Fehuʻi mei he Kau Lautohí
Ko e hā ʻa e ngaahi ʻuhinga naʻe maʻu ʻe he kau Siu ʻi he ʻuluaki senitulí ke “kei ʻamanaki” ai ki he Mīsaiá?
ʻI he ngaahi ʻaho ʻo Sione ko e Faipapitaisó, ʻi he “kei ʻamanaki ʻa e kakaí, naʻe fakaʻuhinga foki ʻa e tokotaha kotoa ʻi honau lotó ʻo fekauʻaki mo Sione, ‘Ko e Kalaisí nai ia?’” (Luke 3:15) Ko e hā naʻe ʻamanekina nai ai ʻe he kau Siú ʻe hā ʻa e Mīsaiá ʻi he taimi ko iá? ʻOku ʻi ai ha ngaahi ʻuhinga lahi.
Hili hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú, naʻe hā ʻa e ʻāngelo ʻa Sihová ki he kau tauhi-sipi naʻa nau tokangaʻi ʻenau tākangá ʻi he ngoue ofi ki Pētelihema. Naʻe fanongonongo ʻe he ʻāngeló: “Kuo ʻaloʻi kiate kimoutolu he ʻahó ni ha Faifakahaofi, ʻa ia ko Kalaisi ko e ʻEikí, ʻi he kolo ʻo Tēvitá.” (Luke 2:8-11) Hili iá, naʻe ʻi ai fakataha ʻa e ʻāngeló mo ha “fuʻu tokolahi ʻo e kongakau fakahēvaní, ʻo nau fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá mo pehē:a ‘Ke ʻa e ʻOtuá ʻa e lāngilangí ki langi taupotu, pea ko e melinó ki māmani ki he kakai ʻoku hōifua ki aí.’”—Luke 2:13, 14.
Ko e fanongonongo fakaofo ko iá naʻe maongo loloto ki he kau tauhi-sipi anga-fakatōkilalo ko iá. Naʻa nau ʻalu leva ki Pētelihema, pea ʻi heʻenau ʻilo ʻa Siosifa mo Mele mo e kiʻi valevale ko Sīsuú, “naʻa nau fakahaaʻi ange ʻa e lea naʻe leaʻaki kiate kinautolu ʻo fekauʻaki mo e kiʻi tamá ni.” Koeʻuhi ko e meʻá ni, “ko kinautolu kotoa naʻe fanongo ki aí naʻa nau ofoofo ʻi he ngaahi meʻa kuo tala kiate kinautolu ʻe he kau tauhi-sipí.” (Luke 2:17, 18) Ko e kupuʻi lea “ko kinautolu kotoa naʻe fanongo” ʻoku fakahaaʻi ai naʻe lea ʻa e kau tauhi-sipí ki he niʻihi kehe kae ʻikai kia Siosifa pē mo Mele. ʻI he foki ki ʻapi ʻa e kau tauhi-sipí, naʻa nau hanganaki “fakalāngilangiʻi mo fakahīkihikiʻi ʻa e ʻOtuá koeʻuhi ko e ngaahi meʻa kotoa naʻa nau fanongo mo mamata aí, ʻo hangē tofu pē ko ia naʻe tala kiate kinautolú.” (Luke 2:20) Naʻe ʻikai ke tukulotoʻi pē ʻe he kau tauhi-sipi ko iá ʻa e ongoongo lelei ko ení ʻia kinautolu!
ʻI he taimi naʻe ʻave ai ʻe Mele hono ʻuluaki fohá ki he temipale ʻi Selusalemá, hangē ko ia naʻe fiemaʻu ʻi he Lao ʻa Mōsesé, ko e palōfita fefine ko ʻAná naʻá ne “kamata ʻoatu ʻa e fakamālō ki he ʻOtuá pea lea fekauʻaki mo e kiʻi tamá ki he kotoa ʻo e faʻahinga naʻe tatali ki he fakahaofi ʻo Selusalemá.” (Luke 2:36-38; ʻEki. 13:12) Ko ia ko e ongoongo fekauʻaki mo e hā ʻa e Mīsaiá naʻe hokohoko atu hono talakí.
