Ko ʻEtau Moʻulaloa Fakangatangata ki he Kau Maʻu Mafai Māʻolunga Angé
“Ko ia ai, ʻoku ʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻoku ueʻi ai kimoutolu ke mou moʻulaloa.”—LOMA 13:5, “NW.”
1. Ko e hā ʻa e meʻa mamafa naʻe hoko ki he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi he nima ʻo e kau maʻu mafai māʻolunga ange ʻo e kau Nasí, pea naʻe hoko ʻa e meʻá ni koeʻuhi ko ʻenau “faikovi”?
ʻI SĀNUALI 7, 1940, ko Franz Reiter mo e kau ʻAositulia kei talavou ʻe toko 5 kehe naʻe tāmateʻi ʻaki hono tuʻusi honau ʻulú. Ko kinautolu ko e kau Bibelforscher, Kau Fakamoʻoni ʻa Sihova, pea naʻa nau maté koeʻuhi naʻe ʻikai te nau ongoʻi ʻi honau konisēnisí ke nau malava ʻo toʻo mahafu maʻá e Founga Pule ʻa Hitilā. Ko Reiter ko e taha ia ʻo e laui afe ʻo e kau Fakamoʻoni naʻa nau mate ko ʻenau tuí lolotonga ʻa e tau hono ua ʻa e māmaní. Ko e tokolahi ange naʻa nau kātakiʻi he ngaahi taʻu lahi ʻa e nofo ʻi he ngaahi ʻapi pōpula fakamamahí. Ko kinautolu kotoa ko ení naʻa nau mamahi ʻi he “heletā” ʻa e kau maʻu mafai māʻolunga ange faka-Nasí koeʻuhi ko e “faikovi”? (Loma 13:4) ʻIkai ʻaupito! Ko e ngaahi lea hoko atu ʻa Paulá ʻokú ne fakahā ko e kau Kalisitiane ko ení naʻa nau talangofua ki he fekau ʻa e ʻOtuá ʻia Loma vahe 13, neongo naʻa nau mamahi ʻi he nima ʻo e kau maʻu mafaí.
2. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻokú ne ueʻi ke moʻulaloa ai ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé?
2 ʻI he Loma 13:5, NW ʻoku tohi ʻe he ʻapositoló: “Ko ia ai, ʻoku ʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻoku ueʻi ai kimoutolu ke moʻulaloa, ʻo ʻikai koeʻuhi ko e houhau pē ka koeʻuhi ko ho konisēnisi foki.” Ki muʻa atú, naʻe lea ʻa Paula ʻo pehē ko e toʻo ʻe he kau maʻu mafaí “ʻa e heletā” ko e ʻuhinga lelei ia ke moʻulaloa ai ki ai. Kaekehe, ʻi he taimí ni, ʻokú ne toe ʻomai mo ha ʻuhinga mālohi ange: ko e konisēnisí. ʻOku tau feinga ke tauhi ki he ʻOtuá “ʻaki ʻa e konisenisi ʻataʻatā.” (2 Tīmote 1:3) ʻOku fakahā kiate kitautolu ʻe he Tohitapú ke moʻulaloa ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé, pea ʻoku tau talangofua koeʻuhi ʻoku tau fiemaʻu ke fai ʻa e meʻa ʻoku totonu ʻi he vakai ʻa e ʻOtuá. (Hepelū 5:14) Ko e moʻoni, ko hotau konisēnisí kuo akoʻi ʻe he Tohitapú ʻokú ne ueʻi kitautolu ke tau talangofua ki he kau maʻu mafaí ʻo tatau ai pē pe ʻoku ʻi ai ha tangata ke ne vakaiʻi pe ʻoku tau fai pehē.—Fehoanaki mo Koheleti 10:20.
“Ko Hono ʻUhinga Foki Ia ʻOku Mou Tukuhau Ai”
3, 4. Ko e hā ʻa e ongoongo ʻoku maʻu ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, pea ko e hā ʻoku totonu ai ki he kau Kalisitiané ke totongi ʻa e ngaahi tukuhaú?
3 ʻI Naisīlia ʻi he ngaahi taʻu kuo maliu atú, naʻe ʻi ai ʻa e fakamaveuveu ʻo kau ki hono totongi ʻo e ngaahi tukuhaú. Naʻe mole ʻa e ngaahi moʻui ʻe niʻihi, pea naʻe ui ʻe he kau maʻu mafaí ʻa e kau tau. Naʻe hū ʻa e kau sōtiá ki ha Kingdom Hall naʻe lolotonga fai ai ʻa e fakataha pea nau kouna ke ʻilo pe ko e hā ʻa e taumuʻa ʻo ʻenau fakatahá. Pea ʻi he ʻiloʻi ko e fakataha ako Tohitapu ia ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová, naʻe tala ʻe he ʻofisa pulé ki he kau sōtiá ke nau hū ki tuʻa, ʻo ne pehē: “Ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai te nau taʻetotongi tukuhau.”
