VAHE 26
ʻUhinga ʻOku Faingataʻa Ai ke Faileleí
ʻI HE taimi naʻe fai ai ʻe Saula ʻa e ngaahi meʻa naʻe koví, ko hai naʻe fiefia aí?— Ko Sētane ko e Tēvoló. Ka naʻe toe fiefia foki mo e kau taki lotu ʻo e kau Siú. Pea ʻi he hoko leva ʻa Saula ko ha ākonga ʻa e Faiako Lahí pea ui ko Paulá, ko e kau taki lotu ko iá naʻe kamata ke nau fehiʻa ʻiate ia. Ko ia, ʻoku lava ke ke sio ki he ʻuhinga ʻoku faingataʻa ai ki ha ākonga ʻa Sīsū ke faileleí?—
Ko e hā naʻe hoko kia Paula ʻi heʻene fai ʻa e meʻa naʻe leleí?
Ko e taulaʻeiki lahi ʻa ia ko hono hingoá ko ʻAnanaiá naʻá ne tala ʻi ha taimi ʻe taha ki ha kau tangata ke tukiʻi ʻa e mata ʻo Paulá. Naʻe aʻu ʻo feinga ʻa ʻAnanaia ke ʻai ʻa Paula ke tuku pilīsone. Naʻe faingataʻaʻia lahi ʻa Paula ʻi heʻene hoko ko ha ākonga ʻa Sīsuú. Ko e fakatātaá, naʻe tā ʻe he kakai koví ʻa Paula pea feinga ke tāmateʻi ia ʻaki ha ngaahi foʻi maka lalahi.—Ngāue 23:2, 3 (23:1, 2, PM); 2 Kolinito 11:24, 25.
Ko e tokolahi te nau feinga ke ʻai kitaua ke ta fai ʻa e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke leleiʻia ai ʻa e ʻOtuá. Ko ia, ko e fehuʻí leva, Ko e hā hono lahi ʻo hoʻo ʻofa ʻi he meʻa ʻoku leleí? ʻOkú ke ʻofa lahi ai ʻo ke fai ʻa e meʻa ʻoku leleí neongo ʻa e fehiʻa ʻa e niʻihi kehé ʻi hoʻo fai peheé? ʻOku fiemaʻu ʻa e loto-toʻa ke fai ai ia, ʻikai ko ia?—
Te ke fifili nai, ‘Ko e hā ʻe fehiʻa ai ʻa e kakaí ʻia kitaua ʻi heʻeta faileleí? ʻIkai ʻoku totonu ke nau fiefia?’ ʻE pehē ʻa hoʻo fakakaukaú. Naʻe faʻa saiʻia ʻa e kakaí ʻia Sīsū ʻi he ngaahi meʻa lelei naʻá ne faí. ʻI he taimi ʻe taha, ko e kakai kotoa ʻo ha kolo naʻa nau fakatahataha ʻi he matapā ʻo e fale naʻá ne nofo aí. Naʻa nau haʻu koeʻuhi naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e kakai puké.—Maake 1:33.
Ka ʻi he taimi ʻe niʻihi naʻe ʻikai ke saiʻia ʻa e kakaí ʻi he meʻa naʻe akoʻi ʻe Sīsuú. Neongo naʻá ne akoʻi maʻu pē ʻa e meʻa naʻe tonú, naʻe fakahā ʻe he niʻihi ʻa e fehiʻa lahi kiate ia koeʻuhi ko ʻene leaʻaki ʻa e moʻoní. Naʻe hoko ʻa e meʻá ni ʻi ha ʻaho ʻe taha ʻi Nasaleti, ʻa e kolo naʻe tupu hake ai ʻa Sīsuú. Naʻá ne ʻalu ki he sinakoké, ko ha feituʻu naʻe fetaulaki ki ai ʻa e kakai Siú ke lotu ai ki he ʻOtuá.
Naʻe fai ai ʻe Sīsū ha malanga lelei mei he ngaahi Konga Tohitapú. Naʻe ʻuluaki saiʻia ʻa e kakaí ai. Naʻa nau ʻohovale ʻi he ngaahi lea mālie naʻe haʻu mei hono ngutú. Naʻe faingataʻa ke nau tui ko e talavou eni naʻe tupu hake ʻi honau koló tonu.
