LAIPELI Taua Le‘o ‘I HE ‘INITANETÍ
Taua Le‘o
LAIPELI ‘I HE ‘INITANETÍ
Faka-Tonga
ʻ
  • ʻ
  • ā
  • ē
  • ī
  • ō
  • ū
  • TOHI TAPU
  • ‘Ū TOHI
  • NGAAHI FAKATAHA
  • w98 6/15 p. 30-31
  • Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí

‘Ikai ala ma‘u ha vitiō

Kātaki, ‘oku ‘ikai ma‘u ha vitiō.

  • Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí
  • Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
  • Fakamatala Meimei Tatau
  • Ko e Hā Kuo Pau ke Tau Fai kae Fakamoʻui Kitautolu?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1996
  • Kuo Mou Maʻu ʻa e “Laumālie ʻo e Moʻoni”?
    Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—2002
  • Kuo Pau Ke Tau Faitau ke Nofo Maʻu ʻi he Moʻoní
    Ko ʻEtau Moʻui Faka-Kalisitiané mo e Ngāue Fakafaifekaú—Polokalama Ngāue ki he Fakatahá—2019
  • Toe Huʻu ʻa Sīsū ki Selusalema
    Ko e Moʻungaʻi Tangata Lahi Taha Kuo Moʻui Maí
Sio ki he Me‘a Lahi Ange
Ko e Taua Leʻo ʻOku Fanongonongo Ai ʻa e Puleʻanga ʻo Sihová—1998
w98 6/15 p. 30-31

Ngaahi Fehuʻi mei he Kau Lautohí

Naʻe enginaki ʻa Sīsū: “Mo u tōtōivi ke hū ʻi he matapa fāsiʻi: he ʻoku ou tala atu, ʻoku ai ha tokolahi te nau feinga ke hū, kae ʻikai te nau lava.” (Luke 13:24) Ko e hā naʻá ne ʻuhinga ki aí, pea ʻoku anga-fēfē ʻa hono ngāueʻaki ia ʻi he ʻaho ní?

ʻE lava ke mahino lelei taha kiate kitautolu ʻa e konga tohi mahuʻinga ko ʻení ʻi heʻetau vakai atu ki hono potu tohí. ʻI he māhina nai ʻe ono ki muʻa ʻi heʻene pekiá, naʻe ʻi Selusalema ai ʻa Sīsū ʻi he lolotonga ʻo e kātoanga fakamanatu ʻo hono toe fakatapui ʻo e temipalé. Naʻá ne lea ai fekauʻaki mo ʻene hoko ko e tauhi-sipi ʻo e fanga sipi ʻa e ʻOtuá ka naʻá ne tuhuʻi mai ko e kau Siú fakalūkufua naʻe ʻikai te nau ʻi he lotolotonga ʻo e fanga sipi ko iá koeʻuhi he naʻa nau fakafisi ke fanongo. ʻI heʻene pehē naʻá ne “taha” mo ʻene Tamaí, naʻe toʻo hake ʻe he kau Siú ʻa e maká ke tolomakaʻi ia. Naʻá ne hola ai ki Pēlea ʻi tuʻa Sioatani.​—Sione 10:​1-​40.

Naʻe ʻeke ange ai ʻe ha tangata: “ʻEiki, ʻoku tokosiʻi koā ʻa e kakai ʻe fakamoʻui?” (Luke 13:23) Ko ha fehuʻi feʻungamālie ia kiate ia ke ne ʻeke, koeʻuhi ko e kau Siu ʻi he taimi ko iá naʻa nau fakakaukau ko ha fika fakangatangata pē te nau taau ki he fakamoʻuí. ʻI hono fakahaaʻi ʻenau fakakaukaú, ʻoku ʻikai faingataʻa ke fakaʻuta atu ki he faʻahinga ko ia naʻa nau fakakaukau ʻe faʻuʻaki ʻa e tokosiʻí. He fehālaaki ē ko kinautolu, hangē ko ia naʻe fakahaaʻi ʻe he ngaahi meʻa naʻe hokohoko ki muí!

ʻI he taʻu nai ʻe ua, naʻe ʻi honau lotolotongá ai ʻa Sīsū, ʻo faiako, fai ʻa e ngaahi mana, mo fakaʻatā atu ʻa e ala lava ke nau hoko ko e ngaahi ʻea ki he Puleʻanga fakahēvaní. Pea ko e hā ʻa hono olá? Ko kinautolu, pea tautefito ki honau kau takí, naʻa nau laukauʻaki ʻenau hoko ko e hako ʻo ʻĒpalahamé pea mo hono ʻoange kiate kinautolu ʻa e Lao ʻa e ʻOtuá. (Mātiu 23:2; Sione 8:​31-​44) Ka naʻe ʻikai te nau ʻilo pea tali ki he leʻo ʻo e Tauhi-Sipi Leleí. Naʻe hangē ia ha matapā naʻe ʻatā kiate kinautolú, fakataha mo e hoko ko e mēmipa ʻi he Puleʻangá ko e pale tefito ia ki he hū atu aí, ka naʻa nau fakafisi. Ko ha kiʻi tokosiʻi pē, tautefito mei he kalasi māʻulaló, naʻa nau fanongo ki he pōpoaki ʻa Sīsū fekauʻaki mo e moʻoní, ʻo tali ia, pea pīkitai kiate ia.​—Luke 22:​28-​30; Sione 7:​47-​49.