4 Naʻe ʻi ai ʻa e ongoongo lelei ʻo e kau Fakamoʻoni ʻi Naisīliá ʻi heʻenau moʻui ʻo fehoanaki mo e ngaahi lea ʻa Paulá: “Ko hono ʻuhinga foki ia ʻoku mou tukuhau ai: he ko e kau fai ʻo e ngaue tapu ʻa e ʻOtua ʻa kinautolu, pea ʻoku nau nofo pe ki he meʻa ko ia.” (Loma 13:6) ʻI hono fai ʻe Sīsū ʻa e fekau, ‘ʻOange ʻa e ngaahi meʻa ʻa Sisa kia Sisa,’ ko ʻene lea ʻo kau ki he totongi ʻo e ngaahi tukuhaú. (Mātiu 22:21) Ko e kau maʻu mafai fakamāmaní ʻoku nau tokonaki ʻa e ngaahi hala, fai ʻe he kau polisi ʻa e maluʻi, ngaahi laipeli, ngaahi founga fefonongaʻaki, ngaahi akoʻanga, ko e ngāue ki he feʻaveʻaki ʻo e ngaahi tohí, pea ʻoku toe lahi ange. Pea ʻoku tau faʻa ngāueʻaki ʻa e ngaahi tokonaki ko ení. Ko e meʻa pē ia ʻoku totonu ai ke tau totongi kinautolu ʻo fakafou ʻi heʻetau ngaahi tukuhaú.
“Fai Kiate Kinautolu Kotoa Pe ʻa e Meʻa ʻOku Totonu”
5. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻo e kupuʻi lea “fai kiate kinautolu kotoa pe ʻa e meʻa ʻoku totonu”?
5 ʻOku hoko atu ʻe Paula: “Ko ia mou fai kiate kinautolu kotoa pe ʻa e meʻa ʻoku totonu: ʻa e tukuhau kiate ia ʻoku aʻana ʻa e tukuhau; ʻa e tute kiate ia ʻoku aʻana ʻa e tute; ʻa e manavahe kiate ia ʻoku aʻana ʻa e manavaheʻia; ʻa e fakaʻapaʻapa kiate ia ʻoku aʻana ʻa e fakaʻapaʻapaʻia.” (Loma 13:7) Ko e kupuʻi lea ko ia ko e “kotoa pe” ʻokú ne fakakau ai ʻa e kau maʻu mafai fakamāmaní kotoa ʻa ia ko e sevāniti ʻa e ʻOtuá. ʻOku ʻikai ha meʻa ʻoku taʻe kau ki ai. Naʻa mo ʻetau nofo ʻi he malumalu ʻo ha tuʻunga fakapolitikale ʻa ia ʻoku ʻikai te tau saiʻia ai, ʻoku tau totongi ʻa e ngaahi tukuhaú. Kapau ko e ngaahi lotú ʻoku fakaʻatā mei he tukuhaú ʻi he feituʻu ʻoku tau nofo aí, ʻoku malava ke ngāueʻaki ʻe he fakatahaʻangá ʻa e faingamālie ko ení. Pea ʻo hangē pē ko e kau tangataʻifonua kehé, ʻe lava ʻo ngāueʻaki ʻe he kau Kalisitiané ha faʻahinga tokonaki fakalao pē ʻoku fai ke fakasiʻisiʻi ʻa e ngaahi tukuhau ʻoku nau totongí. Ka ʻoku ʻikai ke totonu ki ha Kalisitiane ke ne kalofi taʻefakalao ʻa hono totongi ʻo e ngaahi tukuhaú.—Fehoanaki mo Mātiu 5:41; 17:24-27.
6, 7. Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau totongi ʻetau ngaahi tukuhaú neongo ʻoku ngāueʻaki nai ʻa e paʻangá ia ki hono fakapaʻanga ha faʻahinga meʻa ʻoku ʻikai te tau loto ki ai pe ʻoku fakatangaʻi kitautolu ʻe he kau maʻu mafaí?
6 Mahalo te tau pehē leva, ʻoku ngali taʻetotonu ha faʻahinga tukuhau. Pe fēfē ʻo kapau ko e konga ʻo e paʻanga tukuhaú ʻoku ngāueʻaki ia ke fakapaʻanga ha faʻahinga meʻa ʻoku ʻikai te tau loto ki ai, ʻo hangē ko e totongiʻaki ʻa e fakatōtamá, ngaahi pangikē tānakiʻanga totó, pe ko ha ngaahi polokalama ʻoku fepaki ia mo ʻetau fakakaukau tuʻuʻataá? ʻOku tau kei totongi pē ʻa e ngaahi tukuhaú kotoa. Ko e kau maʻu mafaí te nau fuesia ʻa e fatongia ki he founga ʻoku nau ngāueʻaki ki ai ʻa e paʻanga tukuhaú. ʻOku ʻikai ke fakamafaiʻi kitautolu ke tau fakamaauʻi ʻa e kau maʻu mafaí. Ko e ʻOtuá ko e “Fakamāu ʻo mamani,” pea ʻi heʻene taimi pē ʻaʻana, te ne hanga ʻo fai ai ʻa e fakamaau ki he ngaahi puleʻangá pe naʻe anga-fēfē ʻenau ngāueʻaki honau mafaí. (Sāme 94:2; Selemaia 25:31) Ka ʻi he teʻeki ai ke hoko mai ʻa e meʻá ni, tau totongi ʻetau ngaahi tukuhaú.