Ki mui ai, “naʻe haʻu ki Selusalema ha kau vavalo fakaʻasitalolosia mei he Hahaké, ʻo nau pehē: ‘Ko fē ʻa e tokotaha kuo fanauʻi mai ko e tuʻi ʻo e kau Siú? He naʻa mau sio ki hono fetuʻú ʻi heʻemau ʻi he Hahaké, pea kuo mau haʻu ke fai ha fakaʻapaʻapa kiate ia.’” (Māt. 2:1, 2) ʻI he taimi naʻá ne fanongo ai ki he meʻá ni, naʻe hoko ʻa Tuʻi Hēlota ʻo loto-mamahi lahi, “pea pehē foki ki Selusalema kotoa. ʻI hono fakatahatahaʻi kotoa mai ʻa e houʻeiki taulaʻeikí mo e kau sikalaipe ʻo e kakaí, naʻá ne kamata fakaʻekeʻeke kinautolu fekauʻaki mo e feituʻu naʻe pehē ʻe fāʻeleʻi ai ʻa e Kalaisí.” (Māt. 2:3, 4) Ko ia, naʻe fanongo ʻa e kakai tokolahi ki he ongoongó: Kuo aʻu mai ʻa e Mīsaia ki he kahaʻú!b
Ko e Luke 3:15, naʻe lave ki ai ʻi muʻá, ʻoku fakahaaʻi ai naʻe fakakaukau ʻa e kau Siu ʻe niʻihi ko Sione ko e Faipapitaisó ko e Kalaisí nai ia. Kae kehe, naʻe fakangata ʻe Sione ʻa e fakakaukau peheé. Naʻá ne pehē: “Ko e Tokotaha ʻoku hoko mai ʻiate aú ʻoku mālohi ange ia ʻiate au, ʻa ia ko hono senitoló ʻoku ʻikai te u taau ke vete. Ko e Tokotaha ko iá te ne papitaiso kimoutolu kakai ʻaki ʻa e laumālie māʻoniʻoní, pea ʻaki ʻa e afi.” (Māt. 3:11) Ko e fakamatala anga-fakatōkilalo ʻa Sioné naʻe ʻai ai ʻa e kau Siú ke nau fiefia ange fekauʻaki mo e aʻu mai ʻa e Mīsaiá.
Naʻe lava ke ngāueʻaki ʻe he kau Siu ʻi he ʻuluaki senitulí ʻa e kikite fekauʻaki mo e uike ʻe 70 mei he Taniela 9:24-27 ke fikaʻi ʻaki ʻa e taimi ʻe aʻu mai ai ʻa e Mīsaiá? Neongo ʻoku malava ia, ʻoku ʻikai lava ke tau fakapapauʻi. ʻI he ʻaho ʻo Sīsuú, naʻe maʻu ʻe he kakaí ʻa e ngaahi fakakaukau kehekehe fekauʻaki mo e founga ʻoku totonu ke fikaʻi ai ʻa e uike ʻe 70, ka ʻoku ʻikai ha taha ʻo e ngaahi fakakaukau ko iá ʻoku meimei tatau mo e founga ʻoku tau mahinoʻi ai ʻa e kikité he ʻahó ni.c
Ko e kau ʻĪsiní, ʻa ia ʻoku tui ʻa e tokolahi ko ha kulupu lotu mavahe faka-Siu ʻoku nau nofo ʻi he toafá, naʻa nau akoʻi ʻe hā ʻa e Mīsaia ʻe ua ofi ki he ngata ʻo ha vahaʻa taʻu ʻe 490. Ka ʻoku ʻikai ke tau fakapapauʻi naʻa nau ngāueʻaki ʻa e kikite ʻa Tanielá ke faiʻaki ʻenau fikaʻí. Neongo kapau naʻa nau fai pehē, ʻoku faingataʻa ke sioloto atu ko e ngaahi fakakaukau ʻo ha kulupu mavahe pehē te ne tākiekina ha kau Siu tokolahi kehe.
