa e fakaalaala mo e ʻofa. Naʻá ne fakamālōlō ʻa kinautolu ko ia naʻa nau hangē ha kaho kuo foa ʻa ia kuo mapakipakí mo e faʻahinga naʻa nau hangē ha vavae kohu ʻoku teu ke tāmateʻí. Talu mei ai ki he lolotongá ni, mo hono ʻomai ʻe hono huafá ʻa e ʻamanaki, ʻo aʻu ki he loto ʻo kinautolu ko ia naʻe teʻeki ai ke nau mamata ʻiate iá.—Mātiu 12:15-21; 15:3-10.
13. Ko e hā ʻoku fakamānako ai ki he kakaí ʻa e founga ʻo e feangai ʻa Sīsū mo e kau angahalá?
13 Naʻe ʻikai hōifua ʻa Sīsū ki he faihalá, ka naʻá ne fakahāhā ʻa e ʻiloʻilo ki he kakai kuo nau fai ʻa e ngaahi fehālaaki ʻi he moʻuí ka kuo nau fakahaaʻi ʻa e fakatomala pea tafoki kiate ia ki ha tokoní. (Luke 7:36-50) Naʻá ne tangutu hifo ʻo maʻu meʻatokoni mo e kakai naʻe taʻetokaʻi ʻi he nofó, kapau naʻá ne ongoʻi ʻe ʻomai ʻe he meʻá ni ha faingamālie ke tokoniʻi fakalaumālie kinautolu. (Mātiu 9:9-13) Ko hono olá ʻi he laumālie naʻá ne fakahāhaaʻí, kuo ueʻi ai ʻa e kakai ʻe laui miliona ʻi he ngaahi tuʻunga meimei tatau ʻa ia kuo teʻeki ai ke nau mamata ʻia Sīsuú ke ʻilo ia pea kuo nau tui kiate ia.
14. Ko e hā ʻoku fakamānako kiate koe fekauʻaki mo e founga naʻe tokoniʻiʻaki ʻe Sīsū ʻa e kakai naʻe puké, faingataʻaʻiá, pe mamahí?
14 Ko e founga ko ia ʻo e fakafeangai ʻa Sīsū ki he kakai naʻe puké pe faingataʻaʻiá ʻokú ne ʻomai ʻa e fakamoʻoni ʻo ʻene loto-māfaná mo manavaʻofá pehē foki ki heʻene malava ke ʻomai kiate kinautolu ʻa e fakafiemālié. Ko ia ʻi he taimi naʻe fakaofiofi mai ai kiate ia ha tangata mahaki naʻe fonu ʻi he kiliá ʻo kole tokoní, naʻe ʻikai momou ʻa Sīsū ʻi he sio ki aí. Pea naʻe ʻikai te ne tala ki he tangatá, neongo ʻa ʻene ongoʻi fakaʻofaʻia ange ʻiate iá, kuo fuʻu tōtuʻa ʻa e kiliá pea kuo ʻikai lava ke fai ha meʻa ia ke tokoni. Naʻe kōlenga ʻa e tangatá: “ʻEiki, ka ne ke loto ke fai, te ke lava ke fakamaʻa au.” ʻI he ʻikai toe tatalí naʻe kakapa atu ʻa Sīsū ʻo ala ki he tangata kiliá, ʻo ne pehē: “ʻOku ou loto pe: ke ke maʻa koe.” (Mātiu 8:2, 3) ʻI he taimi ʻe taha naʻe kumi mai ai ha fefine ke fakamoʻui ʻaki ʻene ala fakapulipuli atu pē ki he kapa ʻo hono kofú. Naʻe fakafeangai kiate ia ʻa Sīsū ʻi he angafai anga-ʻofa mo fakafiemālie. (Luke 8:43-48) Pea ʻi heʻene fetaulaki mo ha putu naʻe fata mai, naʻá ne fakaʻofaʻia ʻi he uitou mamahí ʻa ia ko hono fohá pē ē ʻe taha naʻe maté. Neongo naʻe fakafisi ʻa Sīsū ke ngāueʻaki fakaemana hono mālohi kuo foaki ange ʻe he ʻOtuá ke tokonaki mai ʻaki ha meʻakai maʻana, naʻá ne ngāueʻaki tauʻatāina ia ke fokotuʻu ʻa e tangata mate ko iá pea toe fakafoki ia ki heʻene faʻeé.—Luke 4:2-4; 7:11-16.