7 Kae fēfē ʻo kapau ʻe hanga ʻe he kau maʻu mafaí ʻo fakatangaʻi kitautolu? ʻOku tau kei totongi pē ʻetau tukuhaú koeʻuhi ko ʻenau ngāue ʻoku fai ʻi he ʻaho kotoa pē. Fekauʻaki mo e Kau Fakamoʻoni ʻoku fakamamahiʻi ʻi he fakatanga ʻi he taha ʻo e ngaahi fonua ʻi ʻAfiliká, ko e lau ʻeni ʻa e Examiner ʻo San Francisco: “Te ke lau kinautolu nai ko e sīpinga ki he kau tangataʻifonua leleí. ʻOku nau totongi tōtōivi ʻenau ngaahi tukuhaú, tokanga ki he kau mahakí, tokoniʻi ke tohi mo lau tohi ʻa e kau taʻemalavá.” ʻIo, ko e kau Fakamoʻoni ko ē naʻe fakatangaʻí naʻa nau totongi ʻenau ngaahi tukuhaú.
“Manavahe” mo “Fakaʻapaʻapa”
8. Ko e hā ʻa e “manavahe” ʻoku tau fai ki he kau maʻu mafaí?
8 Ko e “manavahe” ʻi he Loma 13:7 ʻoku ʻikai ko e manavahē ko e foʻi, ka ko e ʻapasia ki he kau maʻu mafai fakamāmaní, ko e manavahē ki hono maumauʻi ʻenau ngaahi laó. Ko e ʻapasia ko ʻení ʻoku fai ia koeʻuhi ko e tuʻunga ʻoku nau ʻi aí, ʻo ʻikai koeʻuhi pē ko e tokotaha ko ia ʻoku ʻi he tuʻungá. ʻI he lea fakakikite ʻa e Tohitapú, ʻo kau ki he ʻemipola Loma ko Taipilió, ʻokú ne ui ia ko e “taha taʻetokaʻi.” (Tāniela 11:21) Ka ko e ʻemipola ia, pea ʻi heʻene hoko ʻo peheé, naʻe pau ke fai ʻe he Kalisitiane ʻa e manavahē mo fakaʻapaʻapa kiate ia.
9. Ko e hā ʻa e ngaahi founga ke tau fakaʻapaʻapa ai ki he kau maʻu mafai fakaetangatá?
9 Fekauʻaki mo e fakaʻapaʻapá, ʻoku tau muimui ʻi he fekau ʻa Sīsū ke ʻoua te tau fokotuʻu ha ngaahi hingoa fakalakanga ʻo fakatuʻunga ʻi he ngaahi tuʻunga fakalotú. (Mātiu 23:8-10) Ka ʻi he fekauʻaki mo e kau maʻu mafai fakamāmaní, ʻoku tau fiefia ke lea kiate kinautolu ʻaki ʻa e ngaahi hingoa fakalakanga ʻoku fiemaʻu ke fakaʻapaʻapaʻi ai kinautolú. Naʻe ngāueʻaki ʻe Paula ʻi heʻene lea ki he kau kōvana Lomá ʻa e “Tapu mo e feituʻu na.” (Ngāue 26:25) Naʻe ui ʻe Tāniela ʻa Nepukanesa ko “hoku eiki.” (Tāniela 4:19, PM) ʻI he ʻahó ni, ʻe lava ke ngāueʻaki ʻe he kau Kalisitiané ʻa e tuʻunga lea ʻo hangē ko e “Tapu mo e Feituʻú na” pe “Tapu mo Hoʻo ʻAfio.” Te nau tuʻu nai ki ʻolunga ʻi he hū mai ʻa e fakamaaú ki he fale fakamaaú pe te nau punou ʻi he ʻapasia ki ha pule ʻo kapau ko e ʻulungaanga fakafonua ia ʻoku faí.
Moʻulaloa ʻOku Fakangatangata
10. Naʻe anga-fēfē ʻa hono fakahā ʻe Sīsū ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fakangatangata ki he meʻa ko ia ʻoku malava ke kounaʻi ʻe he kau maʻu mafai fakaetangatá mei he Kalisitiané?