Ka naʻe leaʻaki ʻe Sīsū ia ha toe meʻa ʻe taha. Naʻá ne lea ʻo fekauʻaki mo e taimi ʻa ia ʻe fakahā ai ʻe he ʻOtuá ʻa e leleiʻia makehe ʻi he kakai naʻe ʻikai ko e kau Siú. ʻI he leaʻaki ʻe Sīsū ʻa e meʻa ko ení, naʻe hoko ʻo ʻita ʻa e faʻahinga naʻe ʻi he sinakoké. ʻOkú ke ʻilo ʻa hono ʻuhingá?— Naʻa nau fakakaukau ko kinautolu pē ʻa e faʻahinga naʻe leleiʻia makehe ai ʻa e ʻOtuá. Naʻa nau fakakaukau naʻa nau lelei ange ʻi he kakai kehé. Ko ia, naʻa nau fehiʻa ʻia Sīsū ʻi he meʻa naʻá ne leaʻakí. Pea ʻokú ke ʻilo ʻa e meʻa naʻa nau feinga ke fai kiate iá?—
ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: ‘Naʻa nau puke ʻa Sīsū pea ʻave fakavave ia ki tuʻa mei he koló. Naʻa nau taki ia ki ha tapaʻi moʻunga pea teu ke nau lī ia ʻi he lilifá ke ne mate ai! Ka naʻe hola ʻa Sīsū meia kinautolu.’—Luke 4:16-30.
Ko e hā ʻoku feinga ai ʻa e kakaí ni ke tāmateʻi ʻa Sīsuú?
Kapau naʻe hoko ia kia koe, te ke toe foki ke talanoa ki he kakai ko iá ʻo fekauʻaki mo e ʻOtuá?— ʻE fiemaʻu ki he meʻa ko iá ʻa e loto-toʻa, ʻikai ko ia?— Kae kehe, ʻi he taʻu nai ʻe taha mei ai, naʻe toe foki ʻa Sīsū ki Nasaleti. ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: ‘Naʻe kamata ke ne akoʻi kinautolu ʻi honau fale lotú.’ Naʻe ʻikai ke tuku ʻa e leaʻaki ʻe Sīsū ʻa e moʻoní koeʻuhi ko e manavahē ki he kau tangata naʻe ʻikai haʻanau ʻofa ki he ʻOtuá.—Mātiu 13:54.
ʻI ha ʻaho kehe ʻe taha, ʻi ha ʻaho sāpate, naʻe ʻi ha feituʻu ai ʻa Sīsū ʻa ia naʻe ʻi ai ha tangata naʻe pai hono nimá. Naʻe maʻu ʻe Sīsū ha mālohi mei he ʻOtuá ke fakamoʻui ʻa e tangata ko iá. Ka ko e niʻihi ʻo e kau tangata naʻe ʻi aí naʻa nau feinga ke fakatupu palopalema kia Sīsū. Ko e hā ʻe fai ʻe he Faiako Lahí?— ʻUluakí, naʻá ne ʻeke: ‘Kapau naʻe ʻi ai haʻamou sipi naʻe tō ʻi ha fuʻu luo lahi ʻi he ʻaho Sāpaté, te mou hiki hake ia?’
ʻIo, te nau fai ia ki ha sipi, naʻa mo e ʻi he ʻaho Sāpaté, ʻa e ʻaho naʻe totonu ke nau mālōlō aí. Ko ia, naʻe pehē ai ʻe Sīsū: ‘ʻOku toe lelei ange ke tokoniʻi ha tangata ʻi he Sāpaté, he ʻoku mahuʻinga ange ha tangata ʻi ha sipi!’ He hā mahino moʻoni ʻa e totonu ke tokoniʻi ʻe Sīsū ʻa e tangatá ni ʻaki hono fakamoʻui ia!
Naʻe tala ange ʻe Sīsū ki he tangatá ke mafao atu hono nimá. ʻI he taimi pē ko iá naʻe fakamoʻui ai ia. He fiefia moʻoni ko e tangata ko iá! Kae fēfē ʻa e kau tangata kehé? Naʻa nau fiefia?— ʻIkai. Naʻe toe lahi ange ai ʻenau fehiʻa ʻia Sīsuú. Naʻa nau ʻalu atu ʻo faʻufaʻu ke tāmateʻi ia!—Mātiu 12:9-14.