ʻI he ʻaho ʻo e Penitekosí he 33 T.S., ko e faʻahinga ki muí ʻa ē naʻa nau ʻi he laine ke paniʻaki ʻa e laumālié. (Ngāue 2:​1-​38) Naʻe ʻikai te nau ʻi he lotolotonga ʻo e kau ngāue taʻetotonu ʻa ē naʻe lave ki ai ʻa Sīsū te nau tangi pea fengaiʻitaki honau nifó koeʻuhi ko e ʻikai ke nau toʻo ʻa e faingamālie naʻe fakaʻatā atu kiate kinautolú.​—Luke 13:​27, 28.

Ko hono olá, ʻi he ʻuluaki senitulí ko e “tokolahi” ko e kau Siú ia fakalūkufua, pea tautefito ki he kau taki lotú. Naʻe taukaveʻi ʻe he faʻahingá ni ʻoku nau fiemaʻu ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá​—kae fakatatau pē ia ki heʻenau ngaahi tuʻunga mo e ngaahi founga tonu pē ʻanautolu, ʻo ʻikai ko e ʻOtuá. ʻI hono kehé, ko e kiʻi “tokosiʻi” ʻa ia naʻa nau tali mei ha mahuʻingaʻia loto-moʻoni ʻi he hoko ko e konga ʻo e Puleʻangá naʻa nau hoko ko e kau mēmipa pani ʻo e fakatahaʻanga Kalisitiané.

Sai fakakaukau atu angé ki he kaunga kuo tuku mai lahi ange ʻa ia ʻoku hoko ʻi hotau ʻahó ni. Ko e faʻahinga tāutaha taʻefaʻalaua ʻoku nau kau ki he ngaahi siasi ʻo Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané kuo akoʻi kiate kinautolu te nau ō ki hēvani. Kae kehe, ko e taumuʻa ko ʻení, ʻoku ʻikai ke makatuʻunga ia ʻi he akonaki totonu ʻa e ngaahi Konga Tohitapú. Hangē pē ko e kau Siu ki muʻá, ʻoku fiemaʻu ʻe he faʻahingá ni ʻa e hōifua ʻa e ʻOtuá ʻi he ngaahi tuʻunga pē ʻanautolu.

Neongo ia, kuo ʻi ai ha kiʻi tokosiʻi ʻi hotau taimí kuo nau tali anga-fakatōkilalo ʻa e pōpoaki ʻo e Puleʻangá, ʻo nau fakatapui kinautolu kia Sihova, pea hoko mai ai ki heʻene hōifuá. Kuo iku ʻeni ki heʻenau hoko ko e “fanau ʻo e Puleʻanga.” (Mātiu 13:38) Ko e “fanau” pani ko iá naʻe kamata hono fakaafeʻi kinautolú ʻi he Penitekosi ʻo e 33 T.S. Kuo fuoloa hono ʻiloʻi ʻe he Kau Fakamoʻoni ʻa Sihová ko e fakamoʻoni ʻo e feangainga ʻa e ʻOtuá mo ʻene kakaí ʻoku fakahuʻunga tefito mai ai kuo ʻosi ui ʻa e kau mēmipa ʻo e kalasi fakahēvaní. Mei hení, ko e faʻahinga ko ia kuo nau ako ʻa e moʻoni ʻo e Tohitapú ʻi he ngaahi taʻu ki mui ní kuo mahino kiate kinautolu kuo fakalahi mai he taimí ni ʻa e ʻamanaki ki he moʻui taʻengata ʻi he māmani palataisí. Kuo hoko mai ʻa e faʻahingá ni ʻo tokolahi ange ia ʻi he toenga ʻoku holo hifo ʻo e kau Kalisitiane paní, ʻa ia ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki ʻo e ō moʻoni ki hēvaní. ʻOku ʻikai ke ngāueʻaki tefito ʻa e Luke 13:24 ki he faʻahinga ko ē ʻoku ʻikai te nau ʻamanaki ke ō ki hēvaní, ka ʻoku ʻi ai moʻoni ʻa e fakahinohino fakapotopoto kiate kinautolu.