10 Koeʻuhi ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku nau moʻulaloa ki he kau maʻu mafai fakaetangatá, ko e hā naʻe faingataʻaʻia ai ʻa Franz Reiter mo e niʻihi kehé? Koeʻuhi ko ʻetau moʻulaloá ʻoku fakangatangata, pea ko e kau maʻu mafaí ʻoku ʻikai te nau ʻiloʻi maʻu pē ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fakangatangata faka-Tohitapu ki he meʻa ʻoku malava ke nau kounaʻí. Kapau ʻe kouna ʻe he kau maʻu mafaí ha faʻahinga meʻa ʻoku fepaki mo e konisēnisi Kalisitiane kuo ʻosi akoʻí, kuó ne lakasi ʻe ia ʻa e fakangatangata kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá. Naʻe fakahā ʻeni ʻe Sīsū ʻi heʻene pehē: “ʻAnge kia Sisa ʻa e ngāhi meʻa ʻa Sisa; pea ki he ʻOtua ʻa e ngāhi meʻa ʻa e ʻOtua.” (Mātiu 22:21) ʻI he kouna ʻe Sisa ʻa e meʻa ia ʻoku ʻa e ʻOtuá, kuo pau ke tau fakamoʻoniʻi ko e ʻOtuá ʻoku muʻomuʻa ʻi he meʻá ni.
11. Ko e hā ʻa e tefitoʻi moʻoni ʻokú ne fakahāhā ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fakangatangata ki he meʻa ʻoku malava ke kounaʻi ʻe he kau maʻu mafai fakaetangatá ʻoku lahi hono tali?
11 ʻOku hoko ko e fakatupu maveuveu pe anga-fakatuʻutāmaki ʻa e tuʻunga ko ʻení? ʻIkai ʻaupito. Ko hono moʻoní, ko e fakalahi atu ia ʻo e tefitoʻi moʻoni ʻoku ʻilo ia ʻe he meimei ngaahi fonua sivilaise kotoa pē. ʻI he senituli 15, naʻe fakamaauʻi ʻa Peter von Hagenbach ko ʻene kamataʻaki ʻa e pule fakaaoao ʻi he vahefonua ʻo ʻIulope naʻá ne maʻu ʻa e mafai ki aí. Naʻe ʻikai ke tali ʻa ʻene taukapó, ʻa ia naʻá ne pehē ko e muimui pē ki he ngaahi fekau ʻo hono ʻeikí, ko e Tiuke ʻo Pakanitī. Ko e taukaveʻi ko ia ʻo pehē ko ha taha ʻokú ne fai ha ngaahi meʻa anga-fakalilifu ʻoku ʻikai taau ke ne fai ha fakamatala ʻo kapau ko haʻane muimui pē ki ha ngaahi fekau ʻa ha kau maʻu mafai māʻolunga angé kuo fai tā tuʻo lahi talu mei ai—ko e ʻamo tahá ko e kau Nasi faihia ʻi he tau ʻi he ʻao ʻo e Fakamaauʻanga Fakavahaʻapuleʻanga ʻi Nuremberg. Ko e taukaveʻi kuo faʻa fakataleʻi. Naʻe pehē ʻe he Fakamaauʻanga Fakavahaʻapuleʻanga ʻi heʻene fakamaaú: “ʻOku maʻu ʻe he kakaí honau ngaahi fatongia fakavahaʻapuleʻanga ʻa ia ʻoku lakasi ʻe ia ʻa e ngaahi fatongia fakafonua ʻo e talangofua ʻa ia kuo fai ʻe he ngaahi fonua taki taha.”
12. Ko e hā ʻa e ngaahi faʻifaʻitakiʻanga faka-Tohitapu ʻo e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá naʻa nau fakafisi ke talangofua ki he ngaahi fekau taʻeʻuhinga ʻa e kau maʻu mafaí?
12 Ko e kau sevāniti ʻa e ʻOtuá kuo nau ʻiloʻi maʻu pē ʻoku ʻi ai ʻa e ngaahi fakangatangata ki he moʻulaloa ʻa ia ʻoku nau ongoʻi ʻi honau konisēnisí ke fai ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé. ʻI he taimi naʻe fanauʻi ai ʻa Mōsese ʻi ʻIsipité, naʻe fekauʻi ʻe Felo ʻa e ongo māʻuli Hepelū ʻe toko ua ke tāmateʻi ʻa e kiʻi tamasiʻi Hepelū kotoa pē ʻe toki fāʻeleʻi. Kaekehe, naʻe fakahaofi ʻe he ongo māʻulí ni ʻa e fanga kiʻi pēpē. Naʻá na hala ʻi heʻena talangataʻa kia Feló? ʻIkai, naʻá na muimui kinaua ki hona konisēnisi kuo foaki mei he ʻOtuá, pea naʻe tāpuekina ʻe he ʻOtuá ʻena ngāué. (ʻEkisoto 1:15-20) ʻI he nofo pōpula ʻa e kakai ʻIsilelí ʻi Pāpiloné, ne fekauʻi ʻe Nepukanesa ki heʻene kau ʻofisá, kau ai mo e kau Hepelū ko Setaleki, Mēsake, mo ʻApitenikō, ke punou ʻi he ʻao ʻo e ʻīmisi naʻá ne hanga ʻo fokotuʻu ʻi he tokalelei ʻo Tulá. Naʻe fakafisi ʻa e kau Hepelū ʻe toko tolú. Naʻa nau hala? ʻIkai, he ko e muimui ki he fekau ʻa e tuʻí ʻe ʻuhinga ia ko e talangataʻa ki he lao ʻa e ʻOtuá.—ʻEkisoto 20:4, 5; Tāniela 3:1-18.