Naʻa mo e hili ʻa e ʻuluaki senitulí, naʻe tui ʻa e kau Siu ʻe niʻihi ko e uike ʻe 70 naʻe kamata ia ʻi he taʻu 607 ki muʻa ʻia Kalaisí, ʻi he taimi naʻe fakaʻauha ai ʻa e ʻuluaki temipalé, pea ngata ʻi he taʻu 70, ʻi he taimi naʻe fakaʻauha ai ʻa e temipale hono uá. Naʻe fakakaukau ʻa e niʻihi naʻe fakahoko ʻa e kikité lolotonga ʻa e taimi ʻo e kau Makapeó ʻi he senituli hono ua ki muʻa ʻia Kalaisí. Ko ia naʻe ʻikai ke loto-tatau ʻa e kau Siú ki he founga naʻe totonu ke fikaʻi ʻaki ʻa e uike ʻe 70.
Kapau naʻe mahinoʻi totonu ʻe he kau ʻapositoló mo e muʻaki kau Kalisitiane kehé ʻa e kikite fekauʻaki mo e uike ʻe 70, te tau ʻamanekina te nau lave ki he kikité ke fakamoʻoniʻiʻaki ko Sīsū Kalaisi ʻa e Mīsaiá pea kuó ne aʻu taimi tonu mai. Ka ʻoku ʻikai ha fakamoʻoni naʻe fai pehē ʻa e muʻaki kau Kalisitiané.
Ko e poini ʻe taha ʻoku taau ke fakatokangaʻi. ʻOku faʻa lave ʻa e kau hiki Kōsipelí ki he ngaahi kikite mei he Ngaahi Konga Tohi Tapu Faka-Hepelū ʻa ia naʻe fakahoko ʻe Sīsū Kalaisi. (Māt. 1:22, 23; 2:13-15; 4:13-16) Ka naʻe ʻikai ha taha ʻo kinautolu naʻá ne tohi ko e kikite fekauʻaki mo e uike ʻe 70 naʻe ʻi ai haʻane kaunga kia Sīsū Kalaisi.
Ke fakamanatu: ʻOku ʻikai lava ke tau fakapapauʻi ko e kakai ʻi he ʻaho ʻo Sīsuú naʻa nau mahinoʻi totonu ʻa e kikite fekauʻaki mo e uike ʻe 70. Kae kehe, ʻi he ngaahi Kōsipelí, ʻoku toe ʻi ai ʻa e ngaahi ʻuhinga lelei naʻe ʻamanekina ai ʻe he kau Siú ke aʻu mai ʻa e Mīsaiá.
a ʻOku ʻikai pehē ʻe he Tohi Tapú naʻe hiva ʻa e kau ʻāngeló ʻi hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú.
b Te tau ʻeke nai, Naʻe anga-fēfē hono ʻiloʻi ʻe he kau vavalo fakaʻasitalolosiá ko e “fetuʻu” ʻi he Hahaké naʻe ʻi ai ʻene kaunga ki hono ʻaloʻi ʻo e “tuʻi ʻo e kau Siú”? ʻE lava ke pehē naʻa nau fanongo ki he ongoongo fekauʻaki mo hono ʻaloʻi ʻo Sīsuú ʻi heʻenau fononga ʻo fou atu ʻi ʻIsilelí?
c Ki heʻetau mahino lolotonga ki he kikite fekauʻaki mo e uike ʻe 70, sio ki he Ko e Hā ʻOku Akoʻi Moʻoni ʻe he Tohi Tapú peesi 197-199.