Tokanga ki he Kau Tafoki mei he Moʻoni!
Ngaahi Meʻa Mahuʻinga mei he Tohi ʻa Siutasí
KO E kau sevāniti ʻa Sihová kuo pau ke nau “fehiʻaʻia ki he kovi” mo “pikitai ki he lelei.” (Loma 12:9) Ko e tokotaha-tohi Tohitapu ko Siutasí naʻá ne tokoniʻi ʻa e niʻihi kehe ke nau fai ʻa e meʻá ni ʻi heʻene tohi naʻe fai mei Pālesitaine ʻo fakafuofua ki he 65 T.S.
Naʻe ui ʻe Siutasi ia ko e “tamaioʻeiki ʻa Sisu Kalaisi, pea ko e tehina ʻo Semisi.” ʻOku ngalingali ko e Sēmisi ko ení ko e tokoua faʻē taha ʻiloa ia ʻo Sīsū Kalaisí. (Maʻake 6:3; Ngāue 15:13-21; Kalētia 1:19) Ko ia ko Siutasi tonu ko e tokoua faʻē taha ʻo Sīsū. Kaekehe, mahalo naʻá ne fakakaukau naʻe taʻefeʻunga ke ne lave ki hona fekāingaʻaki fakakakanó, he koeʻuhi ko Kalaisí kuo ʻosi hoko ia ko e tokotaha laumālie lāngilangiʻia ʻi hēvani. Ko e tohi ʻa Siutasí naʻe fakahangatonu hono fai ai ʻene ngaahi akonaki ʻa ia ʻe lava ʻo tokoniʻi ai kitautolu ke tau “pikitai ki he lelei” pea tokanga ki he kau tafoki mei he moʻoní.
“Fekuki Fakamatoato”
Neongo naʻe fakakaukau ʻa Siutasi ke tohi ʻo kau ki he fakamoʻui ʻoku kau fakataha ki ai ʻa e kau Kalisitiane, naʻá ne ʻilo ʻe fiemaʻu ke naʻinaʻi kiate kinautolu te nau lau ʻene tohí ke nau “fekuki fakamatoato koeuhi koe tui.” (Veesi 1-4) Ko e hā? Koeʻuhi ko e kau fakaʻotuamate naʻa nau fehuufi fakapulipuli ki he fakatahaʻangá ‘ʻo nau liliu ʻa e ʻofa maʻataʻatā ʻa e ʻOtuá ko ha faingamālie ki he anga pauʻu fakalielia.’ Naʻa nau fakakaukau hala te nau lava ʻo maumauʻi ʻa e ngaahi lao ʻa e ʻOtuá kae kei nofo pē ʻi he lotolotonga ʻo ʻene kakaí. ʻOfa pē ke ʻoua te tau fakavaivai ki he faʻahinga fakaʻuhinga kovi pehē kae fetuli maʻu pē ki he māʻoniʻoní, ʻo fakamālōʻia ki he manavaʻofa ʻa e ʻOtuá ʻo ne fufulu kitautolu mei heʻetau ngaahi angahalá fakafou mai ʻi he taʻataʻa ʻo Sīsuú.—1 Kolinitō 6:9-11; 1 Sione 1:7.
Ngaahi Faʻifaʻitakiʻanga Fakatokanga ʻOku Tuku Mai Kiate Kitautolu
ʻOku mātuʻaki fiemaʻu ke tau tokanga ʻo kau ki he ngaahi faʻahinga fakakaukau, ʻulungaanga, pea mo e kakai ʻe niʻihi. (Veesi 5-16) Koeʻuhi ko e faʻahinga ʻe niʻihi ʻo e kau ʻIsileli naʻe fakahaofi mei ʻIsipité naʻe masiva ʻi he tui, naʻe fakaʻauha kinautolu. Ko e kau ʻāngelo naʻa nau liʻaki honau ngaahi tuʻunga totonú ʻoku “moʻu tauhia ʻakinautolu . . . ʻi he ngaahi haʻi taʻengata ʻi he lalo fakapoʻuli [fakalaumālie], ʻo aʻu ki he fakamāu ʻo e ʻaho lahi.” Ko e hulu ʻa e ʻulungaanga taʻetaaú naʻe fakahoko ai ʻa e “tautea totonu, ko e afi taʻengata” ki Sōtoma mo Komolá. Ko ia ai, ʻai ke tau fakahōifua maʻu pē ki he ʻOtuá pea ʻoua ʻe teitei mavahe mei he “hala ki he moʻui.”—Sāme 16:11.
Ko e ʻāngelo-pule ko Maikelí, naʻe ʻikai te ne fie fakamaauʻi ʻa e Tēvolo ʻaki hano ngaohiʻi, ka ʻi hono faikehekehé ko e kau fakaʻotuamaté naʻa nau tālalākulaku ki he “faʻahinga langilangiʻia,” ʻoku mahino ko kinautolú ni naʻe maʻu kiate kinautolu ʻa e lāngilangi mei he ʻOtuá mo Kalaisi ke hoko ko e kau mātuʻa pani. ʻAi ke ʻoua te tau fakahā ʻa e taʻeʻapasia ki he mafai kuo tuku mai ʻe he ʻOtuá!