“Talangofua ki he ʻOtua ko e Pule”
13. Ko e hā ʻa e faʻifaʻitakiʻanga naʻe fokotuʻu ʻe he kau ʻuluaki Kalisitiané ʻi he meʻa ʻo fekauʻaki mo e talangofua fakangatangata ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé?
13 Tatau mo ia, ʻi he fekauʻi ʻe he kau maʻu mafai faka-Siú ʻa Pita mo Sione ke ʻoua te na toe malanga ʻo kau kia Sīsuú, ko ʻena talí: “Mou meʻa lelei pe ki ai, pe ko e fē ʻoku totonu ʻi he finangalo ʻo e ʻOtua, ʻa ʻema talangofua kiate kimoutolu, pe ki he ʻEne ʻAfio.” (Ngāue 4:19; 5:29) Naʻe ʻikai te na malava ke taʻofi ʻena leá. Ko e makasini ko e The Christian Century ʻokú ne fakahanga ʻa e tokangá ki he tuʻu ʻe taha koeʻuhi ko e konisēnisí naʻe fai ʻe he ʻuluaki kau Kalisitiané ʻi heʻene pehē: “Naʻe ʻikai ke kau ʻa e fuofua kau Kalisitiané ʻi ha meʻa fakakautau. ʻOku fakatokangaʻi ʻe Roland Bainton ʻo pehē ‘mei he ngataʻanga ʻo e vahaʻa taimi ʻo e Fuakava Foʻoú ki he ngaahi taʻu 170-180 T.S. ʻoku ʻikai ke ʻi ai ha fakamoʻoni ʻe taha naʻe kau ha kau Kalisitiane ki he sōtiá’ (Christian Attitudes Toward War and Peace [Abingdon, 1960], pp. 67-8). . . . ʻOku pehē ʻe Swift, ko Justin Martyr naʻá ne pehē ko e meʻa ʻikai fiemaʻu ke fai ha lāulea ki ai ʻa e fakaʻehiʻehi ʻa e kau Kalisitiané mei ha ngaahi ngāue fakamālohi.’”
14, 15. Ko e hā ʻa e ngaahi tefitoʻi moʻoni faka-Tohitapu ʻe niʻihi naʻa nau puleʻi ʻa e talangofua fakangatangata ʻa e ʻuluaki kau Kalisitiané ki he kau maʻu mafai fakaetangatá?
14 Ko e hā naʻe ʻikai ke ngāue ai ʻa e kau ʻuluaki Kalisitiané ko ha kau sōtiá? ʻOku ʻikai ha toe veiveiua, ko e tokotaha taki taha naʻá ne ako fakamākukanga ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá mo ʻene ngaahi laó peá ne fai ʻa ʻene fili fakafoʻituitui ʻo fakatuʻunga ʻi hono konisēnisi kuo akoʻi mei he Tohitapú. Naʻa nau tuʻuʻatā, “ʻikai . . . ʻo mamani,” pea ko ʻenau tuʻuʻataá naʻá ne tapui ai kinautolu ke nau fili ki ha tafaʻaki ʻi he ngaahi tau ʻa e māmani ko ení. (Sione 17:16; 18:36) ʻIkai ke ngata aí, naʻe ʻa e ʻOtuá ʻa kinautolu. (2 Tīmote 2:19) Ke tuku atu ʻenau moʻuí koeʻuhi ko e Fonuá ʻe ʻuhinga ia ko e ʻoange kia Sisa ʻa e meʻa ia ʻoku ʻa e ʻOtuá. ʻIkai ko ia pē, naʻa nau kau ki ha fefakatokouaʻaki fakavahaʻapuleʻanga ʻoku haʻi fakataha ʻi he ʻofa. (Sione 13:34, 35; Kolose 3:14; 1 Pita 4:8; 5:9) ʻI heʻenau konisēnisi leleí naʻe ʻikai ai ke malava ke nau toʻo meʻatau ʻa ia ʻe malava ai ke nau tāmateʻi honau kaungā-Kalisitiané.