ʻOku pehē pē ʻi he ʻahó ni. Tatau ai pē pe ko e hā ʻokú ta faí, ʻe ʻikai ʻaupito lava ke ta ʻai ke fiefia ʻa e tokotaha kotoa pē. Ko ia, kuo pau ke ta fili pe ko hai ʻokú ta loto moʻoni ke fakafiefiaʻí. Kapau ko Sihova ko e ʻOtuá mo hono ʻAló, ʻa Sīsū Kalaisi, pea kuo pau ke ta fai maʻu pē ʻa e meʻa ʻokú na akoʻí. Ka ʻo kapau te ta fai pehē, ko hai ʻe fehiʻa ʻia kitauá? Ko hai te ne ʻai ke faingataʻa kia kitaua ke fai ʻa e meʻa ʻoku leleí?—
Ko Sētane ko e Tēvoló. Ka ko hai ha toe taha kehe ʻe fai pehē?— Ko e faʻahinga kuo kākaaʻi ʻe he Tēvoló ke nau tui ki he ngaahi meʻa ʻoku halá. Naʻe tala ange ʻe Sīsū ki he kau taki lotu ʻi hono ʻahó: “Ko e tamai kuo mou tupu mei ai ko e Tevolo, pea ko e ngaahi manako ʻo hoʻomou tamai ʻoku mou loto ke fai.”—Sione 8:44.
ʻOku tokolahi ʻa e kakai ʻoku saiʻia ai ʻa e Tēvoló. ʻOku ui kinautolu ʻe Sīsū ko e “māmani.” Ko e hā hoʻo fakakaukau ki he “māmani” ʻoku lea ki ai ʻa Sīsuú?— Sai, ta sio ki he Sione vahe 15, veesi 19, pea ta sio angé. ʻOkú ta lau ai ʻa e ngaahi lea ʻa Sīsū ko ení: “Ka ne ʻo māmani ʻakimoutolu, pehē ʻe ʻofa ʻa māmani ki he meʻa ʻaʻana: ka ko e meʻa ʻi he ʻikai ʻo māmani ʻa kimoutolu kae, kehe, ko e fili kimoutolu ʻe au mei māmani, ko hono ʻuhingā ʻe ʻoku fehiʻa ai ʻa māmani kiate kimoutolu.”
Ko ia, ko e māmani ʻoku fehiʻa ki he kau ākonga ʻa Sīsuú ʻoku faʻuʻaki ia ʻa e kakai kotoa pē ʻoku ʻikai ko ʻene kau muimuí. Ko e hā ʻoku fehiʻa ai ʻa e māmaní ʻi he kau ākonga ʻa Sīsuú?— Fakakaukau ki ai. Ko hai ʻa e pule ʻo e māmaní?— ʻOku pehē ʻe he Tohitapú: “Ko hono kotoa ʻo mamani ʻoku ʻi he nima ʻo e Fili.” Ko e fili ko iá ko Sētane ko e Tēvoló.—1 Sione 5:19.
ʻOkú ke sio he taimí ni ki he ʻuhinga ʻoku mātuʻaki faingataʻa ai ke faileleí?— Ko Sētane mo ʻene māmaní ʻoku nau ʻai ia ke faingataʻa. Ka ʻoku toe ʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻe taha. ʻOkú ke manatuʻi ia?— ʻI he Vahe 23 ʻo e tohí ni, naʻá ta ako ai ʻoku fanauʻi mai kitautolu kotoa mo e angahala. ʻIkai ko e meʻa lelei ʻa e taimi ʻe mole ai ʻa e angahalá, ko e Tēvoló mo ʻene māmaní?—
ʻI he mole atu ʻa e māmani ko ení, ko e hā ʻe hoko ki he faʻahinga ʻoku faileleí?
ʻOku palōmesi ʻe he Tohitapú: “ʻOku fakaʻaʻau ke mole ʻa mamani.” ʻOku ʻuhinga ení ko e faʻahinga kotoa ʻoku ʻikai ko e kau muimui ʻo e Faiako Lahí ʻe ʻikai te nau toe ʻi ai. ʻE ʻikai ke fakaʻatā kinautolu ke nau moʻui taʻengata. ʻOkú ke ʻilo pe ko hai ʻe moʻui taʻengatá?— ʻOku hoko atu ʻa e lau ʻa e Tohitapú: “Ko ia ʻoku ne fai ʻa e finangalo ʻo e ʻOtua, ʻoku ne nofo maʻu ʻo taʻengata.” (1 Sione 2:17) ʻIo, ko e faʻahinga pē ʻoku faileleí, ʻa ia ʻoku nau fai “ʻa e finangalo ʻo e ʻOtua,” te nau moʻui taʻengata ʻi he māmani foʻou ʻa e ʻOtuá. Ko ia, neongo kapau ʻoku faingataʻa, ʻokú ta loto ke failelei, ʻikai ko ia?—
Ta lau fakataha ʻa e ngaahi konga Tohitapu ko eni ʻoku fakahaaʻi ai ʻa e ʻuhinga ʻoku ʻikai faingofua ai ke fai ʻa e meʻa ʻoku leleí: Mātiu 7:13, 14; Luke 13:23, 24; mo e Ngāue 14:21, 22.