Ko e faʻifaʻitakiʻanga kovi ʻa Keiní, Pēlami, mo Kolá naʻe muimui ki ai ʻa e kau fakaʻotuamaté. Naʻa nau hoko ko ha tuʻutāmakiʻanga fakalaumālie ʻoku ala fakatatau ki he ngaahi maka māngalongalo pea ʻoku nau hangē ha ngaahi konga ʻao taʻe hano vai mo e ngaahi ʻakau mate kuo taʻaki-fuʻu ʻa ia ʻoku ʻikai ke fua pe te ne ʻomai ha momoʻi meʻa ʻoku ʻaonga. Ko e kau tafoki mei he moʻoní naʻa nau toe hoko ko e kau hanu, kau lāunga, mo ‘filifilimānako koeʻuhi ko e sio koloa.’
Hanganaki Talitekeʻi
Naʻe hoko atu ʻa e akonaki ʻa Siutasí ʻo kau ki hono talitekeʻi ʻa e ngaahi tākiekina koví. (Veesi 17-25) ʻE ʻi ai ʻa e kau manuki “ʻi he kuonga fakamui,” pea ko e kau Kalisitiane moʻoní kuo pau ke nau kātakiʻi he ʻahó ni ʻenau ngaahi lumá. Ke tau talitekeʻi ʻa e ngaahi faʻahinga tākiekina kovi peheé, ʻoku totonu ke langa hake kitautolu ʻi heʻetau “tui fugani maonioni,” lotu ʻi he laumālie māʻoniʻoní, pea tauhi maʻu pē ʻi he ʻofa ʻa e ʻOtua, mo nofoʻaki tatali ki he fakahā mai ʻo e manavaʻofa ʻa Sīsuú.
ʻOku ngalingali ʻi heʻenau hoko ko e kau faiako loi, naʻe fakatupunga ai ʻe he kau fakaʻotuamaté ha faʻahinga ʻe niʻihi ke nau veiveiua. (Fehoanaki mo 2 Pita 2:1-3.) Pea ko e hā ʻa e meʻa naʻe fiemaʻu ki he kau veiveiuá? Ko e tokoni fakalaumālie ke hamusi kinautolu mei he “afi,” ko e fakaʻauha taʻengatá! (Mātiu 18:8, 9) Ka ʻoku ʻikai fiemaʻu ke manavahē ʻa e kau anga-fakaʻotuá ki ha nunuʻa pehé ni, he ʻe maluʻi kinautolu ʻe Sihova mei he “humu” ki he angahala mo e fakaʻauha kuo tauhi ki he kau tafoki mei he moʻoní.
[Puha ʻi he peesi 21]
Ngaahi Maka Māngalongalo: Naʻe fai fakatokanga ʻa Siutasi ki he kaungā-Kalisitiané ʻo kau ki he ‘ngaahi maka māngalongalo ʻi heʻenau ngaahi kātoanga ʻofá.’ (Siutasi 12) Ko e ʻofa mālualoi ki he kau tuí, naʻe hangē ai ʻa e kau tafoki mei he moʻoní ha ngaahi maka māngalongalo matamāsila ʻa ia ʻe lava ʻo maumau ai ha ngaahi vaka pe fakalavea pea mo tāmateʻi ʻa e kau kakaú. Mahalo ko e ngaahi kātoanga ʻofá ko ha ngaahi kātoanga ʻa ia naʻe fakaafeʻi ki ai ʻe he kau Kalisitiane koloaʻiá ʻa e kaungā-tui masivá. Ko ha Tamai faka-Siasi ko Chrysostom (347?-407 T.S.) naʻá ne pehē: “Naʻa nau felōngoaki fakataha ki he kātoanga ʻe taha pē: ko e kau koloaʻiá naʻa nau ʻomai ʻa e ngaahi tokonaki, pea naʻe fakaafeʻi ʻa e kau masivá mo kinautolu naʻe ʻikai ke ʻi ai haʻanau meʻá, ʻo nau kātoanga fakataha.” Pe ko e hā pē ʻa e founga fai ʻo e ngaahi muʻaki kātoanga ʻofá, ka ko e fakatokanga ʻa Siutasí naʻá ne tokoniʻi ʻa e kau angatonú ke nau tokanga ki he kau tafoki mei he moʻoní ko e ‘ngaahi maka māngalongalo’ ʻa ia ʻe malava ke ne fakahoko mai ʻa e mate fakalaumālie. Neongo ko e kau Kalisitiané naʻe ʻikai ke fekauʻi ke nau fai ha ngaahi kātoanga ʻofa, pea ʻoku ʻikai te nau fai ia he ʻahó ni, ko e kakai ʻa Sihová ʻoku nau fetokoniʻaki fakamatelie ʻi he taimi ʻo e fiemaʻú pea ʻoku nau maʻu ʻa e fakafiemālie ʻi he feohí.