15 Tānaki atu ki he meʻá ni, ko e kau Kalisitiané naʻe ʻikai ke malava ke nau kau ʻi he fai ʻo e ngaahi meʻa fakalotu manakoa, ʻo hangē ko e lotu ki he kau ʻemipolá. Ko hono olá, naʻe pehē ko kinautolu ko e kau “tuʻu kehe mo e kakai fakatuʻutāmaki, pea ko e toenga leva ʻo e kakaí naʻa nau mahamahaloʻi kinautolu.” (Still the Bible Speaks, naʻe fai ʻe W. A. Smart) Neongo naʻe tohi ʻa Paula ʻo pehē ʻoku totonu ki he kau Kalisitiané ke nau ‘ʻoange ʻa e manavahē kiate ia ʻoku ʻaʻana ʻa e manavahēʻia,’ naʻe ʻikai ke ngalo ʻiate kinautolu ko ʻenau manavahē lahi angé, pe ko e ʻapasia lahi angé ke fai ia kia Sihova. (Loma 13:7; Sāme 86:11) Naʻe lea tonu ʻa Sīsū: “Pea ʻoua te mou momoʻi manavahe kiate kinautolu ʻoku tamateʻi ʻa e sino pe, ka ko e laumalie ʻoku ʻikai te nau lava ke tamateʻi: ka ke mou manavahe tuʻu kiate ia ʻoku mafai ke fakaʻauha ʻi [Kihena] ʻa e laumalie mo e sino fakatouʻosi.”—Mātiu 10:28.
16. (a) Ko e fē ʻa e tafaʻaki ke tokanga ʻa e Kalisitiané ke fakafuofua tokanga ai ʻenau moʻulaloa ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé? (e) Ko e hā ʻa e meʻa ʻoku fakatātā ʻe he puha ko ʻena ʻi he peesi 23?
16 ʻI he hoko ko e kau Kalisitiané, ʻoku tau fehangahangai mo e ngaahi pole meimei tatau he ʻahó ni. He ʻikai ke tau lava ʻo kau ki ha faʻahinga meʻa fakaeonopooni ʻo e tauhi ʻaitolí—pe ko e fai ha faʻahinga tōʻonga fakalotu ki ha ʻīmisi pe fakatātā ʻo ha meʻa pe tuku atu ʻa e fakamoʻuí ki ha taha pe ko ha kautaha. (1 Kolinitō 10:14; 1 Sione 5:21) Pea hangē ko e kau ʻuluaki Kalisitiané, he ʻikai ke lava ke tau tukulolo atu ʻetau tuʻuʻatā faka-Kalisitiané.—Fehoanaki mo 2 Kolinitō 10:4.
“Angavaivai mo ʻApasia Loloto”
17. Ko e hā ʻa e akonaki naʻe fai ʻe Pita kiate kinautolu ʻoku mamahi koeʻuhi ko honau konisēnisí?
17 Naʻe tohi ʻa e ʻapositolo ko Pitá ʻo kau ki hotau tuʻungá koeʻuhi ko e konisēnisí ʻo ne pehē: “He ko e meʻa ʻeni ʻe fakafetaʻia, ʻa e kataki ʻe ha taha ʻa e ngaahi fakamamahi ʻoku ʻai taʻetotonu kiate ia, koeʻuhi ko ʻene ongoʻi ʻa e ʻOtua [ko hono konisēnisi ki he ʻOtua, NW].” (1 Pita 2:19) ʻIo, ʻoku fakafetaʻia ki he ʻOtuá ʻa e tuʻumaʻu ʻa e Kalisitiané neongo ʻa e fakatangá, pea ʻoku toe tānaki atu ki ai mo hono ʻaongá ko ia ʻoku fakamālohiʻi mo sivi ai ʻa e tui ʻa e Kalisitiané. (Sēmisi 1:2-4; 1 Pita 1:6, 7; 5:8-10) Naʻe toe tohi foki ʻe Pita: “Neongo te mou moʻua ʻi he ngaahi mamahi koeʻuhi ko e maʻoniʻoni, ka ʻoku mou monuʻia ai pe. Kae ʻoua te mou manavahe ʻaki ʻa e manavahe ʻanautolu, ʻumaʻā haʻamou puputuʻu. Ka mou ʻai ke tapuhā ʻa Kalaisi ʻi homou loto, ko e ʻEiki pe ia: ʻo mou ʻosi teu ai pe ke fai ha fakamatala kiate ia fuape te ne ʻeke kiate kimoutolu ʻa e ʻuhinga ʻo e ʻamanaki ʻoku mou maʻu; kae fai ʻi he angavaivai mo e tailiili [ʻapasia loloto, NW].” (1 Pita 3:14, 15) Ko e akonaki tokoni moʻoni ia!
18, 19. ʻOku malava fēfē ke tokoni ʻa e ʻapasia lolotó mo fakakaukau mafamafatataú ʻo kapau ʻoku fakangatangata ʻe he kau maʻu mafaí ʻa e tauʻatāina ʻo ʻetau lotú?
18 ʻI he hoko ha fakatanga koeʻuhi ko e taʻefemahinoʻaki ʻa e kau maʻu mafaí ki he tuʻunga ʻo e Kalisitiané pe koeʻuhi ko e kau taki lotu ʻo e Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané kuo nau talahalaʻi ʻa e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ki he kau maʻu mafaí, ko hono fakahā ʻa e moʻoní ki he kau maʻu mafaí ʻe iku nai ki hono fakamaʻamaʻaʻi ʻa e faingataʻá. ʻI hono maʻu ʻa e angavaivaí mo ha ʻapasia loloto, ʻoku ʻikai ke toe fakafetau fakasino ʻa e Kalisitiané ki he kau fakatangá. Kaekehe, ʻokú ne ngāueʻaki ʻa e ngaahi founga fakalao kotoa pē ʻe malava ke ne maluʻi ʻaki ʻene tuí. Peá ne tuku ʻa e meʻa kotoa pē ki he nima ʻo Sihová.—Filipai 1:7; Kolose 4:5, 6.