15. ʻOku uesia fēfē koe ʻi hono lau ʻa e ngaahi fakamatala fekauʻaki mo Sīsuú mo fakalaulauloto kiate kinautolú?
15 ʻI heʻetau lau ʻa e ngaahi fakamatala ko ʻení pea fakalaulauloto ki he laumālie naʻe fakahāhā ʻe Sīsuú, ʻoku fakalahi ai ʻetau ʻofa ki he tokotaha ko ʻeni naʻá ne tuku hifo ʻene moʻui fakaetangatá koeʻuhi kae lava nai ke tau moʻui taʻengata. Neongo kuo teʻeki ai ke tau mamata ʻiate ia, ʻoku tau ongoʻi tohoekina kiate ia, pea ʻoku tau fie muimui ʻi hono topuvaʻé.—1 Pita 2:21.
Ko ʻEne Falala Anga-Fakatōkilalo ki he ʻOtuá
16. Ko hai naʻe fakahanga tefito ki ai ʻa e tokanga ʻa Sīsuú, pea ko e hā naʻá ne fakalototoʻaʻi ke tau faí?
16 Hiliō ʻi he meʻa kehe kotoa pē, naʻe fakahanga ʻe Sīsū ʻene tokangá mo kitautolu ʻi heʻene Tamai fakahēvaní, ko e ʻOtua ko Sihová. Naʻá ne fakapapauʻi ʻa e fekau lahi taha ʻi he Laó, ʻi heʻene pehē: “Te ke ʻofa ki he Eiki ko ho ʻOtua, ʻo fai ʻaki ʻa e kotoa ʻo ho loto, mo e kotoa ʻo ho laumalie, mo e kotoa ʻo ho ʻatamai.” (Mātiu 22:36, 37) Naʻá ne enginakiʻi ʻene kau ākongá: “Mou tui pe ki he ʻOtua.” (Maake 11:22) ʻI he taimi naʻa nau fehangahangai ai mo ha ʻahiʻahiʻi mafatukituki ʻo ʻenau tuí, naʻá ne naʻinaʻi kiate kinautolu: “Hokohoko lotu.”—Mātiu 26:41, PM.
17, 18. (a) Naʻe anga-fēfē hono fakahāhā ʻe Sīsū ʻene falala anga-fakatōkilalo ki heʻene Tamaí? (e) Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai kiate kitautolu ʻa e meʻa naʻá ne faí?
17 Naʻe fokotuʻu ʻe Sīsū tonu ʻa e faʻifaʻitakiʻangá. Ko ha konga mahuʻinga ʻa e lotú ʻi heʻene moʻuí. (Mātiu 14:23; Luke 9:28; 18:1) ʻI he hoko mai ʻa e taimi kiate ia ke fili ʻene kau ʻaposetoló, naʻe ʻikai ke falala pē ʻa Sīsū ia ki he fakamaau ʻaʻaná, neongo ko e kau ʻāngelo kotoa ʻi hēvaní naʻa nau ʻi he malumalu ʻo ʻene tokangaʻí ki muʻa. Naʻá ne fakamoleki ʻi he anga-fakatōkilalo ha pō kakato ʻi he lotu ki heʻene Tamaí. (Luke 6:12, 13) ʻI he taimi naʻá ne fehangahangai ai mo hono puke iá pea mo ha pekia mamahí, naʻe toe hanga ai pē ʻa Sīsū ki heʻene Tamaí, ʻi he lotu tōtōivi. Naʻe ʻikai ke ne maʻu ʻa e fakakaukau ko ia kuó ne ʻosi ʻilo lelei ʻa Sētane pea ʻe malavangofua ke ne tokangaʻi ha meʻa pē ʻe faʻufaʻu nai ʻe he tokotaha fulikivanu ko iá. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū ʻa e mahuʻinga ko ia ke ʻoua naʻá ne toó. He lumaʻi ē ʻe hoko ki heʻene Tamaí ʻi haʻane tō! Pea ko ha mole ē ki he faʻahinga ʻo e tangatá, ʻa ia ko e ngaahi ʻamanaki ki heʻenau moʻuí naʻe fakatuʻunga ia ʻi he feilaulau naʻe pau ke foaki ʻe Sīsuú!