ʻI hono naʻinaʻi mai kiate kitautolu ke tau feinga tōtōiví, naʻe ʻikai pehē ai ʻe Sīsū ia ko ia, pe ko ʻene Tamaí ʻokú na fokotuʻu mai ha ngaahi fakafaingataʻaʻiaʻanga ʻi hotau halá ke taʻofi kitautolu. Ka ʻoku mahino kiate kitautolu mei he Luke 13:24 ko e ngaahi fiemaʻu ʻa e ʻOtuá ʻoku ʻikai ke fakakau ki ai ʻa e faʻahinga taʻetāú. “Mou tōtōivi” ʻoku kau ki ai ʻa e feinga, ʻo tuku atu kitautolu. Ko ia te tau ʻeke hifo nai kiate kitautolu, ‘ʻOku ou tuku atu au tonu?’ ʻE lava nai ke toe fakalea ʻa e Luke 13:24 ʻo pehē, ‘ʻOku fiemaʻu ke u feinga tōtōivi ke fou atu ʻi he hala fāsiʻí koeʻuhi he ʻe kumi ʻa e tokolahi ke hū ki ai ka ʻe ʻikai te nau lava. Ko ia, ʻoku ou feinga tōtōivi moʻoni? ʻOku ou hangē ko ha tokotaha sipoti ʻi ha sitētiume ʻi he kuonga muʻá ʻa ē ʻokú ne ʻoatu hono kotoá ke ikunaʻi ʻa e palé? Naʻe ʻikai ha tokotaha sipoti pehē ʻe lotolotoua, ʻo fakafiefiemālie. ʻOku ou pehē?’

ʻOku fokotuʻu mai ʻi he ngaahi lea ʻa Sīsuú ʻe ʻi ai nai ʻa e niʻihi te nau feinga ke ‘hū ʻi he matapaá’ ʻi heʻenau toki faingamālié pē, ʻi he tuʻunga faingofua ʻoku nau saiʻia aí. ʻE lava ʻe ha fakakaukau pehē ke ne uesia ʻa e faʻahinga tāutaha ʻo e Kau Fakamoʻoní. ʻE fakaʻuhinga nai ʻa e niʻihi, ‘ʻOku ou ʻiloʻi ha kau Kalisitiane līʻoa kuo nau tuku atu kinautolu ʻi he ngaahi taʻu lahi, ʻo fai ha ngaahi feilaulau lahi; ka, ʻi he aʻu mai ki he taimi ʻo ʻenau maté, ʻoku teʻeki pē ke hoko mai ʻa e ngataʻanga ia ʻo e fokotuʻutuʻu fulikivanu ko ʻení. Ko ia, mahalo ʻe sai ange ke u māmālie hifo, ʻo moʻui ʻi ha moʻui ʻoku nōmolo angé.’

ʻOku faingofua ke fakakaukau pehē, ka ʻoku fakapotopoto moʻoni? Ko e fakatātaá, naʻe fakakaukau pehē ʻa e kau ʻapositoló? ʻIkai ʻaupito. Naʻa nau ʻoatu honau kotoá ki he lotu moʻoní​—ʻo aʻu pē ki heʻenau maté. Hangē ko ʻení, ʻoku lava ke pehē ʻe Paula: “[Ko Kalaisi] ʻa ia ʻoku mau ongoongoa . . . ʻoku te fai ke ongosia foki kita, ʻi he fefaʻuhi ke lava ʻa e meʻa ko ia; ʻo tāu mo e ivi ʻo ʻEne ʻAfio ʻoku ngaue ʻi hoku loto, ʻo fuʻu malohi.” Ki mui ai naʻá ne tohi: “Ko e meʻa ia ʻoku tau fakafitefitaʻa ki ai mo tau, koeʻuhi kuo tuʻu ʻetau falala ki he ʻOtua Moʻui, ʻa ia ko e Fakamoʻui ʻo e kakai kotoa pe, kae lahi kiate kinautolu ʻoku tui.”​—Kolose 1:​28, 29; 1 Timote 4:​10.

ʻOku tau ʻilo naʻe fai fakaʻaufuli ʻe Paula ʻa e meʻa totonú ʻi heʻene feingá. He fiemālie ē ko kitautolu taki taha ke malava ke leaʻaki ʻo hangē ko ia ko Paulá: “Kuo u tau ʻa e tau lelei, kuo u lavaʻi ʻa e fakapuepue, kuo u tauhi mai ʻa e tui totonu.” (2 Timote 4:7) Ko ia, fakatatau ki he ngaahi lea ʻa Sīsū naʻe lēkooti ʻi he Luke 13:​24, ʻoku lava ke tau ʻeke hifo taki taha, ‘ʻOku ou tōtōivi mo ngāue mālohi? ʻIo, ʻoku ou ʻoatu ha fakamoʻoni lahi, maʻu ai pē ʻoku ou tokanga ki he enginaki ʻa Sīsū: “Mo u tōtōivi ke hū ʻi he matapa fāsiʻi”?’

    ʻŪ Tohi Faka-Tonga (1987-2026)
    Hū ki Tu‘a
    Hū ki Loto
    • Faka-Tonga
    • Share
    • Sai‘ia
    • Copyright © 2025 Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania
    • Makatu‘unga Hono Ngāue‘akí
    • Polisī Fakafo‘ituitui
    • Privacy Setting
    • JW.ORG
    • Hū ki Loto
    Share