19 Ko e ʻapasia lolotó ʻokú ne taki atu ʻa e Kalisitiané ke ne fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku malavá, kae ʻikai maumau ai hono konisēnisí, ke talangofua ki he kau maʻu mafaí. Ko e fakatātā, kapau ko e ngaahi fakataha ʻa e fakatahaʻangá ʻoku tapui, ʻe kumi ʻe he Kalisitiané ha founga ʻe siʻi ange ʻene eʻá ke hokohoko atu ai ʻene maʻu ʻa e meʻakai mei he tēpile ʻa Sihová. Ko e Mafai Taupotú, ko e ʻOtua ko Sihová ʻokú ne talamai fakafou ʻia Paula: “Pea ke tau fetokangaʻaki, ke fefakaʻaiʻaiʻaki ʻa kitautolu ki he feʻofaʻaki mo e ngaue lelei: ʻo ʻoua naʻa tau liʻaki ʻetau ngaahi fakataha, ʻo hange ko e anga ʻo e niʻihi.” (Hepelū 10:24, 25) Ka ko e ngaahi fakataha pehe ní ʻe lava ke fai fakapotopoto. Tatau ai pē ʻo kapau ʻe tokosiʻi te nau lava mai ki aí, ʻe lava ke tau tuipau ʻoku tāpuakiʻi ʻe Sihova ʻa e faʻahinga fokotuʻutuʻu peheé.—Fehoanaki mo Mātiu 18:20.
20. Kapau ʻoku tapui ʻa e malangaʻi fakahāhā ʻo e ongoongo leleí, ko e hā leva ʻa e meʻa ʻe fai ʻe he kau Kalisitiané?
20 ʻI he founga meimei tatau, kuo tapui ʻe he kau maʻu mafai ʻe niʻihi ʻa e malangaʻi fakahāhā ʻo e ongoongo leleí. Ko e kau Kalisitiane ʻoku nau nofo ʻi he ngaahi tuʻunga peheé ʻoku nau manatuʻi naʻe folofola ʻa e Maʻu-Mafai Taupotú ʻo fakafou mai ʻia Sīsū tonu: “Pea kuo pau ke tomuʻa fanongonongo ʻa e ongoongolelei.” (Maʻake 13:10) Ko ia, ʻoku nau talangofua ki he Maʻu-Mafai Taupotú ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e meʻa ʻe hoko kiate kinautolú. ʻI ha feituʻu pē naʻe malava ai, naʻe malanga fakahāhā mo e fale-ki-he-fale ai ʻa e kau ʻapositoló, ka ʻoku toe ʻi ai mo e ngaahi founga kehe ke aʻu ai ki he kakaí, ʻo hangē ko e malanga fakatuʻupakē. (Sione 4:7-15; Ngāue 5:42; 20:20) ʻOku faʻa hoko ʻo ʻikai ke kaunoa ʻa e kau maʻu mafaí ʻi he ngāue fakamalangá ʻo kapau ko e Tohitapú pē ʻoku ngāueʻakí—ʻa ia ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e fiemaʻu ki he kotoa ʻo e Kau Fakamoʻoní ke akoʻi lelei ke nau fakaʻuhinga mei he Tohitapú. (Fehoanaki mo Ngāue 17:2, 17.) ʻI he loto-toʻa, kae ʻapasia, ʻe toki ʻilo nai ʻe he kau Kalisitiané ʻa e founga ke talangofua ai kia Sihova kae ʻikai ʻita ai ʻa e kau maʻu mafai māʻolunga angé.—Taitusi 3:1, 2.
21. Kapau kuo ʻikai ke fakavaivaiʻi ʻe Sisa ʻene fakatangá, ko e hā ʻa e ʻalunga kuo pau ke fili ki ai ʻa e kau Kalisitiané?
21 Kaekehe, ʻi he ngaahi taimi ʻe niʻihi, ʻoku ʻikai ke fakavaivai ʻa e kau maʻu mafaí ʻi hono fakatangaʻi ʻo e kau Kalisitiané. Ko ia ʻi he konisēnisi ʻataʻatā, te tau lava pē ke kātaki ʻi he fai ʻa e meʻa ʻoku totonú. Ko e talavou ko ia ko Franz Reiter naʻe fehangahangai mo ha fili ke ne fai; ko e tukulolo ʻene tuí pe ko e mate. Koeʻuhi naʻe ʻikai ke malava ke ne taʻofi ʻene lotu ki he ʻOtuá, naʻá ne lototoʻa ʻo hū atu ke mate. Ko e pō ki muʻa peá ne maté, naʻe tohi ʻa Franz ki heʻene faʻeé: “ʻE tāmateʻi au ʻi he pongipongi ʻapongipongí. ʻOku ou maʻu ʻeku mālohi mei he ʻOtuá, ʻo hangē ko ia naʻe toutou maʻu ʻe he kau Kalisitiane ki muʻa mamaʻo atu ʻi he kuo hilí . . . Kapau te ke tuʻu ke maʻu ʻo aʻu ki he maté, te ta toe fetaulaki ʻi he toetuʻú.”