18 Naʻe toutou lotu ʻa Sīsū—ʻi he taimi naʻá ne ʻi ai fakataha ai mo ʻene kau ʻaposetoló ʻi ha loki ʻi ʻolunga ʻi Selusalema pea aʻu ʻo toe faivelenga ange ʻi he ngoue ko Ketisemaní. (Mātiu 26:36-44; Sione 17:1-26; Hepelu 5:7) ʻI he taimi naʻá ne faingataʻaʻia ai he ʻakau fakamamahí, naʻe ʻikai te ne leakoviʻi kinautolu naʻa nau lumaʻi iá. ʻI hono kehé, naʻá ne lotu maʻá e faʻahinga ko ia naʻa nau fai ʻi he taʻeʻiló: “ʻAlā Tamai, fakamolemole ʻa kinautolu; he ʻoku ʻikai te nau ʻilo ʻa e meʻa ʻoku nau fai.” (Luke 23:34) Naʻá ne tauhi ʻene fakakaukaú ʻo fakahanga ki heʻene Tamai, ʻo “ne tuku ia kiate ia ʻoku fakamāu totonu.” Ko e ngaahi lea fakaʻosi naʻá ne leaʻaki ʻi he ʻakau fakamamahí ko ha lotu ki heʻene Tamaí. (1 Pita 2:23; Luke 23:46) He houngaʻia ē ko kitautolu, he ʻi he falala kakato kia Sihová, naʻe fakakakato anga-tonu ai ʻe Sīsū ʻa e ngāue kuo tuku ange ʻe heʻene Tamaí kiate iá! Neongo kuo teʻeki ai ke tau mamata ʻia Sīsū Kalaisi, he ʻofa lahi ʻē ko kitautolu ʻiate ia ʻi he meʻa naʻá ne faí!
Fakahāhā ʻEtau ʻOfa Kiate Iá
19. ʻI hono fakahāhā ʻa e ʻofa kia Sīsuú, ko e hā ʻa e ngaahi tōʻonga te tau fakaʻehiʻehi mei ai ʻoku taʻefeʻunga fakaʻaufulí?
19 ʻE lava fēfē ke tau fakamoʻoniʻi ko e ʻofa ko ia ʻoku fakahaá ʻoku mahulu atu ia ʻi he leá pē? Koeʻuhi ko ʻene Tamaí, ʻa ia naʻe ʻofa ai ʻa Sīsuú, naʻá ne tapui hono ngaohi ʻo e ngaahi ʻīmisí pea hili iá pea tōʻongafai ʻaki leva ki he ngaahi meʻá ni ʻa e līʻoá, ʻoku pau ʻe ʻikai te tau ʻomai ha lāngilangi kia Sīsū ʻi haʻatau tui ha ʻīmisi pehē ʻi ha sēini ʻo kahoaʻaki pe ʻi hano toʻo holo ia ʻi he ngaahi halá. (Ekisoto 20:4, 5; Sione 4:24) ʻE ʻikai ha lāngilangiʻia ʻa Sīsū ʻi haʻatau maʻu ʻa e ngaahi ouau fakalotú, naʻa mo e fai pehē ʻi he ngaahi taimi ʻi ha uike, kapau naʻe ʻikai te tau moʻui ʻo fehoanaki mo ʻene ngaahi akonakí ʻi he toenga ʻo e uiké. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko ia ʻoku maʻu ʻeku ngaahi tuʻutuʻuni, mo tauhi ki ai, ko ia ia ʻoku ʻofa kiate au: pea ko ia ʻoku ʻofa kiate au ʻe ʻofeina ia ʻe heʻeku Tamai.”—Sione 14:21, 23; 15:10.
20. Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa ʻe hā ai pe ʻoku tau ʻofa moʻoni ʻia Sīsū?