22. Ko e hā ʻa e ʻamanaki ʻoku tau maʻú, pea ʻoku totonu ke fēfē ʻetau ngāue ʻi he taimi ní?
22 ʻE ʻi ai ʻa e ʻaho ko e kotoa ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá te nau ʻi he malumalu ʻo e lao pē taha, ʻa ia ʻoku ʻa e ʻOtua ko Sihová. Ka ʻi he teʻeki ke hoko mai iá, kuo pau ʻi he konisēnisi ʻataʻatā ke tau tokanga ki he fokotuʻutuʻu ʻa e ʻOtuá pea tauhi maʻu ʻetau moʻulaloa fakangatangata ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé ka ʻi he taimi tatau ke tau talangofua ki hotau ʻEiki Taupotu ko Sihová ʻi he meʻa kotoa pē.—Filipai 4:5-7.
ʻOkú Ke Manatuʻi?
◻ Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻokú ne ueʻi ke moʻulaloa ki he kau maʻu mafai māʻolunga angé?
◻ Ko e hā ʻoku totonu ai ke ʻoua te tau taʻofi ʻa hono totongi ʻo e ngaahi tukuhau ʻoku fokotuʻu ʻe Sisá?
◻ Ko e hā ʻa e faʻahinga fakaʻapaʻapa ʻoku totonu ke tau fai ki he kau maʻu mafaí?
◻ Ko e hā ko e meʻa ai pē ke fakangatangata ʻa ʻetau moʻulaloa kia Sisá?
◻ Kapau ʻe fakatangaʻi kitautolu koeʻuhi ʻoku kounaʻi ʻe Sisa ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻa e ʻOtuá, ko e hā ʻa e meʻa ʻoku totonu ke tau faí?
[Puha ʻi he peesi 23]
ʻApasia, ʻikai ko e lotu
Lolotonga ʻa e akó ʻi he pongipongi ʻe taha, ko Terra, ko e kiʻi taʻahine ko e taha ʻo e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻi Kānata, naʻá ne fakatokangaʻi naʻe taki atu ʻe he faiakó hano kaungāako ki tuʻa mei loki ako ʻi ha kiʻi taimi nounou. Pea ʻi he hili atu ʻa e taimi nounoú, naʻe kole ange ʻe he faiakó kia Terra ke ʻalu mo ia ke na ō ki he ʻofisi ʻo e pule akó.
ʻI heʻena aʻu atu ki aí, naʻe sio ʻa Terra ki he fuka ʻo Kānatá ʻoku folahi ʻi he funga tesi ʻo e pule akó. Naʻe fakahā ʻe he faiakó kia Terra ke ʻaʻanu ki he fuká! Naʻá ne pehē koeʻuhi ʻoku ʻikai ke hiva ʻa Terra ʻi he fasi fakafonuá pe salute ki he fuká, ʻoku ʻikai ke toe ʻi ai mo ha ʻuhinga ke taʻemalava ai ke ne fai ʻa e meʻá ni. Naʻe fakafisi ʻa Terra, ʻo ne fakamatalaʻi neongo ko e Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ʻoku ʻikai te nau lotu ki he fuká, ka ʻoku nau ʻapasia ki ai.
ʻI heʻena foki mai ki he loki akó, naʻe fakahā ʻe he faiakó kuó ne toki fai ha ʻahiʻahi. Naʻá ne ʻave tahataha ha ongo tamaiki ako ʻe ua ki he ʻofisi ʻo e pule akó pea fakahinohino kiate kinaua ke na ʻaʻanu ki he fuká. Ko e ʻuluaki toko tahá naʻe kau ia ki he ngaahi kātoanga mamahiʻi fonuá, ka naʻá ne ʻaʻanu ki he fuká ʻi he taimi naʻe fakahā ange ke ne fai peheé. Ko hono kehekehé, ko Terra ʻoku ʻikai hiva ia ʻi he fasi fakafonuá pe salute ki he fuká; ka neongo ia, naʻá ne fakafisi ke taʻefakaʻapaʻapa ki he fuká ʻi he founga ko iá. Naʻe fakahā ʻe he faiakó ʻo pehē ko Terra ko e tokotaha naʻá ne fakahā ʻa e ʻapasia totonú.—1990 Yearbook of Jehovah’s Witnesses.
[Maʻuʻanga ʻo e Tā ʻi he peesi 19]
French Embassy Press & Information Division
USSR Mission to the UN