20 Ko e hā ʻa e ngaahi fekau naʻá ne tuku mai kiate kitautolú? Ko e tuʻu-ki-muʻá, ke lotu ki he ʻOtua moʻoní, ko Sihova, pea kiate ia tokotaha pē. (Mātiu 4:10; Sione 17:3) Koeʻuhi ko hono ngafa ʻi he taumuʻa ʻa e ʻOtuá, naʻe toe akoʻi ʻe Sīsū kuo pau ke tau ngāueʻi ʻa e tui kiate ia ʻi hono tuʻunga ko e ʻAlo ʻo e ʻOtuá, pea kuo pau ke tau fakahaaʻi ia ʻaki ʻetau fakaʻehiʻehi mei he ngaahi ngāue fulikivanú pea ʻi heʻetau ʻaʻeva ʻi he māmá. (Sione 3:16-21) Naʻá ne faleʻi kitautolu ke fuofua kumi ki he Puleʻanga ʻo e ʻOtuá mo ʻene māʻoniʻoní, ʻo fakamuʻomuʻa ʻa e ngaahi meʻá ni ʻi he tokanga fekauʻaki mo e ngaahi fiemaʻu fakaesinó. (Mātiu 6:31-33) Naʻá ne tuʻutuʻuni ke tau feʻofaʻaki ʻo hangē ko ʻene ʻofaʻi kitautolú. (Sione 13:34; 1 Pita 1:22) Pea naʻá ne fekauʻi kitautolu ke hoko ko e kau fakamoʻoni fekauʻaki mo e taumuʻa ʻa e ʻOtuá, ʻo hangē pē ko iá. (Mātiu 24:14; 28:19, 20; Fakahā 3:14) Neongo naʻe teʻeki ai ke nau mamata ʻia Sīsū ko e Kau Fakamoʻoni nai ʻe toko nima miliona ʻa Sihova ʻi he ʻaho ní ʻoku ueʻi ʻi he ʻofa moʻoni kiate ia ke tauhi ʻa e ngaahi fekau ko iá. ʻOku ʻikai teitei fakavaivaiʻi ʻenau fakapapau ke hoko ʻo talangofuá ʻi he ʻikai te nau mamata fakafoʻituitui kia Sīsuú. ʻOku nau manatu ki he meʻa naʻe leaʻaki ʻe honau ʻEikí kia Tōmasí: “Kuo ke tui koā koeʻuhi kuo ke mamata kiate au? monuʻiaā ka ko kinautolu ne ʻikai mamata, ka nau tui pe.”—Sione 20:29.
21. ʻOku anga-fēfē ʻetau maʻu ʻa e ʻaonga mei hono maʻu ʻa e Fakamanatu ʻo e pekia ʻa Kalaisí, ʻa ia ʻe fai ʻi he taʻú ni ʻi he Sāpate, 23 ʻo Maʻasí?
21 ʻOku ʻi ai ʻa e ʻamanaki te ke ʻi he lotolotonga ʻo kinautolu ko ia ʻi māmani lahi te nau fakatahataha ʻi he ngaahi Fale Fakatahaʻanga ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová hili e tō ʻa e laʻaá ʻi he Sāpate, 23 ʻo Maʻasi, 1997, ke fakamanatu ʻa e fakahāhā lahi taha ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki he faʻahinga ʻo e tangatá pea ke fakamanatu ʻa e pekia ʻa hono ʻAlo mateakí, ʻa Sīsū Kalaisi. Ko e meʻa ʻoku leaʻaki mo fai ʻi he taimi ko iá ʻoku totonu ke ne fakalahi ʻetau ʻofa kia Sihova mo hono ʻAló pea fakatupulekina ai ʻa e holi ke tauhi ʻa e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá.—1 Sione 5:3.
Ko e Hā Haʻo Tali?
◻ Naʻe anga-fēfē ʻa e hoko ʻo ʻilo mo ʻofa ʻia Sīsū ʻa e faʻahinga ko ia naʻe fai ki ai ʻa e ʻuluaki tohi ʻa Pitá?
◻ Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa ʻe niʻihi naʻe fanongo ai ʻa e muʻaki kau Kalisitiané ʻoku maongo kiate koe?
◻ Ko e hā ʻoku ʻi ai fekauʻaki mo e laumālie naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻa ia ʻokú ne fakalahi ai ʻete ʻofa kiate iá?
◻ Ko e hā ʻoku mātuʻaki mahuʻinga ai kiate kitautolu ʻa e falala anga-fakatōkilalo ʻa Sīsū ki he ʻOtuá?
◻ ʻOku lava fēfē ke tau fakahāhā ʻetau ʻofa kia Sīsū Kalaisí?
[Fakatātā ʻi he peesi 28, 29]
ʻOku tau ongoʻi tohoekina kia Sīsū koeʻuhi ko e laumālie naʻá ne fakahāhaaʻí